Lue keskustelun säännöt.
Uskotko että kaikki tai lähes kaikki elämässäsi on omaa saavutusta?
13.09.2019 |
Jos uskot niin kyseessä on ajaturharha. Oikeasti mikään kenenkään elämässä ei ole yksin saavutettu omalla ansiolla vaan kaikki on osaa ja seurausta monimutkaisesta vyyhdistä jossa elämään ja saavutuksiin vaikuttavia tekijöitä on lukuisia. Kyseessä on mielenvinouma joka on saanut nimekseen attribuutioerhe.
"Selitämme omaa menestystä ja muiden epäonnea sisäisillä tekijöillä. Minä pärjään, koska olen niin hyvä, ja tuo ei, koska se on tyhmä tai muuten huono ihminen. Eri lähtökohdat ja muut omaan ja muiden toimintaan vaikuttavat ulkoiset seikat on hämäävän helppoa sivuuttaa."
Meistä kukaan ei kuitenkaan ole erillinen ympäristöstöön ja lähtökohdistaan riippumaton tabula rasa vaikka kuinka niin haluaisimmekin uskoa vaan taulua aletaan kutomaan jo isoäidinkohdussa.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Heko heko, veronmaksajatko ne lukivat puolestani yötä myöten pääsykokeisiin? Niin varmaan sitten, silloin kun päivät meni mäkkärin kassalla ja kaikki vapaa-aika itse päntätessä, ei kyllä ihan tuntunut siltä.
Suomessa edelleen on samat pääsykokeet kaikille. Voi sitten itse valita, minkä verran opintoihin panostaa, todellakin taloudellisesti opiskelu on kaikille mahdollista.
Osa oikeasti luulee, että jossakin on suuri lottokone, josta arvotaan vähän kaikki: koulutodistukset, ystävät, puolisot, työpaikat jne. Että riittää, kun suu auki odottaa hyvää tuuria.
Toki mahdollisuudet ovat erilaiset, mutta huonoistakin mahdollisuuksista on Suomessa ihan mahdollista rakentaa itselle hyvä elämä. Näin ei ole monessa paikassa.
Ärsyttää toisten saavutusten mitätöinti, tulee yleensä niiltä joilla omia saavutuksia ei ole.
Veronmaksajat eivät lukeneet puolestasi pääsykokeisiin, mutta he tekivät puolestasi sen työn jolla opintosi rahoitettiin (opintotuki, lukukausimaksuttomuus, ateriatuki). Jossain Yhdysvalloissa olisit joutunut tekemään sen itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo onnesta on kaikki kiinni. Ensin voitin lotossa hyvät yo-paperit, sitten yliopistopaikan, ja sitten vielä ihan sattumalta voitin vielä työpaikkalotossakin. Koulutuksella ja työkokemuksella ei ollut mitään osaa siihen, että sain hyvän työpaikan.
Käänteinen lotto on kyllä käynyt siinä että on jatkuvaa terveyskremppaa, mutta varmaan joku saa senkin käännettyä hyväksi tuuriksi.
Lottokone valitse hyvän puolisonkin, siinäkään minulta ei kysytty mitään. Mihinkään ei voi itse vaikuttaa, niinhän?
Olisitko onnistunut, jos et olisi syntynyt niihin oloihin joihin synnyit? Puolisosi valitsi myös sut., vai itsekö vaan valitsit? Eikö vanhempasi ole auttanut ja tukenut sua mitenkään?
Luin joku aika sitten tutkimuksesta, jossa todettiin, että korkeaan asemaan päätyneillä ihmisillä köyhään perheeseen syntyneen euro on 83 centtiä. Eli jos olet rikkaaseen perheeseen syntynyt, saat työelämään päästyäsi enemmän palkkaa kuin samaa työtä tekevä köyhässä perheessä kasvanut kollegasi.
Tähän vielä lisäksi se, että sinne korkeaan asemaan pääsee helpommin, jos on syntynyt rikkaaseen perheeseen.
Uskon ja en. Mä sain valitettavasti huonot lähtökohdat. Lapsuudessa oli onneksi pari aikuista, jotka tukivat, mutta hekin kuolivat ollessani teini. Lisäksi geenilotosta sain adhd:n aspergerpiirteillä, huono yhtälö. Oikeastaan vasta aikuisena tajusin, että miksi asiat on olleet niin vaikeita. Kävin pitkän terapian, joka auttoi, mutta työkyky edelleen heikko. Mutta en voinut vaikuttaa siihen, että sain hiton hyvän terapeutin. Pelkkää tuuria. Kaikesta huolimatta koulu on ollut helppoa, koska opin nopeasti. Pelkkää tuuria. Aikuisiällä sain ihania ystäviä. Pelkkää tuuria. Terapiakuluihin sain taloudellista tukea. Pelkkää tuuria. Synnyin Suomeen ja siksi talous on turvattu. Pelkkää tuuria.
Elämä on muuttuva labyrintti. Tai sen yhden elokuvan muuttuva kuutio. Satunnainen mutkikas systeemi, jossa ovia aukeaa ja sulkeutuu, joiden takana polut muuttuvat, johtavat tuntemattomiin paikkoihin, joskus tunnettuihinkin, mutta vaihtelevia reittejä.
Voi yrittää kehittää strategioita, määrittää määränpäänsä, aktiivisesti pyrkiä haluamaansa suuntaan. Satunnaisuudesta voi jopa löytää toistuvia kuvioita, säännönmukaisuuksia, ja hyödyntää niitä. Tällainen toimintatapa todennäköisesti johtaa itselleen mieluisampaan lopputulokseen. Keskimäärin. Sattumaa on aina, ja se voi toimia kumpaankin suuntaan. Hyvästä yrityksestä huolimatta sulkea juuri ovet väärään aikaan ja avata väärät ovet. Tai huonollakin suunnitelmalla voi vahingossa törmätä aarreholvin oveen. Mutta keskimäärin yhteys yrittämisen ja aktiivisuuden sekä menestyksen (omilla mittareilla) välillä on selvästi olemassa, satunnaisuudesta riippumatta. Sattuma on vain olosuhde, jossa selviämiseen vaikuttaa oma toiminta hyvin paljon.
Jos taas heittäytyy passiivisesti olosuhteiden armoille, voi sattuma silti joskus osua kohdalle, mutta todennäköisyys siihen on oleellisesti pienempi, kuin heillä, jotka ovat oma-aloitteisia, aktiivisia ja yritteliäitä.
Sattumaa on olemassa, mutta on aina ja joka kerta oma valinta kulkeeko jostain sattumalta aukeavasta ovesta vai jättääkö sen väliin. On aina oma asia laatiiko suunnitelman, kehittääkö tavoitteen, ja pyrkiikö systemaattisesti sitä kohti, vai haahuileeko vailla päämäärää täysin satunnaisesti ympyrää kulkien tai jumittaa paikallaan tekemättä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ne ainakaan väkivaltaisten alkoholistivanhempienikaan saavutuksia ole.
Hmm, mutta nehän on antanut sulle elämän ja koulinut sut sellaiseksi kuin olet.
Kouli itsesi vaan ihmiseksi, jos pystyt. On olemassa vanhempia, joista huolimatta menestytään, ei heidän ansiostaan.
Ja elämää en pyytänyt/valinnat, olisin valinnut olla syntymättä lainkaan, mieluummin kun syntyä väkivaltaiseen alkkariperheeseen.
Mutta noinhan luuseri ajattelee, että mihinkään ei voi vaikuttaa itse, kaikki annetaan valmiina. No ei anneta, kaikille ainakaan.
Kai se on sitä pelkoa, että "hetkinen, jos tuokin menestyi huonoista lähtökohdista huolimatta, niin olisiko minunkin ehkä pitänyt edes yrittää". Helpompi ajatella noin, että muiden vikaa/ansiota kaikki tyynni.
Kova työnteko on muuten usein uskon asia. Pitää uskoa siihen, että sun raatamisesi vaikka pääsykokeisiin tai postinkantohommissa tuottaa paremman aseman tulevaisuudessa. Jotkut jaksavat uskoa ja jotkut taas eivät.
Nimim. "Pääsykokeet vielä jaksoin uskoa, mutta sitten heittäydyin tuurin varaan"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heko heko, veronmaksajatko ne lukivat puolestani yötä myöten pääsykokeisiin? Niin varmaan sitten, silloin kun päivät meni mäkkärin kassalla ja kaikki vapaa-aika itse päntätessä, ei kyllä ihan tuntunut siltä.
Suomessa edelleen on samat pääsykokeet kaikille. Voi sitten itse valita, minkä verran opintoihin panostaa, todellakin taloudellisesti opiskelu on kaikille mahdollista.
Osa oikeasti luulee, että jossakin on suuri lottokone, josta arvotaan vähän kaikki: koulutodistukset, ystävät, puolisot, työpaikat jne. Että riittää, kun suu auki odottaa hyvää tuuria.
Toki mahdollisuudet ovat erilaiset, mutta huonoistakin mahdollisuuksista on Suomessa ihan mahdollista rakentaa itselle hyvä elämä. Näin ei ole monessa paikassa.
Ärsyttää toisten saavutusten mitätöinti, tulee yleensä niiltä joilla omia saavutuksia ei ole.
Veronmaksajat eivät lukeneet puolestasi pääsykokeisiin, mutta he tekivät puolestasi sen työn jolla opintosi rahoitettiin (opintotuki, lukukausimaksuttomuus, ateriatuki). Jossain Yhdysvalloissa olisit joutunut tekemään sen itse.
Toki, mutta ymmärrätkö että tämä sama tilanne on jokaisella suomalaisella. Veronmaksajat on taanneet jokaiselle suomalaiselle nuoren saman mahdollisuuden opintotukeen, lukukausimaksuttomuuteen ja ateriatukeen. Jotkut ihan ITSE hoitaa sitten lopun eli opiskelun, JOTKUT ei teen niin.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on muuttuva labyrintti. Tai sen yhden elokuvan muuttuva kuutio. Satunnainen mutkikas systeemi, jossa ovia aukeaa ja sulkeutuu, joiden takana polut muuttuvat, johtavat tuntemattomiin paikkoihin, joskus tunnettuihinkin, mutta vaihtelevia reittejä.
Voi yrittää kehittää strategioita, määrittää määränpäänsä, aktiivisesti pyrkiä haluamaansa suuntaan. Satunnaisuudesta voi jopa löytää toistuvia kuvioita, säännönmukaisuuksia, ja hyödyntää niitä. Tällainen toimintatapa todennäköisesti johtaa itselleen mieluisampaan lopputulokseen. Keskimäärin. Sattumaa on aina, ja se voi toimia kumpaankin suuntaan. Hyvästä yrityksestä huolimatta sulkea juuri ovet väärään aikaan ja avata väärät ovet. Tai huonollakin suunnitelmalla voi vahingossa törmätä aarreholvin oveen. Mutta keskimäärin yhteys yrittämisen ja aktiivisuuden sekä menestyksen (omilla mittareilla) välillä on selvästi olemassa, satunnaisuudesta riippumatta. Sattuma on vain olosuhde, jossa selviämiseen vaikuttaa oma toiminta hyvin paljon.
Jos taas heittäytyy passiivisesti olosuhteiden armoille, voi sattuma silti joskus osua kohdalle, mutta todennäköisyys siihen on oleellisesti pienempi, kuin heillä, jotka ovat oma-aloitteisia, aktiivisia ja yritteliäitä.
Sattumaa on olemassa, mutta on aina ja joka kerta oma valinta kulkeeko jostain sattumalta aukeavasta ovesta vai jättääkö sen väliin. On aina oma asia laatiiko suunnitelman, kehittääkö tavoitteen, ja pyrkiikö systemaattisesti sitä kohti, vai haahuileeko vailla päämäärää täysin satunnaisesti ympyrää kulkien tai jumittaa paikallaan tekemättä mitään.
Mutta ne huono-osaiset ovat jo valmiiksi lannistuneita ja epäileväisiä eivätkä osaa luottaa
samalla tavalla omiin kykyihinsä kuin se hyväosainen, jolla on terve itsetunto ja joka luottaa elämään, itseensä ja tulevaisuuteensa. Kaikki tämä heijastuu myös ulospäin, halusi tai ei, joten on paljon todennäköisempää että se hyväosainen tulee valituksi työpaikkaan jos/kun nämä kaksi muuten yhtä pätevää hakijaa ovat samalla linjalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo onnesta on kaikki kiinni. Ensin voitin lotossa hyvät yo-paperit, sitten yliopistopaikan, ja sitten vielä ihan sattumalta voitin vielä työpaikkalotossakin. Koulutuksella ja työkokemuksella ei ollut mitään osaa siihen, että sain hyvän työpaikan.
Käänteinen lotto on kyllä käynyt siinä että on jatkuvaa terveyskremppaa, mutta varmaan joku saa senkin käännettyä hyväksi tuuriksi.
Lottokone valitse hyvän puolisonkin, siinäkään minulta ei kysytty mitään. Mihinkään ei voi itse vaikuttaa, niinhän?
Onni ja ympäristön sanelema tulos.
Tiettyinä hetkinä ehkä halusit levätä ja painaa pausea, mutta et kehdannut muiden takia. Opiskellessa olit kuin junassa matkalla määränpäähän. Ei siitä ole soveliasta hypätä pois kyydistä.
Eli et sinä oikeastaan tehnyt mitään muuta kuin ollut sinä tiettynä aikana ja tietyssä ympäristössä mukana ja teit mitä piti tehdä. Et itse päättänyt oikein mistään. Teit miten olit aina tehnyt.
Tärkeää että kuvittelet saavuttaneesi kaiken, koska muuten tulisi aika paha egon pudotus, kun tajuaisit että samasta tuubista puristuu täysin samalaisia ihmisiä ilman omaa valintaa ja ovat "koulutettuja".
No, mitään en ole saavuttanut joten vaikea uskoa että se kenenkään muunkaan ansiota olis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika harva asia tässä elämässä on omaa saavutusta. Rikas joka on tienannut rahansa työllään on luultavasti päässyt hyväpalkkaiseen työhönsä koulutuksen ansiosta, ja se taas on täällä Suomessa veronmaksajien antama lahja eikä mikään oma saavutus.
Menestynyt urheilijakaan tuskin on itse maksanut valmennustaan ja varusteitaan, vaan luultavasti treenaaminen on aloitettu jo lapsena ja vanhemmat ovat silloin hoitaneet maksut ja treeneihin kuljettamisen.
Niin, mutta se urheilija on valinnut mennä treeneihin klo.5 aamulla kun sataa vettä ja taas Ilalla kun kaverit houkuttelivat radalle... tuskin ne on aina helppoja päätöksiä olleet ja moni olisi valinnut toisin eikä olisi menestynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo onnesta on kaikki kiinni. Ensin voitin lotossa hyvät yo-paperit, sitten yliopistopaikan, ja sitten vielä ihan sattumalta voitin vielä työpaikkalotossakin. Koulutuksella ja työkokemuksella ei ollut mitään osaa siihen, että sain hyvän työpaikan.
Käänteinen lotto on kyllä käynyt siinä että on jatkuvaa terveyskremppaa, mutta varmaan joku saa senkin käännettyä hyväksi tuuriksi.
Lottokone valitse hyvän puolisonkin, siinäkään minulta ei kysytty mitään. Mihinkään ei voi itse vaikuttaa, niinhän?
Olisitko onnistunut, jos et olisi syntynyt niihin oloihin joihin synnyit? Puolisosi valitsi myös sut., vai itsekö vaan valitsit? Eikö vanhempasi ole auttanut ja tukenut sua mitenkään?
Voi pyhä lapsellisuus, toinen vanhempi hylkäsi jo ennen syntymää, toinen sabotoi elämääni parhaansa mukaan. Mutta sun logiikalla varmaan Vilja Eerikankin vanhemmat tukivat häntä....
Ja varmasti olisin onnistunut vielä paremmin paremmista lähtökohdista, jännä miten lapsen kaltoinkohtelu muuttuukin jonkun päässä eduksi. Ei se pahoinpitely ja muu kurjuus kuule auta kenenkään menestymistä, sairas ajatus että auttaisi. Vai ryhdytäänkö kaikki joukolla hakkaamaan lapsia?
Toki puolisokin valitsi minut, mutta minä valitsin oikein myös. En valinnut vanhempieni kaltaista hullua alkkaria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heko heko, veronmaksajatko ne lukivat puolestani yötä myöten pääsykokeisiin? Niin varmaan sitten, silloin kun päivät meni mäkkärin kassalla ja kaikki vapaa-aika itse päntätessä, ei kyllä ihan tuntunut siltä.
Suomessa edelleen on samat pääsykokeet kaikille. Voi sitten itse valita, minkä verran opintoihin panostaa, todellakin taloudellisesti opiskelu on kaikille mahdollista.
Osa oikeasti luulee, että jossakin on suuri lottokone, josta arvotaan vähän kaikki: koulutodistukset, ystävät, puolisot, työpaikat jne. Että riittää, kun suu auki odottaa hyvää tuuria.
Toki mahdollisuudet ovat erilaiset, mutta huonoistakin mahdollisuuksista on Suomessa ihan mahdollista rakentaa itselle hyvä elämä. Näin ei ole monessa paikassa.
Ärsyttää toisten saavutusten mitätöinti, tulee yleensä niiltä joilla omia saavutuksia ei ole.
Veronmaksajat eivät lukeneet puolestasi pääsykokeisiin, mutta he tekivät puolestasi sen työn jolla opintosi rahoitettiin (opintotuki, lukukausimaksuttomuus, ateriatuki). Jossain Yhdysvalloissa olisit joutunut tekemään sen itse.
Toki, mutta ymmärrätkö että tämä sama tilanne on jokaisella suomalaisella. Veronmaksajat on taanneet jokaiselle suomalaiselle nuoren saman mahdollisuuden opintotukeen, lukukausimaksuttomuuteen ja ateriatukeen. Jotkut ihan ITSE hoitaa sitten lopun eli opiskelun, JOTKUT ei teen niin.
Tässähän on oikein malliesimerkki ihmisestä, joka ajattelee että kaikki on ollut pelkkää omaa ansiota ja että muiden pitäisi pystyä samaan, jos olisivat vaan tarpeeksi ahkeria.
Kumma juttu, että köyhät silti pysyvät yleensä köyhinä ja köyhyys periytyy myös lapsille. Miksi he eivät pääse nousemaan köyhyydestä ylöspäin? Onko heillä joku laiskuusgeeni?
Vierailija kirjoitti:
Joo onnesta on kaikki kiinni. Ensin voitin lotossa hyvät yo-paperit, sitten yliopistopaikan, ja sitten vielä ihan sattumalta voitin vielä työpaikkalotossakin. Koulutuksella ja työkokemuksella ei ollut mitään osaa siihen, että sain hyvän työpaikan.
Käänteinen lotto on kyllä käynyt siinä että on jatkuvaa terveyskremppaa, mutta varmaan joku saa senkin käännettyä hyväksi tuuriksi.
Lottokone valitse hyvän puolisonkin, siinäkään minulta ei kysytty mitään. Mihinkään ei voi itse vaikuttaa, niinhän?
Pöh, mutta ethän sinä ole itse itseäsi luonut, vaan Luoja sen teki.
Tietysti saat kiittää Häntä miten voitokkaat ominaisuudet Hän sinulle loi, mutta aikansa kutakin...
Jos minä "olin vaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan", miksei ne muut olleet oikeassa paikassa, koulussa? Sama koulu meillä oli, siellä sitten saattoi joko opiskella, tai lyödä kaikki läskiksi.
Miksei ne muut mene pääsykokeisiin vaan olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, jos siten kerran pääsee opiskelemaan? Töihinkin varmaan tuolla logiikalla pääsee siten, että sattumalta istuu työpaikan ulkopuolella, ja sitten joku tulee hakemaan töihin. Joo ihan varmasti :)
En usko että voin syyttää ketään muutakaan elämästäni kuin itseäni joten tässä ollaan ihan siksi kun minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo onnesta on kaikki kiinni. Ensin voitin lotossa hyvät yo-paperit, sitten yliopistopaikan, ja sitten vielä ihan sattumalta voitin vielä työpaikkalotossakin. Koulutuksella ja työkokemuksella ei ollut mitään osaa siihen, että sain hyvän työpaikan.
Käänteinen lotto on kyllä käynyt siinä että on jatkuvaa terveyskremppaa, mutta varmaan joku saa senkin käännettyä hyväksi tuuriksi.
Lottokone valitse hyvän puolisonkin, siinäkään minulta ei kysytty mitään. Mihinkään ei voi itse vaikuttaa, niinhän?
Pöh, mutta ethän sinä ole itse itseäsi luonut, vaan Luoja sen teki.
Tietysti saat kiittää Häntä miten voitokkaat ominaisuudet Hän sinulle loi, mutta aikansa kutakin...
Kukas Luojan loi?
Kaiken olen itse ansainnut, niin hyvässä kuin pahassakin.
Hyvällä ajoituksella ja ihmistuntemuksella olen päässyt työelämässä siihen mihin halusinkin.
En mihinkään johtohommiin halunnutkaan, vaan tiettyyn firmaan ja sellaiseen vuorotyöhön jossa on pitkät työpäivät ja pitkät vapaat.
Entisenä alkoholistina myös tunnistan menneisyyden mokat, nekin oli ihan syystä ansaittu. Onneksi tajusin lopettaa.
Hmm, mutta nehän on antanut sulle elämän ja koulinut sut sellaiseksi kuin olet.