Alkoholismin/muun riippuvuuden "ensioireet"

Läheisen addiktoitumisen huomasi alussa siitä, että tämä muuttui poissaolevaksi. Selvästi huomasi, että jokin on vialla.

Olen kuullut, että tuo on tyypillistä mm. rahapeliriippuvaisille. Joidenkin puolisot saattavatkin tämän vuoksi epäillä esim. salasuhdetta, ennen kuin totuus tulee ilmi.

Mulla on nuo kaikki samat mitä ap listasi! Olin vuoden juomatta ja nykyään olen ns kohtuukäyttäjä ja käytän tosi vähän alkoholia ja pystyn lopettamaan vaikka olisin hiprakassa. Mutta mieli on sellainen että se vaan kaipaa kokoajan sitä päihteen sykäystä joten alkoholi on usein mielessä. Oon myös iloinen jos mulle määrätään päihdyttäviä lääkkeitä, ohjeen mukaan käytän ja lopetan sitten mutta ihan mikä vaan millä saa pään sekaisin on mun juttu. Siksi en esimerkiksi osallistu mihinkään isoihin bileisiin tai juhliin kavereiden kanssa kuin alkuillasta, tai en juo tai lähde baariin ollenkaan. Mulle ei ole vaihtoehto se että ryyppäisin samalla tavalla kun esim mun kaverit ottaa ja lähtee sitten baariin ja tanssii sielä neljään asti. Mulla lähtis lapasesta niin pahasti että hyvässä lykyssä tuhoisin mun koko elämän. T. Adhd

Krapulan poissaolo, vaikka olisi juonut kohtuu paljonkin. Elimistö tottuu. Toki ihmisen omasta mielestä se tarkoittaa, että Juominen on kohtuullista.

Siirtyminen esim. pulloista laatikkoviineihin, jottei näkisi paljon todellisuudessa juo.

Piilopullot.

nämähän ovat ihan normaaleita suomalaisen miehen tarpeita, ryypätään viikonloppuna ja vapailla, odotellaan seuraavaa kertaa, ei kai se nyt alkoholistia tee jos kuitenkin töissä käy ja hoitaa hommansa edes joten kuten, ei tässä maassa liikaa iloja ole

Hmm, minulla oli nuorempana kyllä kaikki nuo ap:n listaamat "oireet", mutta en koe että olisin koskaan ollut alkoholiriippuvainen. Kun ikää tuli ja työelämä alkoi vaatia enemmän, juominen väheni sen myötä itsestään, kun iltatissuttelu johti siihen ettei pärjännyt seuraavana päivänä riittävän hyvin töissä. Opiskelijana ja juniori-työntekijänä se onnistui ja siksi sitä tein.

Harrastusten ym. "normaalin" elämän laiminlyönti tissuttelun takia. Ulkonäön pöhöttyminen. Univaikeudet, huonotuulisuus, apaattisuus (ainoa hyväntuulinen hetki elämässäni oli nousuhumala). Piilopullot: esim. puolison nähden otin pari saunasiideriä, mutta kaapissa oli pieni vodkapullo piilossa josta hain terästystä. Myös tyhjiä pulloja piilottelin jopa itseltäni, etten olisi nähnyt paljon oikeasti join. Tuossa vaiheessa ongelma tosin oli jo ihan selkeä.

Tässä satavarma merkki, nimimerkillä kokemusta on:

Siitä sen näkee että tuntee mielihyvää etukäteen kun ajattelee, että huomenna tai ylihuomenna otetaan vähän. Sitten kun juominen on jo käsillä, muttei aivan vielä aloitettu eikä siis alkoholia vielä tippaakaan veressä, niin silti ylitsepursuava iloisuus siitä että kohta on hyvä ellei erinomainen olo kun saa päälle pienen nousuhumalan. Näkee silloin jo pelkistä silmistä.

Join kännejä aluksi viikonloppuisin, mutta loppua kohden join usein arkenakin. Kun tuli himo juoda niin melkein kuka tahansa kaveri kelpasi seuraksi. Olin tunnettu siitä että mun kanssa ”parit” lähtee aina käsistä. Lopulta oikein mikään sosiaalinen aktiviteetti ei kiinnostanut jos siihen ei liittynyt alkoholi, en juonut yksin.

Nykyään täysraitis eikä ole ikävä alkoholia yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Tässä satavarma merkki, nimimerkillä kokemusta on:

Siitä sen näkee että tuntee mielihyvää etukäteen kun ajattelee, että huomenna tai ylihuomenna otetaan vähän. Sitten kun juominen on jo käsillä, muttei aivan vielä aloitettu eikä siis alkoholia vielä tippaakaan veressä, niin silti ylitsepursuava iloisuus siitä että kohta on hyvä ellei erinomainen olo kun saa päälle pienen nousuhumalan. Näkee silloin jo pelkistä silmistä.

Hmm, vaikea uskoa että tuo olisi useimmiten oire mistään riippuvuudesta. Itse juon alkoholia yleensä vain muutaman kerran vuodessa, mutta koska nautin nousuhumalan tunteesta enemmän kuin mistään maailmassa niin kyllä toki tunnen jo etukäteen mielihyvää kun tiedän että on vaikka juhannusjuhlat joissa aion ottaa alkoholia. Ja tosiaan kyllähän sitä jo juomispäivän aamuna on valmiiksi innoissaan siitä että tänään otetaan.

Vierailija kirjoitti:

Tässä satavarma merkki, nimimerkillä kokemusta on:

Siitä sen näkee että tuntee mielihyvää etukäteen kun ajattelee, että huomenna tai ylihuomenna otetaan vähän. Sitten kun juominen on jo käsillä, muttei aivan vielä aloitettu eikä siis alkoholia vielä tippaakaan veressä, niin silti ylitsepursuava iloisuus siitä että kohta on hyvä ellei erinomainen olo kun saa päälle pienen nousuhumalan. Näkee silloin jo pelkistä silmistä.

Tiedän mitä tarkoitat! Isäni oli juuri tuollainen kun tuli perjantaina töistä kotiin ja tiesi pian korkkaavansa pullon.