Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Yrittäisitkö lasta tässä tilanteessa jos olisit minä?

Vierailija
14.09.2019 |

Pahoittelut kehnosta otsikosta.

Eli lyhyesti sanottuna, minä ja mies ollaan oltu jo vuosia yhdessä, molemmilla vakityöt ja hyvä taloudellinen tilanne jne. Tietysti eihän sitä voikaan tietää tuleeko meillä tärppääkö onnistuneesti, mutta kuitenkin ainakaan taloudellista syytä viivyttämiseen ei ole. Mies on alkanut pikkuhiljaa keskustelemaan kanssani, että toivoo ehkäisyn jättämistä pois. Hän rakastaa lapsia ja tiedän että hän olisi hyvä isä ja tuntuu pahalta että "eväisin" sen häneltä. Hän rakastaa sisarustensakin lapsia kovasti ja aina leikittää ja hoitaa jne.
Itsestäni kun en millään voi sanoa, että rakastaisin lapsia. Periaatteessa aina vähän väliä on ollut vauvakuumetta, mutta siihen se jää. Rakastan hoivata pieniä vastasyntyneitä ja vähän isompiakin vauvoja, rakastan ajatusta imettämisestä jne. Kun taas taaperon perässä juokseminen ja pienen leikki-ikäisen kanssa leikkiminen ei taas yhtään oo mun juttuni. Uskon kyllä että omaa lasta tulee varmasti rakastamaan jne, mutta en oikeastaan siedä sotkua, lasten rääkymistä. Kouluihin ja harrastuksiin kuskaaminen ym. ja oman vapaa-ajan menetys ei vaan kiinnosta pätkääkään.
Tuntuu väärältä tehdä lapsi vaan koska rakastan vauvoja, koska eihän se lapsi pysy pikkuvauvana elämästään ku muutaman hassun kuukauden. Ja kauhulla olen lukenut monien äitien tarinoita, että lasten hankinta kaduttaa ja monet ovat sanoneet, että jos voisivat palata ajassa taaksepäin ja eivät tekisi lapsia. On vaan niin ihanaa kun voi vapaapäivänä nukkua miten huvittaa, matkustella miten huvittaa jne. En sinänsä kaipaa lasta tai tunne tyhjyyttä millään tavalla. Toisaalta taas vauvakuume rakkaan mieheni kanssa (kuinka uskomattomalta kuulostaakin..)

Kaikenlisäksi pelkään hirveästi, että lapsesta tulisi kaikenlisäksi vammainen tms. Anteeksi kuulostaa hirveältä mutta pakko sanoa "ääneen" näitä tuntemuksia.

Mitäs tekisitte tilanteessani? Ilman veetuilua kiitos.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hankkisin lapsen. Kukaan ei yleensä tykkää vieraista uhmaikäisistä tai leikki-ikäisistä, mutta oma on rakas ihan eri tavalla. Sitä ei tiedä ennenkuin kokee. Jos jostain syystä et rakastaisikaan lastasi, niin kuulostaa siltä, että sulla on lapsimyönteinen mies kuitenkin. Miesten vastuu lapsesta kasvaa yleensä lapsen kasvaessa.

Vierailija
2/7 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sun on kyllä tehtävä itse päätös. Jos olisin sinä niin yrittäisin kyllä. Tutkitusti kai n. 4% katuu lastaan ja noiden katuvien lapset ovat kyllä lähes aina alunperinkin ei-toivottuja vahinkoja epävakaassa elämäntilanteessa tai sitten todella vaikeita, vammaisia/erityistarpeisia tai psykoja tms. Me teimme teidän tilanteessanne neljä lasta ja ainoa mikä kaduttaa on, ettei uskallettu jo aiemmin. Mutta siis itsehän itsesi ja haaveesi tunnet parhaiten. Varmasti olisit ihana äiti vaikkei äitiys ole 100% onnea niin on omat lapset aika parasta elämässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos rohkaisevista vastauksista.

Vierailija
4/7 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hankkisin sinuna lapsen, koska selvästi haluat sellaisen. On vauvakuume ja mietit jo imetystä. Ei kukaan odota innolla itkupotkuraivareita, melua ja sotkua, ne ovat se lasten hankinnan varjopuoli ihan kaikille. Vaikuttaa siltä että pärjäisitte kuitenkin hyvin, jos kerran vedätte miehen kanssa yhtä köyttä. Lopulta se raskas aika kun lapset on pieniä, on lyhyt.

Vierailija
5/7 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vain sinä tiedät haluatko lapsen vai et. Ei siihen tarvita mitään vauvakuumetta tai rakkautta kaikkia maailman lapsia kohtaan. Jokainen tietää kyllä itse haluaako lapsen vai ei. Kukaan ei myöskään voi tietää mitkä asiat omassa elämässä muuttuvat paremmiksi lapsien myötä, joten se riski vain on otettava, hyppy tuntemattomaan.

Vierailija
6/7 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

En hankkisi lasta. Todennäköisesti nuo negatiiviset tuntemukset vain vahvistuisi lapsen kasvaessa kun todellisuus alkaa konkretisoitua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
14.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on niin eri asia kun kyseessä on oma lapsi. En minäkään kauaa jaksanut muiden lapsien perässä juosta mutta oma on aina oma eikä voi verrata edes sisaren lapseen. Hankala tietenkin kun sinulla ei ole vielä sitä omaa ja pitäisi luottaa muiden sanaan.