Huvittavaa mulla 3v poika tosi reipas ja iloinen puhuu vieraitten kanssa ,kun taas

Säälittävää on se ettet sinä ymmärrä sitä että lapset on erilaisia! Ei sun lapsesi ole yhtään se parempi tai huonompi kuin naapurin lapsi ja päinvastoin. On vain elämän rikkaus etteivät kaikki ole samasta muotista tehtyjä!

Oltais kaikki robotteja. Eläköön biodiversiteetti.

Minäkin olin ihan sairaan ujo ja arka ennen kouluikää, ja kouluunilmoittautumispäivänäkin piileskelin äitini jalan takana tyyliin iik ja yhyy. Muistan sen vielä. Mutta jostain kumman syystä musta tuli niin valtavan reipas ja suosittu koulussa, musta tykkäsi kaverit ja opettajat. Hienoa, eikö totta, ja vielä ihan tottakin.



Ja jos joku nyt ajattelee, että minunlaiseni nössöt lapset ovat ainoita lapsia perheessään, niin kerrottakoon, että mulla on isosisko ja isoveli.

Eipä tarvitse vanhempien pelätä, että tyttö lähtee kenen tahansa ventovieraan matkaan.

Onko reippaus jokin hyvä, joka päihittää muut luonteenpiirteet? Ja millä perusteella?

Eipä tarvitse olla kaikissa sosiaalisissa tilanteissa sydän kurkussa ja hiki otsalla! Jossain vaiheessa pitää uskaltaa vastata muiden kuullen koulun oppitunneilla, pitää uskaltaa käydä yksin postissa ja puhua postin tätille jne. jne. Mulle tuollainen yksin postissa käyntikin oli todella kauhun paikka vielä joskus 9-vuotiaana. Ei ihan hyvä juttu, elämässä on hyvä osata puhua ventovieraillekin.



t. se, joka oli lapsena tosi ujo ja arka

Eli varmaan on aina saanut kaiken huomion, lelut ja herkut ym. Taitaa olla poitsu teitin ainoa, vai?



Joo puhuu kaikkien kanssa, rikkoo toisien lelut ja möykkää, niin et tytöt ei uskalla lähestyä. Ei tollasis hemmotelluis ole mitään ihmeellistä, niit on maailma pullollaan!