Minkälaista naapuria et tervehdi, vaan katsot inhoten ja ylimielisesti?

Veikkaan tuota yliystävällisyyttä. Itse moikkaan naapureita, mutta just vaan sen verran, ettei ne vahingossakaan kuvittele että haluaisin niiden kanssa vaihtaa sanan tai pari. En halua. Olen epäsosiaalinen ja sisäänpäinkääntynyt suomalainen. :) Jos joku naapuri on liian tuttavallinen, koitan vältellä. 

Lähtökohtaisesti tervehdin kaikkia neutraalisti. Erään toiseuskulttuurin edustajan tervehtimisen kuitenkin lopetin, kun ilmeisesti oletti sen merkitsevän kiinnostusta. Ohi vaan huomioimatta mitenkään, ja uhkaus viedä asiaa eteenpäin jos häiriköinti jatkuu.

Ehkä olen liian tuttavallinen... Täytyy jatkossa yrittää olla sitä vähemmän. En ole tarkottanut "ahdistaa" käytökselläni. / Ap

Naapurin wt:t. Mies hakkaa naista ja nainen lapsia. Harva se yö tappelevat ja saa koko ajan olla soittamassa poliiseja. Eroaisivat jos eivät muuten osaa käyttäytyä.

Kiva että olet ystävällinen muille! Mutta tosiaan, ehkä ihmiset haluavat yleensä olla etäisiä naapureidensa kanssa. Näin itsekin haluan. Toki arvostan kohteliasta tervehdystä ja se piristää, mutta jos joku on niin ystävällinen, että vaikuttaa jo tutustumishaluiselta, niin se on jotenkin pelottavaa. :D T. ujo

Tervehdin kaikkia naapureita. Myös vanhempieni kotikadulla ja sukulaisten ja ystävien porraskäytävissä ja naapurustoissa.

Jos joku ei tervehdi takaisin, so not. Oma 8n häpeänsä. (Meidän taloyhtiössä yhden naapurin rouva ei tervehdi eikä myöskään heidän aikuinen tytär vaan luikkivat aina karkuun pälyillen. En tiedä miksi, ei kiinnostakaan, moikkaan vaan aina iloisen pirteästi.)

Mihin sä sitä tervehtimistä kaipaat? Kohteliaisuus on yksi juttu tosiaan, mutta mitä väliä niiden moikkailuilla tai tervehtimättä jättämisillä on sinulle itsellesi? 

Yleensä tervehdin kaikkia, mutta kerran meillä oli naapuri, jota en kyllä tervehtinyt. Tämä johtui täysin hänen omasta käytöksestään. Naapuri haukkui lastemme ja minun ulkonäköä ilman mitään syytä päin naamaa (oli kateellinen, koska oli itse lihava ja ruma), lisäksi hän oli kokoajan lainaamassa (LUE: kerjäämässä) jotain tavaroita/palveluksia. Tavallisesti heillä oli jokin elintarvike loppu, jota piti sitten kerjätä naapureilta tai vaihtoehtoisesti he kerjäsivät lastenhoitoa, kukkien kastelua, ruohon leikkuuta jne. Rasittava naapuri. Jotain henkisiä ongelmia hänellä. Toinen rasittava naapurityyppi on kyttääjänaapuri. Tällaista naapuria kyllä yleensä tervehdin, mutta keskustelemaan en jää. Yleensä nämä naapurit tietävät asiasi paremmin kuin itse tiedät, ja keskustelun tarkoituksena on vain udella ja onkia tietoja sinusta ja perheestäsi. Tämä naapurityyppi tunkee väkisin ovestasi sisään, jos et pidä kaksin käsin ulko-ovestasi kiinni.

Eli jos haluat, että naapurisi tervehtivät sinua, niin älä tuppaudu, kerjää/lainaa, vaadi palveluksia, kyttää, änkeä kylään, hauku, juonittele, juorua, puhu negatiivisia/sekavia asioita, vaan keskity omaan elämääsi.

Kyttääjiä. Pahinta on, kun joku taloyhtiön aktiivi (yleensä mies) jää eläkkeelle ja alkaa kyttäämään kaikkea. Tunkee iholle ja puuhastelee pikku juttuja pihassa, jotta pääsee taas kyttäämään. 

Minä taas olen huomannut, että mua ei moikata jos en itse moikkaa ensin! Siis lähes 99 prosenttia tapauksista menee noin.. Ihan uskomatonta. En ole pelottava ihminen. Vaikka otetaan katsekontakti, niin ei tule sitä heitä. :D Ja asun vieläpä Helsingissä hyvällä alueella, outoa eikö.

Nuoremmat tervehtivät, vaikka olen iäkäs.

Moikkasin uutta naapuriani vuoden. Ei koskaan tervehtinyt takaisin. Lopetin moikkaamisen ja kävelen nykyisin ohi kuin en näkiskään.

Pahanhajuista, juoppoa tai sekopäätä.

Meidän taloyhtiössä asuu perheenisä. Kaksi kouluikäistä lasta. Eivät koskaan ole moikanneet takaisin vaikka vastaan kävellään rapussa ja asuvat samassa kerroksessa. Isä vaan katsoo alaspäin, lapsetkaan ei moikkaa. Mietin miten huonoa esimerkkiä hän opettaa niille! Pihallakin kesällä saattoivat tuossa leikkiä iloisesti ja vaikka ohi kulkee oman lapsen kanssa ei mitään reaktiota.

Mielestäni on hyvä moikata, koska se tuo ystävällistä tunnelmaa naapurien kesken, mutta ystävä en silti halua olla. Kaipaan rauhaa ja kokemus on opettanut, että joskus naapurit alkavat kytätä toisiaan. Minä jätän tervehtimättä vain negatiivisesti kyttääjät, ilkeät, pahansuovat, pahaa selän takana puhuvat ja kateelliset naapurit. Muuten kaikki kelpaa.

Moikkaan kaikkia naaureita, myös ärsyttäviä. En viitsi osoittaa mieltäni mulkoilemalla ilkeästi rapussa. Huomautan kyllä muuten ärsyttävästä käytöksestä tarvittaessa (esim. musat täysillä yöllä arkisin tms).

Minä tervehdin kaikkia.

Paitsi yhtä naapuria. Tai ei ihan naapureita olla, asuu eri talossa mutta autopaikat ovat meillä vierekkäin.

Tämä on kuitenkin yksi taloyhtiö ja tähän kuuluu useampi rivari/paritalo.

Häbtä en tervehdi kun ei ota mitään kontaktia eikä tervehdi itse.

Tuntuu niin hassulta. Tämä on pieni kylä ja törmätään mm koulussa ja kaupassakin.

Meidän lapset on samalla luokalla (eri sukupuolta eikä ole ns kavereita keskenään) mutta hänen nuorempi lapsi hakee tyttöäni ulos ja on kutsunut synttäreilleenkin kun ihailee tyttöäni.

Lapset tervehtii minua/meitä ja miehensä mutta tämä tuijottaa maata ja on kuin ei huomaisikaan 😅

Kiusallista.

Itsekin viihdyn omissa oloissa enkä kaveeraa naapureiden kanssa mutta kyllä nyt sentään kaikkia tervehdin ja hymyilen ja saatan kommentoida vaikka säätä.

Moikkaan jos joku tulee vastaan, en huuda jos joku on kaukana. Naapuri on aggressiivinen ajoittain ja yritän moikata nopeasti, vaikka haluaisi selkeästi jutella.

M u s l i m i m a m u j a .

Ap, kuulostat mukavalta, enkä usko, että vika on sinussa. Älä sure! Jos he vaikka pitävätkin sinua yliystävällisenä tai mitä ikinä, tuollainen reaktio on tyly ja osoittaa ainoastaan huonoja käytöstapoja.

Pysy sellaisena kuin olet. Olisit varmasti kiva naapuri.