Kuinka moni oikeasti rakastaa työtään?
Kuinka monesta on oikeasti mukavaa aamulla lähteä töihin? Joka paikasta toitotetaan että pitäisi pyrkiä kohti omia unelmia ja tavoitella työhön joka on intohimo, mutta kuinka realistista tämä oikeasti on? Itse rakastan valokuvaamista, mutta jos se olisi jokapäivätyö, olisiko se enää niin mukavaa? Saatika kuinka harvinaista on työllistyä hyvin tähänkin ammattiin? Onko järkevää pyrkiä kohti omaa unelma-ammattia jos esim. työllisyys on alalla huono? Eikö olisi turvallisempaa jäädä siihen ihan ok-duuniin? Mielipiteitä aiheesta!
Kommentit (4)
Minä rakastan työtäni ja viihdyn työssä hyvin.
Ei ole tylsää kun on ammattitaitoinen ja saa aikaan tuloksia, mikä näkyy palkassakin.
Kiirettä pitelee toisinaan, mutta se on vain haaste.
Mun on pakko tverkkaa, että saisin fyrkkaa.
Jos tulisin toimeen ilman työtä, keksisin taatusti mieluisampaa tekemistä. Ei auta, lapset pitää saada omilleen ja asuntolaina maksettua, joten töihin on lähdettävä joka aamu.
Kyllä minä rakastan työtäni. Tosin tekisin sitä mieluummin vähemmän kuin nyt. Ja jättäisin osia pois, kuten poliisin hommat ja valvonnat ja byrokratian. Mutta opettaminen on mahtavaa.
Yleensä noin vuosi menee uudessa työpaikassa ja sen jälkeen alkaa olla tylsää. Täytyisi työskennellä tuottavasti kuin robotti ja ei saisi jatkaa uuden oppimista.