Muutatteko lapsi-viikkoja toisen vanhemman toiveen mukaan vai

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohtuullisissa määrin kyllä, jos on oikeasti syytä, en huvin vuoksi. Olen suunnitellut elämäni sovitun mukaan, eli kauhean usein en ole halukas muuttaa. Esim. HarrastukseNi ovat vain joka toinen viikko. Eli joudun hommaamaan lastenvahdin, jos lapset ovatkin meillä. Ja talossamme on uima-allas, ja sen ole varannut kahdesti sillä viikolla, kun lapset ovat minulla, eikä ole kiva, kun lapset kitisevät, kun eivät sinne pääse.

Miksi he eivät pääse sinne?

Eivät pääse, jos viikkoja vaihdettu ja lapset isällään.

Tietysti kesälomat ja muut lomat ovat sellaisia, etteivät pääse, en nyt viitannut siihen.

Sorry, en vaan ymmärrä. Sinulla on varattu vuoro, kun lapset ovat sinulla, mutta lapset eivät pääse uimaan. Vai että he eivät olekaan sinulla, vaan isällään?

Vastasin kysymykseen, vaihdanko viikkoja isän kanssa joustavasti: mielellään en vaihda, koska sitten lapset eivät pääse uimaan. Totta kai he silloin pääsevät, kun viikkoja ei ole vaihdettu.

Olenko ymmärtänyt ap:n kysymyksen väärin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohtuullisissa määrin kyllä, jos on oikeasti syytä, en huvin vuoksi. Olen suunnitellut elämäni sovitun mukaan, eli kauhean usein en ole halukas muuttaa. Esim. HarrastukseNi ovat vain joka toinen viikko. Eli joudun hommaamaan lastenvahdin, jos lapset ovatkin meillä. Ja talossamme on uima-allas, ja sen ole varannut kahdesti sillä viikolla, kun lapset ovat minulla, eikä ole kiva, kun lapset kitisevät, kun eivät sinne pääse.

Miksi he eivät pääse sinne?

Eivät pääse, jos viikkoja vaihdettu ja lapset isällään.

Tietysti kesälomat ja muut lomat ovat sellaisia, etteivät pääse, en nyt viitannut siihen.

Sorry, en vaan ymmärrä. Sinulla on varattu vuoro, kun lapset ovat sinulla, mutta lapset eivät pääse uimaan. Vai että he eivät olekaan sinulla, vaan isällään?

Vastasin kysymykseen, vaihdanko viikkoja isän kanssa joustavasti: mielellään en vaihda, koska sitten lapset eivät pääse uimaan. Totta kai he silloin pääsevät, kun viikkoja ei ole vaihdettu.

Olenko ymmärtänyt ap:n kysymyksen väärin?

Et ole, minä luin jotenkin hullusti vastauksesi, sorry!

Järjestämme omat ja yhteiset menomme lapsivapaalle viikolle, minusta tällainen järjestely palvelee kaikkia osapuolia.  Jos lapsiviikolla miehelle osuu harrastus, hankkii hän lapsenvahdin. Koen, ettei minulla ole velvollisuutta muuttaa työmatkojani miehen jälkikasvun vuoksi.

Olen sikäli itsekäs, että haluan pitää kiinni sovituista ajoista. Pyrimme järjestämään edes osan lomista niin, että pääsemme viikon reissuille tai harrastuksiin.

Jos mies lähtisi kysymättä muuttamaan näitä yhteisiä vapaita tai esim. ottaisi lapsen mukaan ajankohdalla, kun on lapseton viikko, pitäisin aika ikävänä käytöksenä. Lapsiviikolla tietenkin saa tehdä oman mielensä mukaan lasten asioita.

Muutan. Olen lasten äiti ja lapset asuvat isällään. Joka ikinen kerta kun tulee miehelle mitään minkä takia muuttaa suunnitelmia niin minä ilomielin muutan omiani. Aika harvoin kuitenkaan tulee muutoksia. 

Minkälainen mies ottaisi lapsensa mukaan lapsivapaalla viikolla? Eroaisin jo ajatuksesta.

Eikö uuden parisuhteen voi solmia lasten kasvettua pois kotoa? Minulle lapsen ovat ykkössijalla ja sitä asemaa ei horjuta yksikään mies. 

Riippuu, kuinka ajoissa ja mistä syystä ollaan liikkeessä. Lähtökohtaisesti joustoa löytyy, kunhan se on molemminpuolista ja poikkeuksellista. Hyvissä ajoin sovitut muutokset on helppo toteuttaa, mutta lyhyellä aikavälillä pitää sanoa, ettei onnistu.

Meillä on vaihdeltu tarpeen mukaan, eikä niistä ole kenellekään koskaan koitunut mitään ongelmia.

Olen aina miettinyt, että koska miehelläni on melko paljon työmatkoja (3-20 yötä/kk), miten toimisimme, jos ero tulisi. Käytännössä minun olisi pakko joustaa ja olla aina valmiina ottamaan lapset. Silti haluaisin, jos vain mahdollista, että lapset olisivat viikko-viikko-systeemillä. 

Eli miten toimitte niissä eroperheissä, joissa jommalla kummalla vanhemmista on paljon matkustamista työn puolesta? 

Joustan jos on kyse työmatkasta tai sairastumisesta, mutten pidän kiinni sovitusta.

Vierailija kirjoitti:

Eikö uuden parisuhteen voi solmia lasten kasvettua pois kotoa? Minulle lapsen ovat ykkössijalla ja sitä asemaa ei horjuta yksikään mies. 

Mikähän aivopieru se tämäkin on? It takes two to tango mutta eroamiseen riittää se että toinen sitä eroa haluaa. Tällöin jos mies jättää 1v ikäisen lapsen äidin, tän naisen pitäisi odotella seuraavat 17v uutta parisuhdetta?

Minä en suostu elämään ketään muuta kuin itseäni varten. Lapset ovat vain lainassa, ja tottakai asiat järjestetään niin että heillä olisi mahdollisimman hyvä. En silti aio odotella 10v että kuopuskin on kasvanut ohi armeijan, että voisin aloittaa uuden parisuhteen.

Jos exäni päätti että minä en kelpaa, niin se ei ole yksin minun syytäni, eikä syy mun olla yksin.

Minuakin kiinnostaa miten toimitaan jos viikkoviikko systeemi ja toisella epäsäännöllinen vuorotyö.

En haluaisi olla se, joka omillakin viikoilla päivystää että miten mies töihin joutuu. Olen tätä nyt tarpeeksi kestänyt.

Ei jousteta kuin äärimmäisessä hädässä. Minulla on siskon perhe apuna, miehellä omat anhemat. Jos siis tulee omia menoja tms. niin hankitaan se joku, joka sillä viikolla voi lapset hoidosta  hakea ja näiden kanssa olla. Aika vähän on itsellä ollut 2 vuoden aikana tähän tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina miettinyt, että koska miehelläni on melko paljon työmatkoja (3-20 yötä/kk), miten toimisimme, jos ero tulisi. Käytännössä minun olisi pakko joustaa ja olla aina valmiina ottamaan lapset. Silti haluaisin, jos vain mahdollista, että lapset olisivat viikko-viikko-systeemillä. 

Eli miten toimitte niissä eroperheissä, joissa jommalla kummalla vanhemmista on paljon matkustamista työn puolesta? 

Minä (äiti) vaihdoin työpaikkaan jossa matkustamista ei vaadita. Aikaisemmin olin keskimäärin yhden päivän viikosta jossain reissussa. Ulkomaanmatkat eivät olisi vuoroviikkokuviossa onnistuneet kuin mun lapsivapailla, ja tiedän entisestä työpaikasta kollegoja jotka niin järjesti asiat että matkusti vain silloin.

Itse pidin helpompana vaihtaa sellaiseen työhön etten ole exästäni tai muista riippuvainen lastenhoidon suhteen. Ex käyttää tosi paljon äitiään lastenvahtina, mikä ei sinänsä ole huono asia mutta ärsyttää kun hänellä on melko paljon omia menoja myös lapsiviikoilla ja osa sellaisia ei-pakollisia. Että missä oli mummo hoitamaan lapsia silloin kun olimme yhdessä? Ei huono että mummo on osa lasten elämää, mutta taitaa nyt hyväksikäyttä äitiään niinkuin aiemmin minua.

Vierailija kirjoitti:

Miehen exä yrittää muuttaa vuoroja mielensä mukaan ja juuri silloin, kun tietää meillä olevan yhteisiä harrastuksia miehen kanssa. Eli ei suostuta lainkaan muuttamaan.

Voivoi miten lapsellista touhua teillä.

Joustan mistä tahansa syystä ja niin joustaa myös ex.

Ollaan huonoissa väleissä. Mutta siltikään en keksi yhtäkään syytä miksi en voisi joustaa? Ainoa tilanne jolloin kieltäydyn on aiemmin sovittu tärkeä oma meno.

Ilman muuta nuo muutokset on OK molemmille. Muutenkin lapset saavat käydä molemmissa kodeissaan koska haluavat (asutaan lähekkäin, minun talo nuoremman koulumatkan varrella, jää usein ip tänne).

Muutetaan tarpeen mukaan ja lapsi on perheenjäsen, ei häiriötekijä.