Lue keskustelun säännöt.
Onko käynyt niin, että vertaat uutta koiraasi vanhaan edesmenneeseen ja petyt?
10.09.2019 |
Meiltä kuoli koira noin vuosi sitten. Oikein rakas oli kaikille, ihana luonne. Suru oli kamala kun tuli se päivä kun piti tehdä päätös ja tilata ell antamaan viimeinen piikki. Nyt tuntuisi siltä että olisi mukava ottaa uusi koira, mutta jarruttaa ajatus jospa se uusi ei olekaan vanhan veroinen, että emme ikinä enää saa mistään niin kivaa koirakaveria kuin se entinen oli :/
Kommentit (13)
^ ja vielä lisäys: minusta on ihan normaalia, että kuten ihmisten kanssa, myös koirien kanssa synkkaa joskus paremmin ja joskus huonommin. Tuskin kuitenkaan HUONOSTI, ihania otuksia ne aina ovat. Vaikka olisitkin jo kokenut "elämäsi koiran", niin ei se tarkoita etteivätkö muutkin koirat olisi ihania perheenjäseniä teille ja toisi paljon iloa elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos yhä suret edellistä koiraanne kannattaa surra loppuun ja ottaa sitten vasta uusi koira, kun tuntuu paremmalta.
Pennun voi valita. joten eiköhän teillekin se oikea niin tule vastaan.
Ne on kaikki persoonia, ei niitä voi verrata.
Koirat on kaikki yksilöitä :) vaikka olisi samaa rotua, niin silti jokainen ihan oma persoonansa. Kuitenkin sinun tehtäväsi on koirasta kouluttaa sellainen, kuin haluat sen olevan.
Ihania järkeviä vastauksia.
Muistat vaan, että uusi ei osaa mitään. Ettet siis oleta koiran toimivan kuten entinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun edesmennyt lapukka samalta kasvattajalta oli maailman helpoin ja tottelevaisin koira. Oppi kaiken nopeasti ja heti ja oli oikein miellyttämisenhaluinen. Sitten tämä uusi kaveri... Aivan ihana koira, mutta sellainen jästipää, että koulutus on ollut ihan työn ja tuskan takana ja ollaan pyydetty jopa ulkopuolisilta vinkkejä :D Sama rotu, sama sukupuoli, sama kasvattaja, mutta tietysti eri vanhemmat...
Vierailija kirjoitti:
Ne on kaikki persoonia, ei niitä voi verrata.
❤ mun koira kuoli 14-vuotiaana kaksi kuukautta sitten. Vielä on liian aikaista miettiä edes uutta koiraa. Ja kun se aika tulee, tai ei tule, jolloin oon valmis ottamaan koiran niin uusi persoona sieltä tulee. Ei voi verrata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on kaikki persoonia, ei niitä voi verrata.
❤ mun koira kuoli 14-vuotiaana kaksi kuukautta sitten. Vielä on liian aikaista miettiä edes uutta koiraa. Ja kun se aika tulee, tai ei tule, jolloin oon valmis ottamaan koiran niin uusi persoona sieltä tulee. Ei voi verrata.
Otan osaa suruun. <3 Meillä on nyt 5 kk pentu, edellisen menetys sitä ennen oli paha paikka ja kyllä siinä aikaa kului ennenkuin halusi ajatella uuden hankkimista.
No en tietenkään. Kaikki ne ovat ollet ja tulevat olemaan yhtä rakkaita. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun edesmennyt lapukka samalta kasvattajalta oli maailman helpoin ja tottelevaisin koira. Oppi kaiken nopeasti ja heti ja oli oikein miellyttämisenhaluinen. Sitten tämä uusi kaveri... Aivan ihana koira, mutta sellainen jästipää, että koulutus on ollut ihan työn ja tuskan takana ja ollaan pyydetty jopa ulkopuolisilta vinkkejä :D Sama rotu, sama sukupuoli, sama kasvattaja, mutta tietysti eri vanhemmat...
Haha, täällä samanlainen tarina tuon 5kk penskan kanssa. :D Kanteluttaa mm. toisinaan itseään ulos ja alkaa olla jo aikamoinen perunasäkki. Ihana on kumminkin. "Verbaalisempi" kuin edelliset. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on kaikki persoonia, ei niitä voi verrata.
❤ mun koira kuoli 14-vuotiaana kaksi kuukautta sitten. Vielä on liian aikaista miettiä edes uutta koiraa. Ja kun se aika tulee, tai ei tule, jolloin oon valmis ottamaan koiran niin uusi persoona sieltä tulee. Ei voi verrata.
Otan osaa suruun. <3 Meillä on nyt 5 kk pentu, edellisen menetys sitä ennen oli paha paikka ja kyllä siinä aikaa kului ennenkuin halusi ajatella uuden hankkimista.
❤
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, mutta miesten suhteen tuota vertailua tulee tehtyä.
Olen miettinyt samaa. Itsellä nyt 9v koira ja selvästi hidaastumaan päin. Aivan upea ja rakas kaveri. Olen miettinyt sitäkin, pitäisikö ottaa uusi koira jo tämän ollessa vielä elossa, jos ehtisivät vaikka pari vuotta olemaan samaan aikaan, niin ei ehkä tulisi sellaista vertailua. No tämä ei auta sinua tilanteessasi.
Ehkä neuvoisin vain yrittämään kovasti sitä asennetta, että uusi koira tulee teille omaksi itsekseen, ei täyttämään edellisen koiran paikkaa. En tiedä voisiko auttaa se jos uusi koira olisi jotenkin erilainen, eri rotua tai vaikka eri sukupuolta. Auttaisiko se hahmottamaan koiraa omana erilaisena yksilönään eikä edellisen koiran "korvaajana".