Lue keskustelun säännöt.
Onko epäkohteliasta jättäytyä pois serkun hautajaisista. Ei vaan innosta sukukokoukset
08.09.2019 |
Hautajaisiin kutsuttiin ja ne ovat hiljaisuudessa, mutta en halua ja jaksa mennä, koska evvk sukujuhlat tai sukulaiset. serkun nähnyt viimeksi vuonna kivi ja sakset ja silloin jo vaikutti aika oudolta. Veljeni ja äitini sanoi samaa, ettei halua mennä, koska on muutakin tekemistä.
Kommentit (45)
Älä h*lvetissä mene, kuulostat muutenkin m*lkulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se epäkohteliasta, mutta jos ette muutenkaan ole serkun perheen kanssa tekemisissä, niin mitäpä siitä, jos välit menee. Yleensä hautajaiset eivät ole sukukokouksista vaan tarkoitus on kunnioittaa vainajan muistoa.
Lähetä serkun perheelle (serkun vanhemmat, puoliso tai lapset, ketkä nyt ovatkaan ne kuolleelle serkullesi läheisimmät) surunvalittelukukkaset ja/tai -kortti. Se on hyvä ja kaunis tapa, eikä tarvitse mennä hautajaisiin.
Käy kirkossa mutta älä mene muistotilaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On täysin ok jättää menemättä. Mun mielestä on todella kornia muutenkin tää Suomen hautajaiskulttuuri, kun pitäis muka osallistua sellaistenkin ihmisten hautajaisiin, joiden kanssa ei välttämättä oo vuosikausiin ollut tekemisissä.
Itse toivon aikanaan, että omat hautajaiset on tasan sen lähipiirin kesken, joiden kanssa on tekemisissä ja jotka ovat niitä todellisia läheisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna olla menemättä jos siltä tuntuu kuolemankin edessä. Sullakin on joskus edessäs omat hautajaiset.
Riippuu suvun tavoista ja koosta. Itse jättäisin hautajaiset helposti väliin, sillä minulla on paljon serkkuja, joita en tunne lainkaan. Olen saattanut tavata 50 vuotta sitten, jos silloinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan se epäkohteliasta, mutta jos ette muutenkaan ole serkun perheen kanssa tekemisissä, niin mitäpä siitä, jos välit menee. Yleensä hautajaiset eivät ole sukukokouksista vaan tarkoitus on kunnioittaa vainajan muistoa.
Vainajan muistoa voi kunnioittaa adressin muodossa. Ja kotona voi sytyttää kynttilän vainajan muistolle, muistella jos siltä tuntuu. Hautajaisiin osallistuminen ei ole mikään vaade kunnioittamiselle.
Vierailija kirjoitti:
On täysin ok jättää menemättä. Mun mielestä on todella kornia muutenkin tää Suomen hautajaiskulttuuri, kun pitäis muka osallistua sellaistenkin ihmisten hautajaisiin, joiden kanssa ei välttämättä oo vuosikausiin ollut tekemisissä.
Itse toivon aikanaan, että omat hautajaiset on tasan sen lähipiirin kesken, joiden kanssa on tekemisissä ja jotka ovat niitä todellisia läheisiä.
Mä puolestaan toivon sellaisia hautajaisia, joihin saa tulla kaikki. Itsekin olen surrut ihmisiä, joiden kanssa en ole paljon enää ollut mutta jotka ovat olleet tärkeitä elämässäni jossain vaiheessa ja olisin joissain tapauksissa osallistunut hautajaisiinkin, jos olisin niistä tiennyt ja olisin saanut mennä. Kaikki ihmiset ei katsos ole samanlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinä ja veljesi ette olleet tavanneet serkkuanne vuosikausiin ettekä olleet hänen kanssaan mitenkään läheisiä, niin ehkä teidät on kutsuttukin hautajaisiin lähinnä kohteliaisuudesta. Ei ole epäkohteliasta jättää menemättä; adressi tai kukat on toki asiallista lähettää.
Mielenkiintoista kuitenkin että edes äitisi ei halua mennä hautajaisiin "koska on muutakin tekemistä". Tämä vainaja on olettaakseni kuitenkin äitisi sisären tai veljen lapsi. Voisi kuvitella että äitisi haluaisi mennä hautajaisiin jos ei muuta niin tukemaan sisarustaan jonka lapsi on kuollut, ymmärtääkseni suht. nuorena ja ehkä yllättäen (oman käden kautta?). Toisaalta, eiväthän kaikki sisaruksetkaan ole läheisiä keskenään.
Ei ole pakko mennä. Adressin voi laittaa koko teidän perheen puolesta meneen, jos haluatte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin tätini kulemasta lehdestä, missä näin sattumalta kuolinilmoituksen ja hautajaisetkin oli jo pidetty
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On täysin ok jättää menemättä. Mun mielestä on todella kornia muutenkin tää Suomen hautajaiskulttuuri, kun pitäis muka osallistua sellaistenkin ihmisten hautajaisiin, joiden kanssa ei välttämättä oo vuosikausiin ollut tekemisissä.
Itse toivon aikanaan, että omat hautajaiset on tasan sen lähipiirin kesken, joiden kanssa on tekemisissä ja jotka ovat niitä todellisia läheisiä.
Mä puolestaan toivon sellaisia hautajaisia, joihin saa tulla kaikki. Itsekin olen surrut ihmisiä, joiden kanssa en ole paljon enää ollut mutta jotka ovat olleet tärkeitä elämässäni jossain vaiheessa ja olisin joissain tapauksissa osallistunut hautajaisiinkin, jos olisin niistä tiennyt ja olisin saanut mennä. Kaikki ihmiset ei katsos ole samanlaisia.
Minä taas en halua tyypillisiä kyttääjiä hautajaisiin (lasketaan montako vierasta, millainen ruokatarjoilu, kytätään ketkä saapui paikalle ja ketkä eivät ja sitten juorutaan muille).
Mielestäni hautajaisissa käymisessä on kaksi tasoa. Siunaustilaisuudessa voi käydä vähän vieraampikin, ja muistotilaisuus on läheisemmille. APna menisin ehkä pelkästään siunaustilaisuuteen.
Aikuinen jo enään voi valita menemisiään oman huvittamisen mukaan kun poissaolijat kyllä sitten huomioidaan.
Jätä menemättä kun kerran voit. Mun suvussa on pakkomielteisyyteen asti pakko tehdä kaikki suvun eteen. Munkin serkku kuoli, ei oltu tavattu vuosiin, ja mulla oli omasta mielestäni eräs hyvä syy olla lähtemättä monen tunnin automatkan päähän hautajaisiin. Muuta perhettä oli kyllä siis menossa "edustamaan". Veljeni pimahti tästä ihan täysin... kuinka moni muu kolmekymppinen mies yrittäisi pakottaa siskonsa väkisin mukaan etäisen serkun hautajaisiin? Koska suku on tärkeintä ja menemättömyys aivan hirveän noloa kuulemma? En mennyt, mut ikävä maku jäi. Olen vähän kade teille, joiden on helppoa tehdä sen mukaan miltä itsestä tuntuu.
Tuota... kuten ketjussa onkin jo sanottu, voit hyvin lähettää addressin ja kukkia.
Mutta mitä tulee sukulaisten kanssa kontaktissa olemiseen, niin se nyt vaan on sellainen juttu, että jos haluaa sukuyhteyden, sen eteen pitää vähän nähdä itse vaivaa. Mennä niihin tylsiin sukujuhliin aina mahdollisuuden niin salliessa ja kärvistellä. Suvusta on kumminkin kriisitilanteessa myös tukea ja apua, jos on osannut huolehtia sukusiteistä.
Toki jos ei halua, sekin on ihan ok valinta. Kunhan sitten tajuaa, että on itse sen valinnan tehnyt, eikä ala narista jälkeenpäin, että on se kumma kun suku ei piittaa. Metsä vastaa juuri niin kuten sinne huudetaan!
Mitäpä väliä sillä oikeastaan on onko epäkohteliasta? Kun noin siis tunnette, sinä ja perheesi.