Onko väärin pitää itseään lahjakkaana
Olen nuorehko nainen ja olen välillä kärsinyt liian vähästä itseluottamuksesta. Välillä kuitenkin saan todella hyvän olon kun teen jotain, missä olen hyvä. Ja kun alan ajatella asiaa, tajuan että olen melko taitava todella monessa jutussa. Osaan soittaa useampaa instrumenttia, laulaa nuotilleen, tehdä hienojakin käsitöitä, piirtää, leipoa jne. Olen myös keskivertoa nopeampiälyinen ja korkeakoulussa pärjään helposti melko vähällä panostuksella kursseissa, joilla suurin osa luokasta joutuu tekemään tosissaan hommia että pääsevät läpi kurssista. Minulla on myös hyvä parisuhde ja ihana lapsi joka on todella älykäs, ystävällinen ja muutenkn helppo ja ihana. Tiedän lähestulkoon kaikista yleisistä aiheistaniin paljon että voin vaivattomasti keskustella aiheesta kuin aiheesta kenen kanssa vain. Olen hyvin sosiaalinen ja erittäin pidetty työpaikallani ja asiakkaani kehuvat minua jatkuvasti.
Tälläisen pohdinnan jälkeen kärsin huonosta omastatunnosta, olenko ihan itserakas jne. Onko muilla tälläisiäctunteita ja millä niistä pääsisi eroon?
Kommentit (41)
Ei ole mikään noista, vaan tulee vaan kamala olo kun pidän itseäni hyvänä jossain. Lapsena sai aina kuulla ettei ole kovinkaan kummoinen missään asiassa.
Ap
En tiedä. Mutta sen tiedän, että seuraava askel (sen jälkeen kun on löytänyt lahjakkuutensa) on löytää heikkoutensa, jotteivät ne pääse vesittämään niitä lahjakkuuksia.
Muutama asia pisti silmään. Pidät itseäsi nopeampiälyisenä kuin muut, ja tiedät kaikista aiheista niin paljon että voi keskustella mistä vaan kenen kanssa vaan. Näiden asioiden kohdalla epäilen, ettet ole ihan realistinen.
En nyt sano että pystyisin keskustelemaan jostain kvanttifysiikasta tai tietäisi kaikkea kaikesta, vaan tarpeeksi yleistietoa kuitenkin in, että ikinä ei mene sormi suuhun keskusteltaessa.
Ap
Häh ei tietenkään ole väärin, mutta ääneen sitä ei varmaan kannata sanoa koska ihmisillä ei ole tapana tykätä kun joku kehuu itseään niin saatat saada pskaa niskaan. Ole vaan rauhassa tyytyväinen itseesi :)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään noista, vaan tulee vaan kamala olo kun pidän itseäni hyvänä jossain. Lapsena sai aina kuulla ettei ole kovinkaan kummoinen missään asiassa.
Ap
Olin juuri tulossa sanomaan, että ehkä syy syyllisyyteen löytyy lapsuudestasi. Ei ole viestitty, että olet hyvä tai että sopii olla omista tekemisistä tyytyväinen.
Mulla sama juttu, olen lahjakas ja pärjännyt hyvin opinnoissa, mutta kotoa tulee aina sama viesti että olen ihan paska. Kummallista, kun muut ihmiset ympärilläni viestivät jotain ihan muuta! On myös syyllistetty, jos on tyytyväinen saavutuksistaan; se on turhaa ylpeyttä jota ei saa olla.
Sanoisin, että opettele tietoisesti nauttimaan ja iloitsemaan onnistumisistasi. Vaienna tuo syyllisyys huomaamalla se, ja se mistä se johtuu.
Tietenkin on hyvä, että tiedät, missä asioissa olet hyvä, ja osaat/pystyt hyödyntämään kykyjäsi niin harrastuksissasi kuin opinnoissasikin, ja tulevaisuudessa toivottavasti myös työssäsi. Työnhakutilanteessa on erityisen tärkeää, että osaa kertoa omista vahvuuksistaan.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Mutta sen tiedän, että seuraava askel (sen jälkeen kun on löytänyt lahjakkuutensa) on löytää heikkoutensa, jotteivät ne pääse vesittämään niitä lahjakkuuksia.
Tää on hyvä ohje kenelle hyvänsä.
Ei oo väärin? Itelläni aika kapee se, missä mun lahjat on ja siihen oon ollu kai tyytyväinen. :D En silti pyri alistamaan muita.. parempi se on jos huomaa hyvät puolet myös muissa ja itsessään, ku et kilpailee ja lannistaa muita ja yrittää sitä kautta päästä suosion. tää on vaan mun mielipide. :DDD
Jos oikeasti on hyvä niin kai siitä vähän saakin nauttia. Toisin kuin perhetuttu joka kävi jonkun piirustelu-kurssin ja nyt tuputtaa teoksiaan kaikille ja luulee olevansa uusi picasso.
Tytär 3v piirtelee samanlaisia.
Ei ole. Pidäthän huolen, että lapsesi saa hyvän itsetunnon?
Ap, herättääkö kommentit mitään ajatuksia?
Ei ole. Kannattaa pitää itseään lahjakkaana oman pään sisällä, eikä kailottaa muille. Maailma on siitä ilkeä paikka, että aina tulee lahjakkaampia, eikä koskaan ole se lahjakkain.
Suosittelen iloitsemaan siitä, jos on mahdollisuus toteuttaa lahjakkuuttaan. Jos ap koet, että sinulle on jotain annettavaa maailmalle lahjakkuudellasi.
Juuri eilen olin kaupassa ja kassalla vanha nainen jakoi myyjälle piirtämään pieniä kortteja. Mainosti sitä, kuinka kuvaamataito oli hänellä aina kymppi ja kuinka hän piti piirtämisestä. Mutta sitte koulun jälkeen vain tehtaaseen töihin, köyhän perheen kakara kun oli.
Lahjaakkuutta pitää pyrkiä käyttämään, oli se sitten millaista vain.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Kannattaa pitää itseään lahjakkaana oman pään sisällä, eikä kailottaa muille. Maailma on siitä ilkeä paikka, että aina tulee lahjakkaampia, eikä koskaan ole se lahjakkain.
Suosittelen iloitsemaan siitä, jos on mahdollisuus toteuttaa lahjakkuuttaan. Jos ap koet, että sinulle on jotain annettavaa maailmalle lahjakkuudellasi.
Juuri eilen olin kaupassa ja kassalla vanha nainen jakoi myyjälle piirtämään pieniä kortteja. Mainosti sitä, kuinka kuvaamataito oli hänellä aina kymppi ja kuinka hän piti piirtämisestä. Mutta sitte koulun jälkeen vain tehtaaseen töihin, köyhän perheen kakara kun oli.
Lahjaakkuutta pitää pyrkiä käyttämään, oli se sitten millaista vain.
Todellinen lahjakkuus kaivaa tiensä vaikka kivenkolosta.
Arvokas viestini on poistettu. Vaikka asun Korsossa rivitalossa.
Ei ikkunasta hyppääminen täällä meillä Korsossa siis ole kummoinen juttu.
Sinccis
Lahjakkuudessa on se, että lennokkuus ja kipinöinti pitää saada paketoitua tutkijan kärsivällisyydellä. Muuten upeat ideat jäävät leijumaan ilmaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos oikeasti on hyvä niin kai siitä vähän saakin nauttia. Toisin kuin perhetuttu joka kävi jonkun piirustelu-kurssin ja nyt tuputtaa teoksiaan kaikille ja luulee olevansa uusi picasso.
Tytär 3v piirtelee samanlaisia.
Oletko sinä pätevä arvioimaan sitä? Taide on niin paljon enemmän kuin tuotos. On tapa millä teet, missä teet ja kenen kanssa teet.
Jo itse teko (ilman tuotosta) on arvokas, koska siitä jää jälkiä.
Vierailija kirjoitti:
Arvokas viestini on poistettu. Vaikka asun Korsossa rivitalossa.
Ei ikkunasta hyppääminen täällä meillä Korsossa siis ole kummoinen juttu.
Sinccis
Sinccis, onko kebabit jo marinoitu?
Marinoi uudestaan.
Sitten selvittelet päätäsi ennen seuraavaa kommenntia, kiitos.
On täysin sallittua tuntea noin, jos kohtelee muita hyvin. Yleensä ne jotka eivät luota omiin lahjoihinsa yrittävät kampittaa muita.
Onko tää humblebrag, vai introverttinarsismia, vai ihan vain provo?
Mä olen ylpeä monesta asiasta, joissa olen hyvä, enkä mitenkään pyri tästä tunteesta eroon. Totta kai on ok ajatella itsestään hyvää.