Lue keskustelun säännöt.
Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa
04.09.2019 |
https://yle.fi/uutiset/3-8711651
Mutta miten on, pitääkö sanavarastorajoitteisten hävetä osaamattomuuttaan, vai onko Muiden velvollisuus yksinkertaistaa ulosantiaan niin, että heidän ei tarvitse tuntea itseään tyhmiksi? Siitähän voi seurata jopa vastareaktio, ja "ihme sanoja" suoltavat kirjanlukijat joutuvat kärsimään ylimielisestä elitismistään.
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät lue. Kaikki eivät ole lukeneet aiemmissakaan sukupolvissa ja silti ovat elämässään saaneet lapsensa kasvatettua ja asuntonsa maksettua. Tämä nyt on vähän sama asia kuin se, että toiset harrastavat lenkkeilyä ja jaksavat juosta sohvaperunoita pidemmälle. Yllättävää.
Lukuharrastus korreloi suoraan laajan käsitevaraston kanssa ja laaja käsitevarasto loogisen ajattelun kanssa.
Niukka sanavarasto -----> niukka ajattelu ja mustavalkoinen, kapea maailmankuva.Jos tavoite on rimaa hipoen "pärjätä", niin saattaa sen toki lukutaidotonkin hyvinvointivaltiossa fiksumpien kustannuksella tehdäkin, mutta ihan turha kuvitella menestyvänsä.
On eri asia olla lukutaidoton kuin olla harrastamatta lukemista ja kirjallisuutta. Yleensä lukemisella tunnutaan tarkoitettavan kaunokirjallisuuden lukemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin siinä vaiheessa joutuu häpeämään kun hakee tt-tukea eikä osaa tarpeeksi uskottavasti selitellä miksi kaikki rahat ovat kuluneet alkoholiin. Tuskin sossun tädit piittaa mistään "vastareaktioista", lyövät vaan leiman päälle "hylätty" ja ei muuta kuin next!
'
Olkoonkin provo, mutta sen tt-tuen saa käyttää ihan mihin huvittaa. Vaikka alkoholiin.
Vierailija kirjoitti:
Mutta miten he, jotka omaavat laajan sanavaraston sanojaan käyttävät?
Palsta ei anna hyvää kuvaa tuosta. Lukeneisto ylvästelee oppiarvoillaan ja väheksyy amistaustaisia.
Pitääkö vielä fraseerata: "Tämä ei koske kaikkia"?
Ps. Lukeneisto ei aina tarkoita kouluttautunutta.
Sinun ehkä kannattaisi tarkastaa sanakirjasta ”fraseerata”-sanan merkitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla ja teollisuuspaikkakunnilla ollaan jo nuorena luokkatietoisia, siellä on syytä varoa saamasta eliitin leimaa. Koulussa pärjääminen ja opettajien mielistely on petturuutta.
Ei pidä paikkaansa. Tulen itse pikkukylästä. Olen asunut jo kauan pk-seudulla, mutta kun mietin oman kotikyläni väkeä, niin taitaapa lähes joka talossa asua tätä nykyä joko yliopisto- tai amk-tutkinnon suorittanut. Ja ylipäätään kaikkea kouluttautumista arvostetaan ja ammattiosaajille on paljon tarvetta. Koulussa pärjääminen on tärkeää. Opettajien mielistely on aika vastenmielistä tietysti.
Täällä päin taas ei ole monikaan, joilla olisi tutkinto yliopistosta tai korkeakoulusta. Opisto tai amk-tason tutkintoja lähinnä löytyy. Siltikin minusta on ihmeellistä, miten nämä kumminkin koulutetut ihmiset eivät pidä mitään väliä sillä oman lapsen koulumenestyksellä. Täällä on heikkotasoinen koulu ja täältä lähtee porukkaa lukioon vähän yli vitosen keskiarvolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanat ovat ajattelun väline. Jossain vaiheessa sanojen vähyys alkaa jo näkyä elämänvalinnoissakin.
Nykyaikana kaunokirjallisuuden lukeminen ei ole ainoa tapa lisätä sanavarastoaan. Itse olen lukenut aina ja paljon, lapseni eivät. Mutta eipä tämä elämässä näy mitenkään. Yhtälailla ovat korkeastikoulutettuja ja menestyvät elämässään.
Nykyään vain se osa nuorisoa lukee, joilla ei ole kavereita ja muuta elämää koulun lisäksi. Näin se vaan näyttää menevän.
Tiedän, mitä tällä palstalla sanotaan yhdyssanapoliiseista. Mutta silti huomautan, että ällistyttävän usein ne ihmiset, jotka kertovat olevansa paljon lukeneita, eivät kuitenkaan kirjoita lukeneen ihmisen tavoin. Varsinkaan silloin, kun he vähättelevät lukemisen merkitystä.
Puhutko sinä SNIP kieliopillisesti oikein esim tuttaviisi kanssa?
Totta kai, jokainen äidinkielinen puhuja _puhuu_ aina kieliopillisesti oikein.
Näinpä. Joskus kännissä voi typo tulla, mutta yleensä äidinkieltä puhutaan oikein. Toki puhekieli on aina eri asia kuin kirjakieli.
Niin, kirjakieli ei ole kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten kun vielä osaisi arvata, mitkä ovat ne sanat joiden merkitystä toinen ei tiedä. Tapailin äskettäin yhtä miestä, joka ei tiennyt yhden aivan tavallisen sanan merkitystä ja luuli sen tarkoittavan jotain muuta. Suuttui vielä siitä, että häntä sanottiin sellaiseksi. Enkä heti edes tajunnut että oli tapahtunut väärinkäsitys, ihmettelin vain miksi mies suuttui. En kerro mikä sana se oli, ettei mies tunnista itseään jos käy täällä.
Tuollainen ei lisää naisen mielenkiintoa miestä kohtaan, vaikka nainen ei olisikaan himolukija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AV vähemmälle ja joukolla lukemaan lapsille satuja. Siitä se kiinnostus kirjoja kohtaan voi syttyä.
Valitettavasti näin ei meillä käynyt, vaikka kaikkemme yritimme. Turha neuvo ja syyllistää aiheetta vanhempia.
Ei kaikista tule koskaan lukijoita. Tänä päivänä varhainen malli on kuitenkin entistä tärkeämpi, kun lasten vapaa-ajasta kilvoittelu on kovempaa kuin koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan paljon nuoren sanavarastoon vaikuttaa se millainen keskustelukulttuuri on perheessä, kuinka paljon lukee kaikkea muuta, miten sosiaalinen verkosto on ja kuinka paljon siellä malttaa kuunnella erilaisten ihmisten tarinointia ja kerrontaa.
Esim. Kalle Päätalo on kertonut parhaan kertojan, jonka tunsi olleen isänsä, Herkko Päätalon. Ja luultavasti sieltä Herkon tarinoinnista Kalle on myös paljon imenyt vaikutteita kirjojensa kerrontaan.
Hauskintahan tässä on se, että Kallen isä oli kirjojen vihaaja eikä arvostanut poikansa kirjoittelua yhtään.
Muuta kommentti tähän ketjuun.
"Ei ennenkään luettu" - ajankäyttötutkimusten mukaan nuorten lukemisen määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä, mutta toki ei kaikki lukeneet ennenkään. Ennekin oli myös syrjäytyneitä ja koulupudokkaita eli mitä tällä pyritään todistamaan? Toiseksi, luetun ymmärtäminen ei ole vain snobbailua vaan kykyä selvitä arkisissa tilanteissa. Ihan esimerkkinä digitalisaatio - nyt jengin pitäisi palvella itseään netissä, mikä on vaikeaa, jos ei osaa lukemaansa.
"Lastani on kehuttu koulussa" - kiva juttu. Kyseessä on varmaan Einstein? Koulukurssien sisältö on aika suppea ja vain osaa lapsista kiinnostaa vapaa-ajalla asiat, joita koulussa opetetaan - kuten luonnontieteet tai historia. Aika vähällä perehtymisellä tietää asioita, jotka kurssilla ei tule vastaan. Nämä on voitu oppia hyvin dokumenteista tai jostain muusta. Ja osaava opettaja kannustaa lasta myönteisellä palautteella - lukeminen voi lipsahtaa ihan vain jo sen vuoksi, että lapsi oikeasti myös tarttuisi kirjaan, tai sitten opettaja ei tajua, että on olemassa muitakin oppimisen muotoja.
"On pärjännyt vaikka ei ole lukenut" - varmasti. Onko joku väittänyt, ettei voisi pärjätä? Riittävä lukutaito on kehittynyt tunnollisella koulutyössä ja satunnaisella vapaa-ajanlukemisella. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että sanavarasto olisi parempi, jos olisi lukenut enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanat ovat ajattelun väline. Jossain vaiheessa sanojen vähyys alkaa jo näkyä elämänvalinnoissakin.
Nykyaikana kaunokirjallisuuden lukeminen ei ole ainoa tapa lisätä sanavarastoaan. Itse olen lukenut aina ja paljon, lapseni eivät. Mutta eipä tämä elämässä näy mitenkään. Yhtälailla ovat korkeastikoulutettuja ja menestyvät elämässään.
Nykyään vain se osa nuorisoa lukee, joilla ei ole kavereita ja muuta elämää koulun lisäksi. Näin se vaan näyttää menevän.
En usko, ettei se mitenkään näkyisi elämässä. On lukemisella sosiaalistakin merkitystä. Menepä treffeille paljon lukevan naisen kanssa ja sano, ettet ole koskaan lukenut yhtään kirjaa. On hyvin paljon mahdollista, ettet pääse seuraaville treffeille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahimpana uhkana tätä suomen kieltämme puolustavat tutkijat
Ketkä nämä ovat?
Käytännössä kaikki Kotuksessa töissä olevat (= 'Kotimaisten kielten tutkimuskeskus)') Nuoremmista tutkijoista sanotaan nyt esim. vaikka Lari Kotilainen, joka on hyvin usein kirjoittanut juuri tästä englannin kielen ylivallan uhasta kielellemme .
Googlaa sillä, niin näet itsekin mitä hän kirjoittaa siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanat ovat ajattelun väline. Jossain vaiheessa sanojen vähyys alkaa jo näkyä elämänvalinnoissakin.
Nykyaikana kaunokirjallisuuden lukeminen ei ole ainoa tapa lisätä sanavarastoaan. Itse olen lukenut aina ja paljon, lapseni eivät. Mutta eipä tämä elämässä näy mitenkään. Yhtälailla ovat korkeastikoulutettuja ja menestyvät elämässään.
Nykyään vain se osa nuorisoa lukee, joilla ei ole kavereita ja muuta elämää koulun lisäksi. Näin se vaan näyttää menevän.
Tiedän, mitä tällä palstalla sanotaan yhdyssanapoliiseista. Mutta silti huomautan, että ällistyttävän usein ne ihmiset, jotka kertovat olevansa paljon lukeneita, eivät kuitenkaan kirjoita lukeneen ihmisen tavoin. Varsinkaan silloin, kun he vähättelevät lukemisen merkitystä.
Puhutko sinä SNIP kieliopillisesti oikein esim tuttaviisi kanssa?
Totta kai, jokainen äidinkielinen puhuja _puhuu_ aina kieliopillisesti oikein.
Näinpä. Joskus kännissä voi typo tulla, mutta yleensä äidinkieltä puhutaan oikein. Toki puhekieli on aina eri asia kuin kirjakieli.
Niin, kirjakieli ei ole kieli.
No ,mikäs se sitten olisi, jollei kerran kieli ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miten he, jotka omaavat laajan sanavaraston sanojaan käyttävät?
Palsta ei anna hyvää kuvaa tuosta. Lukeneisto ylvästelee oppiarvoillaan ja väheksyy amistaustaisia.
Pitääkö vielä fraseerata: "Tämä ei koske kaikkia"?
Ps. Lukeneisto ei aina tarkoita kouluttautunutta.
Sinun ehkä kannattaisi tarkastaa sanakirjasta ”fraseerata”-sanan merkitys.
Tiesin, että tartuit tuohon. Mutta käytinkin sitä vapaamuotoisesti. Hauskaa kun kupsahdit kuoppaan, rakas lukija! Ja jo muutama bändärikin sait. Mukavaa kun on nippelitietoista pursuitseuraa. Kiitos tästä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten kun vielä osaisi arvata, mitkä ovat ne sanat joiden merkitystä toinen ei tiedä. Tapailin äskettäin yhtä miestä, joka ei tiennyt yhden aivan tavallisen sanan merkitystä ja luuli sen tarkoittavan jotain muuta. Suuttui vielä siitä, että häntä sanottiin sellaiseksi. Enkä heti edes tajunnut että oli tapahtunut väärinkäsitys, ihmettelin vain miksi mies suuttui. En kerro mikä sana se oli, ettei mies tunnista itseään jos käy täällä.
Tuollainen ei lisää naisen mielenkiintoa miestä kohtaan, vaikka nainen ei olisikaan himolukija.
Miksi painotat naisen mielenkiintoa miestä kohtaan. Onko se tärkeää? Ei, vaan se on tärkeintä maailmassa!
Näyttääpä menevän naisten nippelikehuskeluksi tämäkin ketju.
Jos et lue, niin et saa naista. Mitä sontaa!
Ps. Saako nainen paremmin naisen esittelemällä lukutaitoaan?
Puhutaanko täällä nyt siis jostain seurusteluista, vaiko suomen kielestä ? (...koittakaa päättää!)
Vierailija kirjoitti:
Muuta kommentti tähän ketjuun.
"Ei ennenkään luettu" - ajankäyttötutkimusten mukaan nuorten lukemisen määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä, mutta toki ei kaikki lukeneet ennenkään. Ennekin oli myös syrjäytyneitä ja koulupudokkaita eli mitä tällä pyritään todistamaan? Toiseksi, luetun ymmärtäminen ei ole vain snobbailua vaan kykyä selvitä arkisissa tilanteissa. Ihan esimerkkinä digitalisaatio - nyt jengin pitäisi palvella itseään netissä, mikä on vaikeaa, jos ei osaa lukemaansa.
Miksi aina täytyy ottaa syrjäytyneet ja koulupudokkaat esimerkeiksi niistä, jotka eivät lue? Eiköhän se ole aika ääripään esimerkki. Väittäisin, että esim. suurista ikäluokista kansakoulun käyneistä suuri osa ei ole hirveästi kirjallisuutta kuluttanut, mutta elämässään mielekkäästi kuitenkin suoriutunut. Ei sen lukemattomuuden välttämätön seuraus ole syrjäytyminen. Jotkut ihmiset suuntautuvat ammatteihin, jossa käytännön taidot korostuvat. Eivät he ole syrjäytyneitä tai koulupudokkaita, kuten heti pelotellaan, jos ei lukeminen kiinnosta. Tietoa ja taitoja kun voi kerryttää muillakin tavoin, mikä ilmeisesti unohtuu näiltä lukemisesta paasaavilta.
Luulisi sen lukemisen avartavan maailmankuvaa ja suvaitsevaisuutta, kuten täälläkin on moneen kertaan kehuttu. Ei se valitettavasti siltä vaikuta.
Ymmällä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanat ovat ajattelun väline. Jossain vaiheessa sanojen vähyys alkaa jo näkyä elämänvalinnoissakin.
Nykyaikana kaunokirjallisuuden lukeminen ei ole ainoa tapa lisätä sanavarastoaan. Itse olen lukenut aina ja paljon, lapseni eivät. Mutta eipä tämä elämässä näy mitenkään. Yhtälailla ovat korkeastikoulutettuja ja menestyvät elämässään.
Nykyään vain se osa nuorisoa lukee, joilla ei ole kavereita ja muuta elämää koulun lisäksi. Näin se vaan näyttää menevän.
Tiedän, mitä tällä palstalla sanotaan yhdyssanapoliiseista. Mutta silti huomautan, että ällistyttävän usein ne ihmiset, jotka kertovat olevansa paljon lukeneita, eivät kuitenkaan kirjoita lukeneen ihmisen tavoin. Varsinkaan silloin, kun he vähättelevät lukemisen merkitystä.
Puhutko sinä SNIP kieliopillisesti oikein esim tuttaviisi kanssa?
Totta kai, jokainen äidinkielinen puhuja _puhuu_ aina kieliopillisesti oikein.
Näinpä. Joskus kännissä voi typo tulla, mutta yleensä äidinkieltä puhutaan oikein. Toki puhekieli on aina eri asia kuin kirjakieli.
Niin, kirjakieli ei ole kieli.
No ,mikäs se sitten olisi, jollei kerran kieli ?
Kehotan lukemaan kielitiedettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanat ovat ajattelun väline. Jossain vaiheessa sanojen vähyys alkaa jo näkyä elämänvalinnoissakin.
Nykyaikana kaunokirjallisuuden lukeminen ei ole ainoa tapa lisätä sanavarastoaan. Itse olen lukenut aina ja paljon, lapseni eivät. Mutta eipä tämä elämässä näy mitenkään. Yhtälailla ovat korkeastikoulutettuja ja menestyvät elämässään.
Nykyään vain se osa nuorisoa lukee, joilla ei ole kavereita ja muuta elämää koulun lisäksi. Näin se vaan näyttää menevän.
En usko, ettei se mitenkään näkyisi elämässä. On lukemisella sosiaalistakin merkitystä. Menepä treffeille paljon lukevan naisen kanssa ja sano, ettet ole koskaan lukenut yhtään kirjaa. On hyvin paljon mahdollista, ettet pääse seuraaville treffeille.
Miksi sinua kiinnostaisi päästä treffeille naisen kanssa, jota kiinnostaa ihan eri asiat kuin sinua itseäsi? Taatusti nykyään löytyy runsaasti naisia, jotka eivät lue tasan mitään.
Näinpä. Joskus kännissä voi typo tulla, mutta yleensä äidinkieltä puhutaan oikein. Toki puhekieli on aina eri asia kuin kirjakieli.