Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtautua, kun oma lapsi joutuu vankilaan?
05.09.2019 |
Onko kenties omakohtaisia kokemuksia tai läheltä seurannut jotain tapausta?
Kommentit (16)
Äitini ja isäni erosivat, kun veljeni joutui vankilaan. Isä halusi katkaista välit veljeeni, äiti ei. Nyt veli asuu äidin luona, isällä uusi perhe ja pienet lapset. Minuun on vielä yhteydessä, äitiin ja veljeen ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei vanhemman tehtävä ole ainakaan tuomita enää toista kertaa. Tue, vieraile, valmenna tulevaan vapauteen.
On iso suku eikä yhtään rikollista.
Vierailija kirjoitti:
On iso suku eikä yhtään rikollista.
Haluatko sädekehän ja papukaijamerkin?
Vierailija kirjoitti:
On iso suku eikä yhtään rikollista.
Palkinto tulee postissa. Joskus vois miettiä, mitä kirjottaa ja mihinkä ketjuun. Ei meidänkään suvusta kukaan vankilassa ole ollut, mutta tulevaisuudesta ei koskaan tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Läheltä vastaavaa tilannetta seuranneena voin ainakin kertoa mitä ei kannata tehdä:
- vaieta asia kuoliaaksi oman perheen parissa
- katkaista välit vankilaan joutuneen kanssa ja painostaa myös sisarukset tekemään niin
- jossain kohtaa lopulta ottaa yhteyttä, alkaa vierailla vankilassa ja sen jälkeen ruveta syyllistämään sisaruksia, koska he eivät tee samoin
- alkaa luoda jotain kultalapsimyyttiä vankilassa olevasta perheen sisällä, ulospäin samainen ihminen on kuitenkin "hän jonka nimeä emme mainitse"
- valmistaa pumpulipesä lapselle kun hän vapautuu vankilasta ja aloittaa hysteerinen hyysääminen
- katsoa ensin läpi sormien lapsen uudet sikailut ja lopulta alkaa mahdollistajaksi suojelemalla ja rahoittamalla
- olla edelleen puhumatta kaikesta tapahtuneesta
Voimia Ap:lle mahdolliseen vaikeaan tilanteeseen. Älä jätä lasta yksin, mutta älä myöskään itse jää yksin ❤
Ei ole kokemusta, mutta sanoisin, että älä hylkää. Teko voi olla tuomittava ja siitä on jo tuomion saanut, vaan se lapsi (vaikka aikuinen) tarvitsee edelleen välittämistä.
Äidit vain, nuo toivossa väkevät,
Jumalan näkevät.
Heille on annettu voima ja valta
kohota unessa pilvien alta
ja katsella korkeammalta.
-Lauri Viita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole kokemusta, mutta minulla kyllä suhtautumiseen vaikuttaisi se rikos, josta lapsi on tuomittu. Jos se olisi seksuaalirikos, pahoinpitely tai henkirikos, en voisi mitenkään pitää yllä välejä tai kestää tilannetta ylipäänsä, en pysty edes kuvittelemaan, miten kamalaa se olisi. Sen sijaan joku talousrikos ei olisi ollenkaan niin paha.
Maailmassa on tällä hetkellä 9 miljoonaa vankia. Onhan se sääli, mutta toisaalta niin se vain menee, sellaista tämä elämä on, sellainen tämä ihmiskunta on, joten ei, en murehdi kun ihmiset joutuvat vankilaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootteko te täysin vieraantuneita omista lapsistanne jos ette yhtään ymmärrä miksi ne tekevät asioita?
Ja jos olette jo täysin vieraantuneita niin miksi enää edes välitätte lapsesta?
Jos välittää niin on läheinen. Jos on läheinen niin ymmärtää.
Kai se nyt riippuu millainen rikos on kyseessä.....Jos oma lapsi on murhannut jonkun on melkoisen eri asia kun jos hän on vaan myynyt vähän kannabista tai jättänyt sakkoja maksamatta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ootteko te täysin vieraantuneita omista lapsistanne jos ette yhtään ymmärrä miksi ne tekevät asioita?
Ja jos olette jo täysin vieraantuneita niin miksi enää edes välitätte lapsesta?
Jos välittää niin on läheinen. Jos on läheinen niin ymmärtää.
Ai kuten henkirikosta? juu en todellakaan ymmärtäisi sitä.
Sitten tue lasta vankilassa olon aikana. Ehkä on tarpeita sielläkin tai haluaa kommunikoida. Onko kirjoja tai terapeuttia tms. Miten vieroitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttäreni joutui Hämeenlinnan naisvankilaan. Sanoin: "Mätäne siellä. Elukka, varas ja väkivallantekijä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On iso suku eikä yhtään rikollista.
Haluatko sädekehän ja papukaijamerkin?
No itse asiassa haluan, mutta en sinulta saatanan kriminaali.
On kokemusta... surutyötä siinä tulee melkoinen määrä. Ja itsetutkiskelua.