Mitä odotit elämältä vs. todellisuus
Jep. Olin sellainen tosi kiltti tyttö ja hyvä oppilas ja aina kunnollisesti käyttäytyvä. Autoin ihmisiä kun pyydettiin ja vaikka ei aina olisi pyydettykään. Haaveilin suuren hyvän ja parannuksen tekemisestä edes jollain ruohonjuuritasolla. Loppujen lopuksi siitä ei seurannut mitään muuta kuin että nuoruus meni eikä kukaan muista minua, vaikka yritin auttaa kaikkia vastaantulijoita. Mitään järkeä. Mitä seuraavaksi? Mitä enää voi tehdä?
Kommentit (5)
Ettei tarina olisi etukäteen käsikirjoitettu, vaan olisi voinut tehdä valintoja itse.
Sinccis
Nuoruudessani oli selvää, että kun saa vähän kouluja käytyä, ollaan sitten töissä. Olin hyvä koulussa ja tein tehtäväni, joten odotin työpaikkaa ja vieläpä sellaista duunia, jossa pääsen käyttämään osaamistani.
No, pitkäaikaistyöttömiä ollaan... Ei sen ihan näin pitänyt mennä.
Nuorena uuvuin, kun en tiennyt mitä haluan elämältä, mutta kun pakko tietää ja tehdä urapolku ja tavoitella unelmia.
Nykyisin en vieläkään tiedä, mutta en ota siitä stressiä.
Mä elämältä kaiken sain, enemmän kuin edes uskalsin koskaan unelmoida.
?