Voiko skitsofreniaa sairastava adoptoida?

Katsotaan kokonaisuutta. Juuri koskaan yksinäinen henkilö ei voi adoptoida. Jos elämäntilanne työt, parisuhde ja terveys kunnossa niin kyllä voi adoptoida.

Valitettavasti on.

Toivottavasti on.

Oletko tullut ajatelleeksi, että lapsen saaminen on aina myös kriisi, joka uhkaa vanhemman tasapainoa ja terveyttä? Näin on jopa silloin, kun kaikki osapuolet ovat terveitä. Entä jos lapsella itsellään on suuria ongemia, kuten adoptiolapsilla usein? Hänen käytöksensä voi olla erittäin haastavaa. Kannattaako todella sellaisen ihmisen, jonka oma mielenterveys on hauras, ottaa tällaista riskiä?

Ei voi. Jo murrosiän masennus on este.

T adoptioäiti

Toivottavasti ei voi. Kaverini äidillä puhkesi skitsofrenia hänen ollessaan lapsi ja vaikka äiti on aina ollut työkykyinen, niin kaverini käsittelee edelleen turvattoman lapsuuden jättämiä jälkiä terapiassa.

On myös olemassa ihan tutkimus, muistaakseni Tanskan adoptiolapsista tehty, jonka mukaan lapsen riski sairastua skitsofreniaan kasvaa jos toisella adoptiovanhemmalla on skitsofrenia. Suurin riski oli tietysti silloin jos sekä biovanhemmalla että adoptiovanhemmalla oli skitsofrenia.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi. Jo murrosiän masennus on este.

T adoptioäiti

No ei ole. T. Masennuksen, ahdistuneisuushäiriön ja pakko-oireisen häiriön sairastanut adoptioäiti.

Mun lapsen kummilla on skitsofrenia. Alkuun parani lääkkeillä niin hyvään kuntoon, että Luulin pysyväksi paranemiseksi.

Mietimme miehen kanssa, että pitäisikö "testamentata" kummilapsi hänelle, jos meille sattuu vaikka joku onnettomuus.

No onneks ei sattunut onnettomuuksia ja lapsikin on jo täysi-ikäinen.

Tuo skitsofreenikon nimittäin tuli paljon pahempaan kuntoon ja on nyt täysin sekaisin ja sairaudentunnoton. Moneen kertaan laitoksessa ollut.

Kaikki mielenterveydelliset sairaudet on este adoptoimiselle, ja hyvä niin.