Kenen lapsi PUREE? Mikä siihen auttaa??

puraisin takaisin. Auttoi kerrasta.

Mulla puri puolitoistavuotiaana, samoin tutulla äidillä kerhossa. Se on joku kausi. Kieltoa kiellon päälle, pidä käsistä kiinni jne. Vois jo kevyesti jotain jäähyäkin ehkä kokeilla tuo ikäiselle. On kyllä aika pieni viellä, meillä riitti kieltäminen. Eikä se kyllä mene ekalla kertaa perille.

Tätä on jatkunut jo kuukausia eikä mikään näytä auttavan. Aluksi liittyi hampaiden puhkeamiseen, kalusi kaikkea kun ikeniä kutisi, mutta nyt on jo kaikki hampaat tulleet eli ei ole sitäkään. Puree suuttuessaan tai myös liikaa innostuessaan riehakkaan leikin tms. yhteydessä. Puree tuttuja ja tuntemattomia. Kiellämme tiukasti joka kerta, ja se auttaa vaihtelevasti. Välillä on parempia päiviä, välillä sellaisia, että lasta saa kokoajan olla irroittamassa milloin kenestäkin.. :( Lapsi kyllä selvästi tajuaa, että pureminen on kiellettyä, osaa jopa oma-aloitteisesti pyytää anteeksi purtuaan ja toteaa itsekin, että puremisesta " tulee pipi" . Sinnikkäästi jatkamme johdonmukaista kieltämistä, kai tämä ajan kanssa menee ohi.

Meidän 5v puree enää tosi harvoin. Takaisinkin olen purrut vaan ei auttanut.

Saimme asiaan vähän helpotusta kun otimme käyttöön jäähyrangaistuksen, eli puremisesta joutuu aina jäähypenkille istumaan. Sen pureminen loppui melkein kokonaan mutta alkoi taas pikkusisaruksen syntymän myötä. Ja pahinta on että se usein kohdistuu vauvaparkaan :(

Tyttäreni on nyt reilu 2v ja puremiskausi oli meillä siinä 1v3kk alkaen- hieman ennenkuin alkoi puhumaan pidempiä lauseita.

Itse päättelin että puree siksi ettei pysty ilmaisemaan kiukkuaan sanallisesti- siksi primitiivireaktio on helpompi toteuttaa.

Meidän vekara ei purrut kuin" omiaan" eli minua tai isäänsä.

Tiukasti kieltäminen ei tuntunut auttavan ja mietimme kovasti että mitä pitäisi tehdä.

Asia ratkesi sitten yhden kerran kun tyttö iski hampaansa mun poskeen- joka on tarpeeksi pehmeää kudosta- ja siihen tuli verta vuotava haava. Se sattui kunnolla ja korostin asiaa vielä hieman " itkemällä" , johan tyttö hämmästyi ja tuli jopa lohduttamaan. Sen kertainen kiukkukohtaus unohtui saman tien ja lapsi yritti paijata poskeani: " äiti älä ikke" , se oli aika hellyyttävää!

Sitten selitin lapselle vielä että näetkö nyt, äidille tuli kipeä haava kun purit, niin ei saa tehdä.

Sen jälkeen ei ole yrittänytkään purra kertaakaan, joskus raivoissaan saattoi iskeä hampaansa kuitenkin esim. sohvan käsinojaan tai tyynyyn:o)