Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi joillekin miehille jää "armeija päälle"?
21.09.2019 |
Tiedän miehiä joille on jäänyt tavallaan armeija päälle. Siis he lähes päivittäin puhuvat siitä millaista armeijassa oli, ja mitä he siellä tekivät. Rasittavaa ja lapsellista kuunneltavaa.
Oma isäni kävi sodan, ja oli joukkueen paras mies, mutta koskaan en kuullut Hänen puhuvan siitä kuinka paljon Hän ampui venäläisiä. Onko niin, että munattomat ja mitättömät miehet puhuvat aina kun ehtivät armeijasta?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei saisi puhua itselleen tärkeistä asioista ja kokemuksista?
On se vähän noloa ja typerää, jos sillä yritetään mitätöidä toisen kokemukset. Hieman huvittavaa oli kun Afganistanissa olleen huomautukset asioista, mm. tulen alla toimimisesta, sivuutettiin joo mutta meillä mettäleirillä-tason argumenteilla.
Rauhanturvaajat vasta naurettavaa sakkia ovat. Kaivelivat kassejaan aavikolla ja sitten ovat rakentaneet identiteettinsä sen ympärille, vaikka eivät nähneet vihollista kertaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuntelisit tarkemmin niin ymmärtäisit noiden miesten käyvän kertausharjoituksissa.
spec ops kirjoitti:
Kyllä toki joskus naurattaa ne inttijutut joita jotkut miehet kertoilevat suurina saavutuksinaan. Meillä erikoisjoukoissa on sellainen henki että emme tuo taustaamme esille. Myhäilemme vain partaamme kuunnellessamme niitä juttuja jäätyneestä pakista ja loppusodasta :)
Ette kerro muille kuin vauva palstalla.
tunnen minäkin joitain miehiä joilla armeijan käynnistä on yli 20 vuotta, mutta vielä niitä asioita vatvovat, ja kun kaksi samanlaista osuu yksiin puhetta riittää koko illaksi. ajattelen, että ovat olleet armeija-aikoinaan henkisesti ikäistään nuorempia ja siis liian nuorina suorittaneet asevelvollisuuden. se on sitten vaikuttanut heihin niin syvästi.
Meillä on tuttuja jotka ovat asuneet jonkin aikaa ulkomailla. Mutta se muistelu menee usein aivan yli jatkuvasti. Jos siihen vielä aina muistaa huomauttaa miten huonosti kaikki asiat täällä meillä Suomessa on, ei sitä kyllä oman perheen ulkopuoliset kovin kauan jaksa kuunnella. Kyllä sekin intoilu pitäisi jossain vaiheessa mennä ohi. Yhdelle alettiin aina sanomaan vastaa tyyliin : Mutta kun se meidän kellarinovi on taas..... No , ei ymmrätänyt huumoria, vaan hän oli sitä mieltä, että ne muualla joskus töissä olleet vain voivat ymmärtää toisiaan. Ei ole kyllä ihme ettei niitä joihinkin firmoihin oteta edes töihin, niin siinä sitten käy. Mutta eivät itse tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
spec ops kirjoitti:
Kyllä toki joskus naurattaa ne inttijutut joita jotkut miehet kertoilevat suurina saavutuksinaan. Meillä erikoisjoukoissa on sellainen henki että emme tuo taustaamme esille. Myhäilemme vain partaamme kuunnellessamme niitä juttuja jäätyneestä pakista ja loppusodasta :)
Olitko Porvoon Navy Sealissa?
Harvoin tulee armeijasta puhuttua, mutta kun se tulee puheeksi niin juttua riittää pitkäksi aikaa. Usein elämässä tärkeät tai hankalat asiat ovat niitä joista puhutaan eniten. Varsinkin, jos löytyy joku joka kuuntelee ja on kokenut saman. Muistan kun työkaverin vaimo oli raskaana, niin siitä puhuttiin jatkuvasti ja oltiin onnellisia hänen puolestaan samalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei saisi puhua itselleen tärkeistä asioista ja kokemuksista?
On se vähän noloa ja typerää, jos sillä yritetään mitätöidä toisen kokemukset. Hieman huvittavaa oli kun Afganistanissa olleen huomautukset asioista, mm. tulen alla toimimisesta, sivuutettiin joo mutta meillä mettäleirillä-tason argumenteilla.
Rauhanturvaajat vasta naurettavaa sakkia ovat. Kaivelivat kassejaan aavikolla ja sitten ovat rakentaneet identiteettinsä sen ympärille, vaikka eivät nähneet vihollista kertaakaan.
Totta. Ympärillä poksahtelevat miinat, tienvarsipommit ja singon ammukset eivät ole mitään morttituvassa räjähtelevien pinkkojen rinnalla.
Se on viimeinen suurinta osaa ikäluokkaa yhdistävä kokemus. Siihen päälle Suomen historia, niin kyllä siitä puhutaan. Suurin osa kyllä unohtaa 2-3 vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei saisi puhua itselleen tärkeistä asioista ja kokemuksista?
On se vähän noloa ja typerää, jos sillä yritetään mitätöidä toisen kokemukset. Hieman huvittavaa oli kun Afganistanissa olleen huomautukset asioista, mm. tulen alla toimimisesta, sivuutettiin joo mutta meillä mettäleirillä-tason argumenteilla.
Rauhanturvaajat vasta naurettavaa sakkia ovat. Kaivelivat kassejaan aavikolla ja sitten ovat rakentaneet identiteettinsä sen ympärille, vaikka eivät nähneet vihollista kertaakaan.
Totta. Ympärillä poksahtelevat miinat, tienvarsipommit ja singon ammukset eivät ole mitään morttituvassa räjähtelevien pinkkojen rinnalla.
Ei suomalaisia edes kuole kuin ajoneuvo-onnettomuuksissa. Siellä Israelin muukalaislegioonana istuvat ihmettelemässä. Partiot ovat ihan eri sakkia kuin rauhanturvaajat.
Normaaleille miehille se on enemmänkin nostalginen muistelujen aihe kun intistä on kulunut useampi vuosi. Vähän samanlainen kysymys, jos kysyy missä on opiskellut tai mistä on alunperin kotoisin tai missä on käynyt intin. Nykyarmeijasta on tehty kyllä aikamoinen kevytversio, jonka voi suorittaa 6 kuukaudessa ja siviilielämään on helpompi pitää yhteyttä kuin lankapuhelimien aikana. Ennen muinoin armeijan viikonloppuvapaa alkaa lauantaina klo 12 ja kesti 36 tuntia sunnuntaihin klo 24 asti mukaanlukien edestakaiset lomamatkat, minkä ohella yksi kolmesta lomaryhmästä vietti aina viikonlopun kasarmilla ainakin Kainuun Prikaatissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei saisi puhua itselleen tärkeistä asioista ja kokemuksista?
On se vähän noloa ja typerää, jos sillä yritetään mitätöidä toisen kokemukset. Hieman huvittavaa oli kun Afganistanissa olleen huomautukset asioista, mm. tulen alla toimimisesta, sivuutettiin joo mutta meillä mettäleirillä-tason argumenteilla.
Rauhanturvaajat vasta naurettavaa sakkia ovat. Kaivelivat kassejaan aavikolla ja sitten ovat rakentaneet identiteettinsä sen ympärille, vaikka eivät nähneet vihollista kertaakaan.
Totta. Ympärillä poksahtelevat miinat, tienvarsipommit ja singon ammukset eivät ole mitään morttituvassa räjähtelevien pinkkojen rinnalla.
Ei suomalaisia edes kuole kuin ajoneuvo-onnettomuuksissa. Siellä Israelin muukalaislegioonana istuvat ihmettelemässä. Partiot ovat ihan eri sakkia kuin rauhanturvaajat.
Nyt valehtelet kuoleehan niitä palveluksen aikaisilla lomamatkoillakin, kun törttöilevät kännissä ja tippuvat parvekkeilta ja saavat sydäreitä, kun kroppa ei kestä viinaa ja mömmöjä.
Vierailija kirjoitti:
tunnen minäkin joitain miehiä joilla armeijan käynnistä on yli 20 vuotta, mutta vielä niitä asioita vatvovat, ja kun kaksi samanlaista osuu yksiin puhetta riittää koko illaksi. ajattelen, että ovat olleet armeija-aikoinaan henkisesti ikäistään nuorempia ja siis liian nuorina suorittaneet asevelvollisuuden. se on sitten vaikuttanut heihin niin syvästi.
Voi olla. Kävin armeijan 18 vuotiaana. Tietysti se aivopesu tehosi minuunkin. Kuitenkin näin sen pelleilyn läpi. Ei mulla siihen touhuun mitään kiinnostusta ollut. Eikä mua ole koskaan huvittanut puhua siitä. Mitä vanhemmaksi olen tullut sitä tylsemmiltä noi jutut tuntuu. Pääsin näkemään sentään jotain sellaista mitä siviilissä ei näe. Pari kertaa armeijan ampuma alueella kilometrin päästä kranaatinheitinten keskityksen. Toisella kertaa nähtiin myös kun ammuttiin singoilla ja panssarintorjunta ohjuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Farkkukundi Reijo 48 v kirjoitti:
Onneksi niitä armykundeja löytyy vielä baareista.
Jämäkkä armykundi, jolla nariseva ääni ja komenteleva puhetyyli... omnomnomnom...
Itse en ole käynyt armeijaa, ja olen siitä ylpeä.
Vierailija kirjoitti:
Ja on naisia, joille elämän merkittävin hetki oli se, kun repesi synnytyksessä häntäluusta napaan asti.
No mutta sehän on! Siinä nainen tekee ihmiskunnan historiaa ja hänen kehossaan on siitä lohduttomat jäljet.
Minkä sodan nykymiehet on käyneet?
Normaali mies tietåä ettå armeija menee parhaiten kun ottaa sen rennosti huumorilla.
Vierailija kirjoitti:
Luuletko sä, että meitä miehiä kiinnostaa joka päivä kuulla kuinka ihmeellinen lapsi jollain naisella on.
"Tänään meidän Yrjö Petteri kakkasi pottaan ja eilen se otti jo lusikan käteensä. Sen täytyy kyllä olla maailman älykkäin lapsi. "
Joo, kannattaisi naisten lopettaa tommonen puhuminen ja poikiensa paapominen - ehkä te miehet olisitte siten vähemmän itsekeskeisiä, omahyväisiä ja kusipäitä*
Autismin kirjo on niin moninainen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja on naisia, joille elämän merkittävin hetki oli se, kun repesi synnytyksessä häntäluusta napaan asti.
No mutta sehän on! Siinä nainen tekee ihmiskunnan historiaa ja hänen kehossaan on siitä lohduttomat jäljet.
Minkä sodan nykymiehet on käyneet?
Normaali mies tietåä ettå armeija menee parhaiten kun ottaa sen rennosti huumorilla.
Ihmiskunnan historiaa? Tuleeko lapsestasi diktaattori? Yhden pimpin repeäminen ei jää historian kirjoihin.
Alue: Aihe vapaa
Ai miehillä ei ole lapsia lainkaan. Eikö sinun isäsi ole ollut ylpeä sinusta? Syytä olisi: "Minun poika se muistelee armeija-aikojaan vielä viisikymppisenä heh heh".