Fiksun ja koulutetun on turha kuvitella pääsevänsä työkyvttömyyseläkkeelle
Onko täällä muita, jotka törmäävät jatkuvasti samaan? Menet kuntoutusselvitykseen jossa todetaan että vointisi on erittäin huono ja tarvittaisiin hoidon tehostamista eikä kuntoutus näyttäydy ajankohtaisena sen huonon voinnin takia. Vakuutusyhtiö näkee vain kohdan "asiakkaan kyvyt riittävät korkeakoulutasoiseen opiskeluun ja atk-taidot näyttäytyvät hyvinä". Siitähän on hyvä vetää se johtopäätös että asiakas kykenee ihan hyvin työntekoon.
Samaan törmää toisinaan jopa psyk. polilla, ainakin niiden kokemattomampien hoitsujen kanssa. Koska minulla on hyvä ja selkeä ulosanti, olettavat että voin paremmin kuin voin. Jos sopertelisin parkuen jotain sekavaa, otettaisiin todesta, mutta jos tyynesti teen SWOT-analyysiä niistä eri päiviensäpäättämistavoista jotka olen keksinyt viime käynnin jälkeen, hoitsupenikka ei ymmärrä että analysoin niitä ihan tosissani...
Kymmenen vuotta tätä samaa paskaa. Lääkärit uskoo, terapeutit uskoo. Vakuutusyhtiö ei usko. Pitäisi olla juoppo tai joku peruskoulun keskenjättänyt. Jos olet tehnyt sen virheen että menit menestymään elämässä ennen kuin tulit hulluksi, ei ole mitään toivoa.
t: yksi niistä tuhansista vakuutuslääkärin ihmeparantamista työttömyystilastojen rumentajista
Kommentit (30)
Hyvin toimii kirjoitus. Uuteen työhön vaan.
No jaa, oon ollut eläkkeellä fiksuudesta ja useista tutkinnoista huolimatta vuodesta 2013. Täytin tuona vuonna 48.
Työkyvyttömyyden pitää olla 100 %. Muutenhan on osatyökykyinen.
En tykkää asenteestasi. Onko tavoitteesi tässä elämässä päästä eläkkeelle, ei parantua? Tunsin/tiesin aikoinaan yhden ihmisen (kävimme samassa ryhmäterapiassa), jonka elämän suurin ongelma ei ollut hänen masennuksensa vaan se, ettei paska eläkeyhtiö päästänyt häntä sairauseläkkeelle. Lopulta hän sai eläkkeensä ja lopetti terapian saman tien, kun tavoite oli saavutettu. Mitäs sitä sitten enää vaivaa näkemään. En arvostanut häntä tippaakaan. Hänellä oli ikään kuin koko ajan levy juuttuneena samaan kohtaan, kun ei pysty eikä kykene, eikä saa eläkettäkään. Muut koittivat päästä asioissa eteenpäin. Yhden tutun äidillä on skitsofrenia ja hänelläkin juuttunut neula samaan kohtaan, kun on niin vaikeaa ja ikävää, eikä edes ne oman lapsen asiat kiinnostaneet apskan vertaa. Joo, on minullakin mielenterveysongelmia, mutta minusta tuntuu, että monella on ihan käsittämätöntä itsekkyyttä. Ehkä ne omat ongelmat voisivat vähän pienentyä, jos koittaisi keskittyä välillä muidenkin asioihin, ehkä jopa jonkun sortin vapaaehtoistyöhönkin.
Minusta taas vaikuttaa siltä, että mitä vastuullisempi ja vaativampi työ sitä helpommin tk-eläkkeelle joutuu.
Mulle kävi kyllä päinvastoin: työnnettiin hyllylle ja eläkkeelle 33-vuotiaana, vaikka halusin kuntoutusta ja hoitosuunnitelmaa. Ylempi korkeakoulututkinto.
Eläkeläisellehän ei tarvitse enää järjestää yhtään mitään, saa pärjätä miten tykkää.
Vierailija kirjoitti:
No jaa, oon ollut eläkkeellä fiksuudesta ja useista tutkinnoista huolimatta vuodesta 2013. Täytin tuona vuonna 48.
Työkyvyttömyyden pitää olla 100 %. Muutenhan on osatyökykyinen.
Itse asiassa totuus on hieman toisenlainen; työkyvyn tulee olla laskenut 60%.
https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/tyokyvyttomyysel…
Mitä alkuperäisen kirjoittajan tekstiin tulee, on aina ikävää lukea katkeroituneen ihmisen kirjoituksia. Eivät ne peruskoulun kesken jättäneet pääse sen kummemmin ehdoin työkyvyttömyyseläkkeelle, kuin muut. Samat säännöt pätevät meihin kaikkiin.
Olen ollut eläkkeellä noin 40-vuotiaasta saakka, pian 10 vuotta. Mielestäni olen aina osannut ilmaista itseäni selkeästi; se ei jarruttanut eläköitymistäni. Eläkkeelle pääsin ensimmäisellä yrittämällä ja tiedon tästä sain noin viikko hakemuksen jättämisestä. Olen eläkkeellä mielenterveydellisin perustein.
Joku tässä viestiketjussa kirjoitti, kuinka tämän tuttava oli lopettanut terapian eläkkeelle päästyään. Terapia on tarkoitettu pääasiassa niille, joiden uskotaan palaavan työelämään. Kun ihminen on eläköitynyt, ei hänestä ole yhteiskunnalle enää hyötyä ja kuntouttaminen ei hyödytä. Kävin aiheesta keskustelun toimintaterapeuttini kanssa muinoin ja kirjoitukseni tästä perustuu hänen sanomaansa.
"Selkeä ja hyvä ulosanti" eivät päässeet oikeuksiinsa ainakaan tässä avauksessa.
Olen asiaa itse pohtinut jonkin verran ja olen kanssasi eri mieltä. Päästäkseen työkyvyttömyyseläkkeelle tulee hakijan olla vähän tavanomaista fiksumpi tai todella sairas. Kaksi vaihtoehtoa.
Saa nähdä miten mulle käy työkyvyttömyyseläkkeen kanssa. Tällä diagnoosilla on päästy eläkkeelle, kyseessä fyysinen vaiva, ei kuntoutettavissa eikä parannettavissa lääkkein, apuvälinein eikä hoidoin. Lääkäri vetosi pitkään kohdallani älykkyyteeni ja ikääni, ennenkuin kirjoitti lausunnon työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta. Äly vaan ei auta mitään tilanteessa, jossa vakavan fyysisen sairauden/vamman vuoksi ei kykene fyysisten seikkojen vuoksi työhön. Saa nähdä mihin päätökseen käsittelyssä päädytään minun kohdallani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa, oon ollut eläkkeellä fiksuudesta ja useista tutkinnoista huolimatta vuodesta 2013. Täytin tuona vuonna 48.
Työkyvyttömyyden pitää olla 100 %. Muutenhan on osatyökykyinen.
Itse asiassa totuus on hieman toisenlainen; työkyvyn tulee olla laskenut 60%.
https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/tyokyvyttomyysel…
Mitä alkuperäisen kirjoittajan tekstiin tulee, on aina ikävää lukea katkeroituneen ihmisen kirjoituksia. Eivät ne peruskoulun kesken jättäneet pääse sen kummemmin ehdoin työkyvyttömyyseläkkeelle, kuin muut. Samat säännöt pätevät meihin kaikkiin.
Olen ollut eläkkeellä noin 40-vuotiaasta saakka, pian 10 vuotta. Mielestäni olen aina osannut ilmaista itseäni selkeästi; se ei jarruttanut eläköitymistäni. Eläkkeelle pääsin ensimmäisellä yrittämällä ja tiedon tästä sain noin viikko hakemuksen jättämisestä. Olen eläkkeellä mielenterveydellisin perustein.
Joku tässä viestiketjussa kirjoitti, kuinka tämän tuttava oli lopettanut terapian eläkkeelle päästyään. Terapia on tarkoitettu pääasiassa niille, joiden uskotaan palaavan työelämään. Kun ihminen on eläköitynyt, ei hänestä ole yhteiskunnalle enää hyötyä ja kuntouttaminen ei hyödytä. Kävin aiheesta keskustelun toimintaterapeuttini kanssa muinoin ja kirjoitukseni tästä perustuu hänen sanomaansa.
Edelsikö eläkkeelle pääsyäsi pitkät sairaslomat? Olitko osastolla hoidossa? Oliko elämäsi ennen sairastumista ns. normaalia vai olitko oireillut jo nuoruudesta? Jäitkö eläkkeelle töistä vai työttömyydestä?
Niin joku "mielenterveyshäiriö". Ei tippaakaan kiinnosta jonkun eläke masennuksen takia, mutta ettei eläkettä anneta fyysisten vaurioiden takia, kuten minulla, on väärin.
Vierailija kirjoitti:
Saa nähdä miten mulle käy työkyvyttömyyseläkkeen kanssa. Tällä diagnoosilla on päästy eläkkeelle, kyseessä fyysinen vaiva, ei kuntoutettavissa eikä parannettavissa lääkkein, apuvälinein eikä hoidoin. Lääkäri vetosi pitkään kohdallani älykkyyteeni ja ikääni, ennenkuin kirjoitti lausunnon työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta. Äly vaan ei auta mitään tilanteessa, jossa vakavan fyysisen sairauden/vamman vuoksi ei kykene fyysisten seikkojen vuoksi työhön. Saa nähdä mihin päätökseen käsittelyssä päädytään minun kohdallani.
Pidän peukkuja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa nähdä miten mulle käy työkyvyttömyyseläkkeen kanssa. Tällä diagnoosilla on päästy eläkkeelle, kyseessä fyysinen vaiva, ei kuntoutettavissa eikä parannettavissa lääkkein, apuvälinein eikä hoidoin. Lääkäri vetosi pitkään kohdallani älykkyyteeni ja ikääni, ennenkuin kirjoitti lausunnon työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta. Äly vaan ei auta mitään tilanteessa, jossa vakavan fyysisen sairauden/vamman vuoksi ei kykene fyysisten seikkojen vuoksi työhön. Saa nähdä mihin päätökseen käsittelyssä päädytään minun kohdallani.
Pidän peukkuja!
Kiitos. Pyysin jo vuosia sitten lääkäriltä eläkepapereita, mutta ei käynyt. Koko ajan olen roikkunut täysin työkyvyttömänä työkkärin kirjoilla.
En ole korkeakoulutettu mutta en ole päässyt eläkkeelle. Ap ei ole ehkä niin fiksu kuin uskoo jos vetää noin suoria johtopäätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa nähdä miten mulle käy työkyvyttömyyseläkkeen kanssa. Tällä diagnoosilla on päästy eläkkeelle, kyseessä fyysinen vaiva, ei kuntoutettavissa eikä parannettavissa lääkkein, apuvälinein eikä hoidoin. Lääkäri vetosi pitkään kohdallani älykkyyteeni ja ikääni, ennenkuin kirjoitti lausunnon työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta. Äly vaan ei auta mitään tilanteessa, jossa vakavan fyysisen sairauden/vamman vuoksi ei kykene fyysisten seikkojen vuoksi työhön. Saa nähdä mihin päätökseen käsittelyssä päädytään minun kohdallani.
Pidän peukkuja!
Kiitos. Pyysin jo vuosia sitten lääkäriltä eläkepapereita, mutta ei käynyt. Koko ajan olen roikkunut täysin työkyvyttömänä työkkärin kirjoilla.
Odotan samaa tulevaisuutta :-( Jaksamisia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa, oon ollut eläkkeellä fiksuudesta ja useista tutkinnoista huolimatta vuodesta 2013. Täytin tuona vuonna 48.
Työkyvyttömyyden pitää olla 100 %. Muutenhan on osatyökykyinen.
Itse asiassa totuus on hieman toisenlainen; työkyvyn tulee olla laskenut 60%.
https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/tyokyvyttomyysel…
Mitä alkuperäisen kirjoittajan tekstiin tulee, on aina ikävää lukea katkeroituneen ihmisen kirjoituksia. Eivät ne peruskoulun kesken jättäneet pääse sen kummemmin ehdoin työkyvyttömyyseläkkeelle, kuin muut. Samat säännöt pätevät meihin kaikkiin.
Olen ollut eläkkeellä noin 40-vuotiaasta saakka, pian 10 vuotta. Mielestäni olen aina osannut ilmaista itseäni selkeästi; se ei jarruttanut eläköitymistäni. Eläkkeelle pääsin ensimmäisellä yrittämällä ja tiedon tästä sain noin viikko hakemuksen jättämisestä. Olen eläkkeellä mielenterveydellisin perustein.
Joku tässä viestiketjussa kirjoitti, kuinka tämän tuttava oli lopettanut terapian eläkkeelle päästyään. Terapia on tarkoitettu pääasiassa niille, joiden uskotaan palaavan työelämään. Kun ihminen on eläköitynyt, ei hänestä ole yhteiskunnalle enää hyötyä ja kuntouttaminen ei hyödytä. Kävin aiheesta keskustelun toimintaterapeuttini kanssa muinoin ja kirjoitukseni tästä perustuu hänen sanomaansa.
Edelsikö eläkkeelle pääsyäsi pitkät sairaslomat? Olitko osastolla hoidossa? Oliko elämäsi ennen sairastumista ns. normaalia vai olitko oireillut jo nuoruudesta? Jäitkö eläkkeelle töistä vai työttömyydestä?
Sairasloma kesti tavanomaiset 300 päivää. En ollut osastolla hoidossa. Olin oireillut jo nuoruudessani, mutta tästä ei B-lausunnossa ollut mainintaa. B-lausunto sisälsi viisi virkettä. Oma hakemukseni yhden virkkeen. Usein kuulee sanottavan, että lausuntoja on hyvä olla useilta eri lääkäreiltä ja sanomaa paljon. Joskus vähemmän on enemmän, eli sanoman sisältö ratkaisee. Kun hakeuduin hoidon piiriin, olin työelämässä. Aloitin silloin terapian ja hoitosuhteen. Olin sairaslomalla ensin ne mainitut 300 päivää, sen jälkeen määräaikaisella eläkkeellä (entinen kuntoutustuki) 10kk, sen jälkeen hakemus toistaiseksi voimassa olevasta eläkkeestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa, oon ollut eläkkeellä fiksuudesta ja useista tutkinnoista huolimatta vuodesta 2013. Täytin tuona vuonna 48.
Työkyvyttömyyden pitää olla 100 %. Muutenhan on osatyökykyinen.
Itse asiassa totuus on hieman toisenlainen; työkyvyn tulee olla laskenut 60%.
https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/tyokyvyttomyysel…
Mitä alkuperäisen kirjoittajan tekstiin tulee, on aina ikävää lukea katkeroituneen ihmisen kirjoituksia. Eivät ne peruskoulun kesken jättäneet pääse sen kummemmin ehdoin työkyvyttömyyseläkkeelle, kuin muut. Samat säännöt pätevät meihin kaikkiin.
Olen ollut eläkkeellä noin 40-vuotiaasta saakka, pian 10 vuotta. Mielestäni olen aina osannut ilmaista itseäni selkeästi; se ei jarruttanut eläköitymistäni. Eläkkeelle pääsin ensimmäisellä yrittämällä ja tiedon tästä sain noin viikko hakemuksen jättämisestä. Olen eläkkeellä mielenterveydellisin perustein.
Joku tässä viestiketjussa kirjoitti, kuinka tämän tuttava oli lopettanut terapian eläkkeelle päästyään. Terapia on tarkoitettu pääasiassa niille, joiden uskotaan palaavan työelämään. Kun ihminen on eläköitynyt, ei hänestä ole yhteiskunnalle enää hyötyä ja kuntouttaminen ei hyödytä. Kävin aiheesta keskustelun toimintaterapeuttini kanssa muinoin ja kirjoitukseni tästä perustuu hänen sanomaansa.
Edelsikö eläkkeelle pääsyäsi pitkät sairaslomat? Olitko osastolla hoidossa? Oliko elämäsi ennen sairastumista ns. normaalia vai olitko oireillut jo nuoruudesta? Jäitkö eläkkeelle töistä vai työttömyydestä?
Sairasloma kesti tavanomaiset 300 päivää. En ollut osastolla hoidossa. Olin oireillut jo nuoruudessani, mutta tästä ei B-lausunnossa ollut mainintaa. B-lausunto sisälsi viisi virkettä. Oma hakemukseni yhden virkkeen. Usein kuulee sanottavan, että lausuntoja on hyvä olla useilta eri lääkäreiltä ja sanomaa paljon. Joskus vähemmän on enemmän, eli sanoman sisältö ratkaisee. Kun hakeuduin hoidon piiriin, olin työelämässä. Aloitin silloin terapian ja hoitosuhteen. Olin sairaslomalla ensin ne mainitut 300 päivää, sen jälkeen määräaikaisella eläkkeellä (entinen kuntoutustuki) 10kk, sen jälkeen hakemus toistaiseksi voimassa olevasta eläkkeestä.
Kiitän vastauksesta.
Ei masennus ole syy mennä eläkkeelle. Tunnen yhden mielenterveyden takia nuorena eläköityneen, mutta nykyään opiskelee ja on menossa töihin. Turhaa päästää eläkkeelle työkykyisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa, oon ollut eläkkeellä fiksuudesta ja useista tutkinnoista huolimatta vuodesta 2013. Täytin tuona vuonna 48.
Työkyvyttömyyden pitää olla 100 %. Muutenhan on osatyökykyinen.
Itse asiassa totuus on hieman toisenlainen; työkyvyn tulee olla laskenut 60%.
https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/tyokyvyttomyysel…
Mitä alkuperäisen kirjoittajan tekstiin tulee, on aina ikävää lukea katkeroituneen ihmisen kirjoituksia. Eivät ne peruskoulun kesken jättäneet pääse sen kummemmin ehdoin työkyvyttömyyseläkkeelle, kuin muut. Samat säännöt pätevät meihin kaikkiin.
Olen ollut eläkkeellä noin 40-vuotiaasta saakka, pian 10 vuotta. Mielestäni olen aina osannut ilmaista itseäni selkeästi; se ei jarruttanut eläköitymistäni. Eläkkeelle pääsin ensimmäisellä yrittämällä ja tiedon tästä sain noin viikko hakemuksen jättämisestä. Olen eläkkeellä mielenterveydellisin perustein.
Joku tässä viestiketjussa kirjoitti, kuinka tämän tuttava oli lopettanut terapian eläkkeelle päästyään. Terapia on tarkoitettu pääasiassa niille, joiden uskotaan palaavan työelämään. Kun ihminen on eläköitynyt, ei hänestä ole yhteiskunnalle enää hyötyä ja kuntouttaminen ei hyödytä. Kävin aiheesta keskustelun toimintaterapeuttini kanssa muinoin ja kirjoitukseni tästä perustuu hänen sanomaansa.
Edelsikö eläkkeelle pääsyäsi pitkät sairaslomat? Olitko osastolla hoidossa? Oliko elämäsi ennen sairastumista ns. normaalia vai olitko oireillut jo nuoruudesta? Jäitkö eläkkeelle töistä vai työttömyydestä?
Sairasloma kesti tavanomaiset 300 päivää. En ollut osastolla hoidossa. Olin oireillut jo nuoruudessani, mutta tästä ei B-lausunnossa ollut mainintaa. B-lausunto sisälsi viisi virkettä. Oma hakemukseni yhden virkkeen. Usein kuulee sanottavan, että lausuntoja on hyvä olla useilta eri lääkäreiltä ja sanomaa paljon. Joskus vähemmän on enemmän, eli sanoman sisältö ratkaisee. Kun hakeuduin hoidon piiriin, olin työelämässä. Aloitin silloin terapian ja hoitosuhteen. Olin sairaslomalla ensin ne mainitut 300 päivää, sen jälkeen määräaikaisella eläkkeellä (entinen kuntoutustuki) 10kk, sen jälkeen hakemus toistaiseksi voimassa olevasta eläkkeestä.
Selitätkö vähän tuota tummentamaani kohtaa. Miten ihmeessä B-lausunto on noin suppea ja miten ihmeessä sinä kuittasit oman hakemuksesi yhdellä virkkeellä? Ethän sinä yhdellä virkkeellä voi mitenkään selittää, miten sairaus vaikuttaa sinun työntekoon ja muuhun elämään? Minä tein itse hakemuksen liitteeksi puolitoista sivua pitkän liitteen. Mietin ilmaisua todella pitkään, että sain kaiken selitettyä huolellisesti ja todenmukaisesti. Käytin liitteen kirjoittamiseen aikaa pari viikkoa.
Vierailija kirjoitti:
"Selkeä ja hyvä ulosanti" eivät päässeet oikeuksiinsa ainakaan tässä avauksessa.
Olen asiaa itse pohtinut jonkin verran ja olen kanssasi eri mieltä. Päästäkseen työkyvyttömyyseläkkeelle tulee hakijan olla vähän tavanomaista fiksumpi tai todella sairas. Kaksi vaihtoehtoa.
Niinpä. Ja tavallista fiksumpi osaa tulla tarpeeksi sairaaksi.
Akateeminen työkaverini tekee kaksipäiväistä viikkoa, 3 päivää saa jostain korvaukdia.