Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Liian pelottava lapsi

Vierailija
17.09.2019 |

Liian pelottava lapsi -dokkari tulee tänän iltana tv:stä. Kyseistä dokumenttia en ole nähnyt, mutta ohjelman esittelyssä äiti toivoo, että muut hyväksyisivät hänen väkivaltaisen lapsensa. Tottahan on, ettei lapsi itselleen voi mitään, mutta miksi muiden lasten pitäisi altistua väkivallelle ja kiusaamiselle vain siksi, että toinen on sairas?
Oma veljeni on monisairas ja hänellä on mm. tourette. Veli on väkivaltainen ja arvaamaton ja koko lapsuus meni pelätessä ja kirjaimellisesti hakattuna. Tukitoimia kyllä oli, mutta jatkuva viesti sekä sairaanhoidolta että vanhemmilta meille sisaruksille oli, että teidän pitää vain jaksaa kun veli on sairas eikä voi sille mitään. Yritä siinä sitten ymmärtää kun pelkäät milloin toinen taas hyökkää kimppuun aivan yhtäkkiä. Ainoat mukavat muistot lapsuudesta on ajoilta kun veli oli pätkiä laitoshoidossa. Silloin ei tarvinnut pelätä.
Jos sisaruksetkaan ei tällaista jaksa, niin miten pitäisi luokkakavereiden jaksaa? Jokaisella lapsella on oikeus olla kokematta väkivaltaa kenenkään taholta. Koulun pitäisi olla turvallinen paikka, eikä siellä pitäisi pelätä luokkakaveria. Jos siihen päälle vielä otetaan opettajan ja sairaan lapsen vanhempien syyllistäminen, ettei haluta olla kaveri tyypille, joka on väkivaltainen, niin tilanne on todella epäreilu lapselle.
Omien kokemusten pohjalta olen omille lapsilleni opettanut, että ketään ei saa kiusata, mutta kaikkien kaveri ei todellakaan tarvitse olla. Jos joku on väkivaltainen sitä ei tarvitse sietää. Oli tämä väkivaltainen tyyppi kuinka sairas tahansa. Ja väkivalta on aina rikos!

Kommentit (101)

Vierailija
101/101 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen aihe. Lapseni päiväkodissa on lapsi, jolla on käytöshäiriöitä. Me muut vanhemmat emme saa mitään tietoja lapsen diagnooseista. Meille vain sanotaan, että pitää ymmärtää. Lapsille puolestaan sanotaan, että pitää olla tämänkin kaveri. Itsellä alkaa jo tympäistä kun monta kertaa viikossa tämä kyseinen lapsi on lyönyt, purrut, nakannut kivellä ym. nuorempaa lastamme. Kaikkia näitä tapauksia ei varmasti meille olisi edes kerrottu, jos vanhempi lapsistamme ei näistä meille aina raportoisi.

Te vanhemmat ette oo ainoita, jotka ei saa tietoa. Mä opetin koko viime kevään lasta, jolla aivan selkeästi oli joku häiriö, mutta koska olin sijainen mulle ei kerrottu mikä se oli. Oli todella hankalaa opettaa, ku ei tiiä mikä sillä on ja voisinko itse kenties jotenkin edesauttaa oppimista. Mut ei ku "sori mut ei me saada kertoa, koita pärjätä sen kans".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kaksi kahdeksan