Miten lasten kulut kannattaa jakaa vanhempien kesken vuoroasumisessa (viikko/viikko)?
Ihan käytännön vinkkejä kaipaan. Ruoka, vaatteet, harrastuskulut, matkat jne. Mennäänkö lain kirjaimen mukaan eli lapsilisät korotuksineen saa vain lähivanhempi? Maksaako lähivanhempi silloin myös enemmän kuluja? Vai jaetaanko lapsilisä ja kulut 50/50.
Vanhemmilla on suht samansuuruiset kk-tulot.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Reilu tapa olisi perustaa yhteinen tili, josta lapsen kulut (harrastukset, vaatteet, lääkäri ym) maksettaisiin. Tälle tilille meni se myös lapsilisät.
Usein kuitenkin kannattaa vaatia elareita ja pitää lapsilisät itsellä. Saa enemmän fyffee.
Miten lähivanhempi määritellään jos molempien luona lapset ovat läsnä yhtä paljon?
Lähivanhempi on se, jonka luona lapsi on virallisesti kirjoilla (eli missä on lapsen osoite). Tämä on niin kivikautista kuin voi olla, mutta lainsäädäntö on mikä on. Onneksi muutosta tähän on tulossa.
Meillä oli yhteinen lapsilisätili, josta maksettiin se, mitä oli vain yksi kappale, kuten reppu, talvitakki, kengät, harrastusvälineet. Molemmat ostivat loput itse omiin asuntoihinsa. Hyvin toimi.
Jos lapsia on parillinen määrä, esim kaksi, niin tällöin toisen lapsilisä toisella ja toisen toiselle vanhemmalle.
Kumpikaan ei maksa elareita toiselle.
Kätevintä tosiaan yhteinen tili, jonne molemmat laittaa summan x lasten menoihin kuukausittain. Sieltä sitten maksetaan lasten harrastukset ja vaatteet.
Ruoat molemmat vanhemmat kustantaa itse omilla viikoillaan, ja matkat myös omasta pussista miten nyt haluaa matkustella lastensa kanssa.
Meillä näin:
- kumpikin vanhempi huolehtii oman viikkonsa ruokakulut, hygieniatuotteet ja oman kotinsa huonekalut
- kumpikin huolehtii oman viikkonsa pienet reissut kuten uimahallikäynnit, pitemmät lomamatkat ym. lasten kanssa
- puoliksi maksetaan lasten vaatteet, puhelimet, puhelinlaskut, koulutarvikkeet, harrastukset, lääkärikulut, vakuutukset jne
- lapsilisät menevät lähivanhemmalle mutta ne jaetaan puoliksi
- kaikki yhteiset kulut merkataan taulukkoon, josta seurataan kumpi on velkaa ja kuluja tasataan säännöllisesti.
Hyvin toimii
Kätevintä olisi, jos lapsilla olisi yhteinen koti eikä kukaan joutuisi elämään avioerolapsena.
Meillä minä lähivanhempana tienaan reilusti enemmän kuin lapsen isä, sen takia merkattiinkin minut lähivanhemmaksi ettei lapsen isä joudu maksamaan elareita kun hänellä ei siihen varaa ole.
Lapsilisät tulevat mulle ja siirrän niistä aina puolet lapsen säästötilille, puolet sijoitan hänen nimissään.
Kompensoidaan tuloeroja niin että minä laitan usein lapsen mukaan ruokakassin, ostan vaatteet ja teen isommat hankinnat. Mulle riittää että isä viettää aikaa lapsen kanssa ja on paras isä mitä lapselleen toivoa saattaa.
Meidän tuloerot on siis niin että lapsen isä tienaa n. 1300e/kk ja minä 4400e/kk. Siksi maksan enemmän kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Kätevintä olisi, jos lapsilla olisi yhteinen koti eikä kukaan joutuisi elämään avioerolapsena.
Tiestysti. Oma pää ei vain kestänyt sitä, että mies ei suostunut luopumaan toisesta naisestaan. Jos en olisi lähtenyt, olisi lapsillani nyt pöpi äiti. Valinta piti tehdä.
Kun poikani kasvoivat isommiksi ja lisät loppuivat, avasin kaksi pankkitiliä debut-korteilla ja latoin niille rahaa, ihan heidän omiin menoihinsa mitä sitten haluavatkin ostella.
Kun ex huomasi tämän ,niin se alkoi tehdä kaupoissa ja liikenteessä poikien kanssa niin, että sanoi ”hups,mulla jäi kortit kotiin/autoon. Mutta sullahan on se kortti,maksa sä”.
Ei ollut mulla tarkoitus maksaa ex:n bensojakin, shaompoota,viinipulloa. Eikä pojatkaan sitä haluaisi.
En tiedä miten tämän ratkaisisi.
Jos viikko-viikko sopimus ja vanhemmat pystyvät asioista yhdessä päättämään ilman riitoja
ja vielä jos kummallakin on suht ok taloustilanne niin mielestäni tämä:
- Perusosa lapsilisästä säästöön tilille josta voi nostaa vain vanhemmat yhdessä pankkikonttorissa.
- Yksinhuoltajakorotus sille jonka luona lapsi on kirjoilla (Vesimaksut)
Isommat kulut(harrastukset ja liikuntavälineet jotka käytössä molemmissa kodeissa) tasan tai tuloihin suhteutettuna, esim 60/40% ?
Molemmat ostavat kotiinsa tarpeet jotka lapsi tarvii, ei matkalaukkuelämää.. toki lempivaatteiden kuljetukset ymmärrän.
Ja molemmissa kodeissa tarjotaan lapselle hänen haluamiaan virikkeitä/harrastuksia. Eli ei sitä että etävanhempi ei tarjoaisi yksittäisiä isompia juttuja kun ei saa sitä lapsilisää...
Tai sitten elarit, silloinkin laittaisin lapsilisän säästöön.
Tällöin etävanhempi tarjoaa lapselle ne mitä lapsi tarvitsee hänellä ollessaan.
Elareiden saaja maksaa ne harrastukset mitä lapsi harrastaa molempien luona ollessaan,
lähivanhempi ei maksa esimerkiksi etävanhemman lapselle tarjoamaa yksittäistä reissua/harrastusta.
Vierailija kirjoitti:
Kun poikani kasvoivat isommiksi ja lisät loppuivat, avasin kaksi pankkitiliä debut-korteilla ja latoin niille rahaa, ihan heidän omiin menoihinsa mitä sitten haluavatkin ostella.
Kun ex huomasi tämän ,niin se alkoi tehdä kaupoissa ja liikenteessä poikien kanssa niin, että sanoi ”hups,mulla jäi kortit kotiin/autoon. Mutta sullahan on se kortti,maksa sä”.
Ei ollut mulla tarkoitus maksaa ex:n bensojakin, shaompoota,viinipulloa. Eikä pojatkaan sitä haluaisi.
En tiedä miten tämän ratkaisisi.
Käske poikien sanoa isälleen, että tili on tyhjä. Äiti ei ole vähään aikaan maksanut.
Minä olen lähivanhempi, saan lapsilisän ja siitä maksetaan lapsen vakuutus ja harrastus. Muuten sen vanhempi maksaa, jonka luona lapsi viikon on. Isommista hankinnoista (haalarit, potkupyörä jne.) on sovittu, kumpi hankkii. Lisäksi miehen äiti ostaa lapselle mummolaan ihan samat tavarat, joita vanhemmat ostavat yhdessä...
Vaatteet on ainoa iso ongelma, koska isä ei tajua, että niiden on tarkoitus reissata kotien väliä. Ei siis niin, että lapsen lempipaita on vain isän luona tai että lapsen pakkaamat tavarat jätetään aina isälle ja vaihtopäivänä äidin luokse tulee pelkkä reppu. Nykyisin soitan ex-anopille ja pyydän, että hakee poikansa luota kaikki pesuun menossa olevat lapsenlapsen vaatteet ja tuo minulle, koska lapsen isä ei pese pyykkiä kuin satunnaisesti. Sitten saan 2 Ikean kassillista lapsen tavaroita - vaatteet tosin pestyinä ja silitettyinä, koska anoppi ei voi likaisia asuja paikasta toiseen tuoda.
Katsot tiliotteesta ja laitat miehelle laskun. 16-v ei käy Alkossa eikä osta bensaa autoon.
Jatkossa siirrät rahat tililtä aina ennen isä-tapaamisia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä lähivanhempana tienaan reilusti enemmän kuin lapsen isä, sen takia merkattiinkin minut lähivanhemmaksi ettei lapsen isä joudu maksamaan elareita kun hänellä ei siihen varaa ole.
Lapsilisät tulevat mulle ja siirrän niistä aina puolet lapsen säästötilille, puolet sijoitan hänen nimissään.Kompensoidaan tuloeroja niin että minä laitan usein lapsen mukaan ruokakassin, ostan vaatteet ja teen isommat hankinnat. Mulle riittää että isä viettää aikaa lapsen kanssa ja on paras isä mitä lapselleen toivoa saattaa.
Meidän tuloerot on siis niin että lapsen isä tienaa n. 1300e/kk ja minä 4400e/kk. Siksi maksan enemmän kaikesta.
Siis nimenomaan etähuoltaja maksaa elareita (ellei toisin sovita, kuten te olette tehneet). Te todennäköisesti saisitte Kelalta elatustukea, koska etän suhteellinen maksukyky lienee nolla. Mutta toki vaatii nollasopimuksen lastenvalvojan vahvistamana.
Jos taas lapsi olisi isänsä luona kirjoilla, sinä olisit se joka maksaa elareita ja todennäköisesti paljon maksaisitkin. Ainakin 300-400 euroa kuussa. Päässet halvemmalla tällä tavalla.
Aloituksessa puhutaan, että tulot ovat lähes samat joten mielestäni silloin kulut on helppo jakaa tasan.
Mutta mikä jakosuhde on, jos toisen nettotulot ovat noin 1000 euroa isommat? Minusta silloin toisen kuuluu maksaa enemmän mutta paljonko? 60/40?
Vierailija kirjoitti:
Meillä näin:
- kumpikin vanhempi huolehtii oman viikkonsa ruokakulut, hygieniatuotteet ja oman kotinsa huonekalut
- kumpikin huolehtii oman viikkonsa pienet reissut kuten uimahallikäynnit, pitemmät lomamatkat ym. lasten kanssa
- puoliksi maksetaan lasten vaatteet, puhelimet, puhelinlaskut, koulutarvikkeet, harrastukset, lääkärikulut, vakuutukset jne
- lapsilisät menevät lähivanhemmalle mutta ne jaetaan puoliksi
- kaikki yhteiset kulut merkataan taulukkoon, josta seurataan kumpi on velkaa ja kuluja tasataan säännöllisesti.
Hyvin toimii
Tämä toki toimii jos asioista ollaan samaa mieltä. Jos toinen on sitä mieltä ettei lapsi tarvitse uutta talvihaalaria niin hän ei suostu siihen kuluun osallistumaan, tämän takia joissain tapauksissa selvät elarit ovat parempi vaihtoehto. Menee mielenterveys kun yrität jokaikisestä ostosta nyhtää pihiltä pennosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä lähivanhempana tienaan reilusti enemmän kuin lapsen isä, sen takia merkattiinkin minut lähivanhemmaksi ettei lapsen isä joudu maksamaan elareita kun hänellä ei siihen varaa ole.
Lapsilisät tulevat mulle ja siirrän niistä aina puolet lapsen säästötilille, puolet sijoitan hänen nimissään.Kompensoidaan tuloeroja niin että minä laitan usein lapsen mukaan ruokakassin, ostan vaatteet ja teen isommat hankinnat. Mulle riittää että isä viettää aikaa lapsen kanssa ja on paras isä mitä lapselleen toivoa saattaa.
Meidän tuloerot on siis niin että lapsen isä tienaa n. 1300e/kk ja minä 4400e/kk. Siksi maksan enemmän kaikesta.Siis nimenomaan etähuoltaja maksaa elareita (ellei toisin sovita, kuten te olette tehneet). Te todennäköisesti saisitte Kelalta elatustukea, koska etän suhteellinen maksukyky lienee nolla. Mutta toki vaatii nollasopimuksen lastenvalvojan vahvistamana.
Jos taas lapsi olisi isänsä luona kirjoilla, sinä olisit se joka maksaa elareita ja todennäköisesti paljon maksaisitkin. Ainakin 300-400 euroa kuussa. Päässet halvemmalla tällä tavalla.
Itse asiassa tuossa kävisi muutenkin niin, että varakkaampi maksaisi elarit, riippumatta kirjoista. Nyt saa lapsilisän "eikä etän tarvitse maksaa elareita" Vaikka kompensoi ruokakasseilla niin varakkaampana tehnyt loistodiilin itselleen! Exä ei taida edes ymmärtää, jos on sanonut, että viikko-viikossa kirjat riittää.
Reilu tapa olisi perustaa yhteinen tili, josta lapsen kulut (harrastukset, vaatteet, lääkäri ym) maksettaisiin. Tälle tilille meni se myös lapsilisät.