Muutatteko lapsi-viikkoja toisen vanhemman toiveen mukaan vai
pitäydyttekö sovitussa systeemissä? Entä uudet puolisot, kuinka he suhtautuvat, jos lapsivapaa viikko muuttuu lasten kanssa olemiseen?
Kommentit (38)
Ei tule mieleen yhtään syytä miksi sovittuja asioita pitäisi muuttaa.
Näistä pitää keskustella hyvissä ajoin eli jos vaikka toisella onkin työmeno tms. niin muutetaan.
Kumpikin meistä joustaa tarpeen mukaan ja hyvin on mennyt.
Meillä ei ole viikko-viikko, mutta kyllä voidaan muuttaa tapaamisajankohtia tarpeen vaatiessa. Usein muutos johtuu lapsen isän töistä, ei voikaan ottaa lasta luokseen sopimuksen edellyttämällä tavalla. Välillä ollaan muutettu tapaamisia esim häiden, synttäreiden tai muiden juhlien vuoksi, lapsen harrastusten vuoksi, jne.
Joissain tilanteissa voisin joustaa, mutta vain sillä edellytyksellä, että joustoa löytyy myös toiseen suuntaan ja joustotarve on satunnaista. Jos siitä tulee tapa tai joustoa ei löydy kun minulla olisi tarve, en myöskään minä joustaisi.
Lapsen etu näissä pitäiis olla etusijalla, ei aikuisten exien ja nyxien väliset valtapelit.
Kannattaa olla sellaisissa väleissä, että voi ehdottaa muutosta. Totta kai mennään sovitusti, mutta jos toiselle tulee joku juttu, niin kyllä meillä voidaan puolin ja toisin ehdottaa muutoksia. Joskus sopii, joskus ei. Mutta pääsääntöisesti kuitenkin kyllä mun lapset on tervetulleita kotiinsa ihan milloin vaan. Ei häiritse uutta parisuhdetta. Tai sanotaanko, että jos häiritsisi, ei olisi parisuhdetta. Lapset ensin, aina.
On muutettu molemmin puolin tarpeen tullen ja tasattu niin, että lapset yhtä paljon kummassakin kodissa. Näistä muutoksista ollaan aina keskusteltu hyvissä ajoin, myös lasten ja uusien puolisoiden kanssa. Kun muutokset on perusteltua, ovat kaikki osapuolet olleet tyytyväisiä.
Viimeksi muutettiin kun mies lähti reissuun uuden puolisonsa kanssa ja uusi puoliso ei saanut lomaa töistä viikolle, joka ex:llä olisi ollut lapsivapaa. En nähnyt mitään syytä siihen, ettenkö voisi vaihtaa lapsiviikkoja päittäin, että pääsivät matkalle.
Helpommalla ihmissuhteissa ylipäätään pääsee kun osaa joustaa tarpeen tullen :)
Me tiedämme puoli vuotta etukäteen muuttuneet viikot. Eli työmatkojen mukaan muutamme. Ei muuten.
Kohtuullisissa määrin kyllä, jos on oikeasti syytä, en huvin vuoksi. Olen suunnitellut elämäni sovitun mukaan, eli kauhean usein en ole halukas muuttaa. Esim. HarrastukseNi ovat vain joka toinen viikko. Eli joudun hommaamaan lastenvahdin, jos lapset ovatkin meillä. Ja talossamme on uima-allas, ja sen ole varannut kahdesti sillä viikolla, kun lapset ovat minulla, eikä ole kiva, kun lapset kitisevät, kun eivät sinne pääse.
Silloin kun oli vuoroviikkosysteemi olin valmis joustamaan siitä kun oli joku oikea syy. Oli ne lääkäreitä, työasioita, tärkeitä harrastuksiin liittyviä menoja, ajoissa suunniteltuja matkoja, jonkun sairastumisia, perhejuhlia jne.
Mutta tosissaan kun jo kolmen kuukauden päästä huomasin että nämä alkoi kaatua siihen että ex:llä oli milloin mitäkin menoja ja lapset tuli aina mulle eikä hän vastaavasti ollut halukas koskaan itse ottamaan lapsia koska oli hänen lapsivapaa viikkonsa mihin hänellä oli oikeus niin alkoi jo ärsyttää. Tiukensin sitten sitä koska suostuin ottamaan lapsia ja päädyttiin viesteihin joissa oli selfie lentokoneesta ja teksti että Xxxxx pitää hakea päiväkodista kl 16, olen matkoilla enkä pääse ja vanhemmalle lapselle on kerrottu että koulun jälkeen mennään äidin luokse. Tai lapset ilmestyivät vain kesken viikonlopun ovelleni, isä oli käskenyt tulemaan kun hänelle oli tullut muuta menoa tai hän halusi levätä rauhassa tai olla kaksin tyttöystävän kanssa.
Aika pitkään sai sitten vääntää ennen kuin ex suostui siihen että lapset muutti kokonaan mun luokse. Joka toisen viikonlopun tapaamiset muuttui kerran kuussa ja sitten alkoi nekin jäädä yksi toisensa jälkeen väliin. Nyt kun tuosta on aikaa reilu 3v on lapset viimeksi tavanneet isäänsä vajaa vuosi sitten. Isä syyttää mua vieraannuttamisesta.
Mun uusi mies on alusta asti tiennyt että lapset kuuluu pakettiin ja ex:n temppuillessa mä olin varmaan se jota ärsytti enemmän väliin jääneet aikuisten suunnitelmat.
Näin jälkeenpäin ajatellen jos lasten toinen vanhempi olisi myös valmis joustamaan ja lapsia voitaisiin pitää suurinpiirtein 50-50 niin en näkisi mitään vikaa siinä että autetaan toista. Mutta jos se menee yksipuoliseksi niin en lähtisi hirveästi joustamaan jos ei oikea pakkotilanne.
Viikko viikko pitää ja vaihtuu toisen reissutarpeiden edessä tai loma-aikoina.
Epäkypsää olisi pitää kynsin hampain sovituista päivistä kiinni, siitähän on molemmille vain haittaa. Tai no ei ehkä jos elämä on molemmilla pelkkää kotona oloa mutta meillä ei näin ole.
Vierailija kirjoitti:
Viikko viikko pitää ja vaihtuu toisen reissutarpeiden edessä tai loma-aikoina.
Epäkypsää olisi pitää kynsin hampain sovituista päivistä kiinni, siitähän on molemmille vain haittaa. Tai no ei ehkä jos elämä on molemmilla pelkkää kotona oloa mutta meillä ei näin ole.
Lähtökohtaisesti jos joustaminen tapahtuu vain toiseen suuntaan, ei ole järkeä joustaa.
Exäni on muutaman kerran pyytänyt mua hoitamaan omalla vuorollaan, mutta ei koskaan tarjoudu vastapalvelukseen. Minä olen kerran mun ja lasten yhteisen lomamatkan vuoksi pyytänyt että lapset on minulla yhden viikonlopun normaalia enemmän - viikko-viikko kuviossa on muuten tosi vaikea löytää esim lomalentoja niin että tuon yhden viikon sisällä ehtii matkan liityntälentoineen tekemään.
Joustetaan puolin ja toisin. Hyvät välit eksään.
Vierailija kirjoitti:
Kohtuullisissa määrin kyllä, jos on oikeasti syytä, en huvin vuoksi. Olen suunnitellut elämäni sovitun mukaan, eli kauhean usein en ole halukas muuttaa. Esim. HarrastukseNi ovat vain joka toinen viikko. Eli joudun hommaamaan lastenvahdin, jos lapset ovatkin meillä. Ja talossamme on uima-allas, ja sen ole varannut kahdesti sillä viikolla, kun lapset ovat minulla, eikä ole kiva, kun lapset kitisevät, kun eivät sinne pääse.
Miksi he eivät pääse sinne?
Miehen exä yrittää muuttaa vuoroja mielensä mukaan ja juuri silloin, kun tietää meillä olevan yhteisiä harrastuksia miehen kanssa. Eli ei suostuta lainkaan muuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohtuullisissa määrin kyllä, jos on oikeasti syytä, en huvin vuoksi. Olen suunnitellut elämäni sovitun mukaan, eli kauhean usein en ole halukas muuttaa. Esim. HarrastukseNi ovat vain joka toinen viikko. Eli joudun hommaamaan lastenvahdin, jos lapset ovatkin meillä. Ja talossamme on uima-allas, ja sen ole varannut kahdesti sillä viikolla, kun lapset ovat minulla, eikä ole kiva, kun lapset kitisevät, kun eivät sinne pääse.
Miksi he eivät pääse sinne?
Eivät pääse, jos viikkoja vaihdettu ja lapset isällään.
Tietysti kesälomat ja muut lomat ovat sellaisia, etteivät pääse, en nyt viitannut siihen.
Joustetaan puolin ja toisin. Ja huonot välit meillä. Asiat kuitenkin hoituvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohtuullisissa määrin kyllä, jos on oikeasti syytä, en huvin vuoksi. Olen suunnitellut elämäni sovitun mukaan, eli kauhean usein en ole halukas muuttaa. Esim. HarrastukseNi ovat vain joka toinen viikko. Eli joudun hommaamaan lastenvahdin, jos lapset ovatkin meillä. Ja talossamme on uima-allas, ja sen ole varannut kahdesti sillä viikolla, kun lapset ovat minulla, eikä ole kiva, kun lapset kitisevät, kun eivät sinne pääse.
Miksi he eivät pääse sinne?
Eivät pääse, jos viikkoja vaihdettu ja lapset isällään.
Tietysti kesälomat ja muut lomat ovat sellaisia, etteivät pääse, en nyt viitannut siihen.
Sorry, en vaan ymmärrä. Sinulla on varattu vuoro, kun lapset ovat sinulla, mutta lapset eivät pääse uimaan. Vai että he eivät olekaan sinulla, vaan isällään?
Miksi pitäisi muuttaa virallisesti sovittua toimivaa juttua. Kun lapset ovat täällä tietyn jakson kerrallaan, eletään sen mukaan. Kun ovat äitillään, on meillä omat suunnitelmat. Loukaantuisin kyllä, jos mies roudaisi lapset tänne "meidän" viikolla.