Ei sillä, että vauraus olisi elämän tarkoitus, mutta kyllä nykynuoret ovat todella köyhiä ja se vaikuttaa siihen, miten tulevaan suhtautuu
Ihan hienoa, ettei nykynuorilla ole enää tarvetta haalia samanlaisia omaisuuksia kuin suurilla ikäluokilla, mutta kyllä nuorten ikäluokkien köyhtymisellä on myös kääntöpuolensa.
Suurten ikäluokkien materiaaliset omaisuudet olivat suuria. Ihminen pystyi vielä itse ahkeruudella kohottamaan paljon elintasoaan. Heillä jäi rahaa myös säästöön. Töitä sai, kun pyysi. Pystyi asumaan isossa asunnossa, hankkimaan vapaa-ajan asuntoja, kulkupelejä jne.
Nykynuorilla tilanne on toinen. Keskimääräisen ihmisen pitää joko valita kohtuullinen materiaalinen elintaso tai kiva elämäntyyli. Nuorten rahat menevät matkusteluun. Omistusasumiseen ei ole monellakaan enää varaa. Nuoret lähtevät etsimään itseään kaupunkeihin. Siellä sitten isoilla vuokrilla elätetään ihmisiä sosiaalieduilla.
Polarisaatio on suurta nuorillakin. Toisilla menee hyvin ja toisilla heikosti.
Nykyiset sukupolvet taitavat olla ensimmäisiä, jotka ovat köyhempiä kuin vanhempansa.
Kun on lapsena tottunut tiettyyn tasoon, ei varmasti kovinkaan helposti uskalla lisääntyä tai suunnitella elämää eteen päin. Pitää elää hetkessä ja katsoa, mitä tuleman pitää. YT:t voivat olla tiedossa jo ensi viikolla.
Mikä motivoi nuoria pysymään työnsyrjässä, jos kohtuullisen hyvilläkään tuloilla ei välttämättä pysty nostamaan omaa elintasoaan kovin paljon? Niin, ei juuri mikään.
Sitten vielä ihmetellään, miksi eläkkeet ovat räjähtäneet käsiin nuorilla. Näköalattomuus ja kyvyttömyys vaikuttaa itse omaan elintasoonsa on erittäin yleistä.
Kommentit (31)
Kaikki työsopimukseni kolmen vuoden sisään ovat olleet 1-3kk nollasoppareita, koulut on käytynä ja työkokemusta on n.6 vuotta alalta. Meidän alalla on myös se kuuluisa "työvoimapula". Tekijöitä kyllä riittää mutta palkanmaksajia ei näy. Nykyisessä "työpaikassa" joka toinen henkilö on työkokeilija/harjoittelija vaikka alan koulut on käytynä.
Ja lapsia pitäisi sitten ruveta vielä tekemään tähän tilanteeseen? Taidan jättää välistä.
Kyllä nuorisolla rahaa on. Kesäisin tulee katseltua kun kaupungin puistoissa nuoret istuskelevat juomassa olutta ja vanhukset kulkevat siellä edestakaisin keräämässä tyhjiä tölkkejä että saisivat muutaman euron. Tämän jälkeen nuoriso siirtyy kalliisiin yökerhoihin ja vanhukset kotiin keittämään makaroonia. Joo tosi köyhiä nämä nykynuoriso :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan tuoda keskusteluun myös sen näkökulman, että meillä nuoremmilla on ihan erilainen velvollisuus myös ajatella esim. niitä ekologisia asioita kun teemme niitä hankintoja. Ei ennen mietitty oliko se lehmä tai possu rääkätty mistä ruokaa saatiin, oliko sen t-paidan tehnyt joku 11v tyttö intian hikipajassa, oliko niiden sun farkkujen valmistuksessa käytetyt myrkyt laskettu jonkun kyläpahasen ainoaan jokeen, joka on siellä niiden ihmisten ainoa vedenlähde. Nykyään jos on vähääkään valveutunut henkilö, ottaa näitä asioita kulutuksessaan huomioon. Silloin ei mennä prismaan ostamaan sitä viiden euron t-paitaa ja pistetä loppurahaa omalle pankkitilille jemmaan, vaan käytetään jopa useamman päivän palkka siihen että saa sen eettisesti ja ekologisesti kestävästi tuotetun t-paidan.
On siis totta että nykyään saa esim. ruokaa ja vaatteita tehotuotettuna tosi halvalla, mutta millä hinnalla? Meitä edeltävät sukupolvet on mässäilleet luonnonvaroilla ihan kiitettäväksi, meidän kannettavaksi jäi vastuu siitä että jotain jäisi seuraavallekkin sukupolville; enkä siis puhu vauraudesta ja isoista perinnöistä, vaan esim. puhtaasta vedestä. Moni vanhempi sukupolvi suhtautuu tähän asiaan lähinnä ylimielisesti, puhutaan nuorten "hifistely"-ruokavalioista ja että vain kalliit vaatteet kelpaa. Niinpä niin...
Ne kalliit vaatteet ovat suunnilleen saman hintaisia kuin ihan normivaatteet oli ennen, mutta niitä ostetaan huomattavasti enemmän. Kokonaisvaatemäärä sekä aikuisilla että lapsilla oli todella paljon pienempi kuin nykyään, ja olemassaolevia vaatteita korjailtiin ja muodistettiin. Ei ole mitään väärää siinä, että haluaa ostaa kalliita vaatteita, mutta jos niitä ostaa usein niin sitten on turha valittaa rahaa mikä niihin kuluu.
Ennen ostit esim. eräät kotimaiset laatukumpparit, tavallisella duunarillakin oli varaa. Ne kesti tyyliin loppuelämän. Nyt ostat ne samat, kuvitellen että ostat laatua, maksavat kuitenkin sen 70e. Ja ne pysyy ehjänä muutaman vuoden. Nykyään ne tehdään jossain Slovakiassa mahd. halvalla. Ei samalla rahalla saa enää samaa laatua.
Olen päinvastaista mieltä ap:n kanssa. Nuorille annetaan liikaa rahaa, jolloin eivät osaa antaa arvoa rahalle eikä säästää tulevaisuutta varten.
Voisiko olla niin, että nuorisolla on rahaa, mutta omaa asuntoa ei pystytä hankkimaan eikä tulevaisuutta suunnittelemaan, kun ei ole pysyviä tuloja. Kuitenkin pieniä hankintoja voi tehdä ja hieman matkustella, silloin kun niitä tuloja on. Sukanvarteen säästäminen ja kituuttaminen ei houkuttele, kun säästöt kertyvät niin hitaasti. Todellinen ongelma on se, ettei ole vakituista työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyiset kolmekymppiset ei edes tajua kuinka hyvin heillä asiat on.
Aikaisemmilla sukupolvilla oli kaikki paljon paljon köyhempää ja niukempaa.
Itsekin asuin solussa opiskellessani. Nykynuoret saavat omat yksiöt.
Ei tule pitkään jatkumaan ihmisten elättäminen omissa yksiöissä.
No eihän siinä ole mitään järkeäkään. Minulle riittää oma huone ja yhteiskeittiö. Huoneessa on lavuaari, ei vessaa eikä suihkua. Neliöitä yhdeksän. Vedenkeitin ja tv mahtuu. Olen ulkona niin paljon, että en tarvitse muuta.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan sekava sepustus ei oikein aukea. Nuorena oltiin tosi köyhiä, mutta omaisuutta on kartutettu elämän aikana. Ei tuhlattu matkusteluun eikä nirsoiltu ruuista. Nykynuoret ovat jo syntyessään rikkaampia kuin me aikoinaan. Yhteiskunnan tukeakin on tarjolla paljon enemmän.
Yhteikunnan on pakko tarjota tukea koska muuten nykynuoret olisi asunnottomia.
Eläminen Suomessa on kallistunut mutta palkat eivät ole nousseet samalla tahdilla eli tavallaan ennen nuorilla oli enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Nykyiset kolmekymppiset ei edes tajua kuinka hyvin heillä asiat on.
Aikaisemmilla sukupolvilla oli kaikki paljon paljon köyhempää ja niukempaa.
Itsekin asuin solussa opiskellessani. Nykynuoret saavat omat yksiöt.
Vanhemmillani oli tässä iässä lähes valmis itse rakennettu kolme kerroksinen omakotitalo ja kolme lasta.
Minulla on asumistuki että en olisi asunnoton. Voi että kun olen saanut niin paljon!
Vierailija kirjoitti:
Olen päinvastaista mieltä ap:n kanssa. Nuorille annetaan liikaa rahaa, jolloin eivät osaa antaa arvoa rahalle eikä säästää tulevaisuutta varten.
Kerro toki mistä voisi säästää.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta asumiskustannukset ja monet muut kustannukset ovat nousseet, mutta toisaalta esimerkiksi ruuan hinta kokonaismenoista laskettuna on alentunut paljon ja ylipäätään materiaalinen elintaso paljon korkeampi kuin ennen. Ei ennen nuorilla ollut samalla tavoin merkkivaatteita, designtuotteita, kodinelektroniikkaa, matkustelua jne, eikä kukaan olettanut että olisikaan. Meillä on pieniä lapsia, ja jos laskisimme elintason samanlaiseksi kuin se oli minun lapsuudessani, niin varmasti jäisi rahaa säästöön paljon enemmän. Jo pelkästään yhdellä lapsella on varmasti yhtä paljon tai jopa enemmän vaatteita, leluja, liikuntavälineitä, elektroniikkaa ym kuin ennen minulla ja sisaruksillani yhteensä. Ja silti meillä ei edes ole niin paljon näitä nykyään "pakollisia" tavaroita kuin monilla muilla. Välillä tuntuu että ennen rahaa käytettiin kiinteän omaisuuden hankkimiseen, nykyään puolestaan tavaroiden ja elämysten hankkimiseen.
Minua ei haittaa ostaa sitä materiaalia itselleni ja lapsilleni koska tiedän etten sitä kiinteää materiaalia kuten omaa kotia tule koskaan saamaan. Voidaan sitten matkustaa sillä mitä saa säästöön kun ei sillä mitään muutakaan tekisi.
Tässäkin ketjussa unohdetaan ”kultainen” 90-luku eli lama. 80-90-luvulla syntyneet lapset eivät todellakaan ole saaneet mitään yltäkylläisyyttä lapsena/nuorena!