nko teidän mielestä reilua, että lähianhempi(käytännössä yh-vanhempi), joka on lapsen kanssa suurimman osa ajasta, joutuu kuskaamaan lasta etävanhemman luo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä kuiskasin myös. Sekä etän luo että etän vanhempien luo (150 km yhteen suuntaan) ihan sen takia, että halusin lasten säilyttävän hyvät välit sekä isään että isovanhempiin. He eivät suostuneet kuskaamaan. Nyt, kun lapset aikuisia ja ajokortillisia, käyvät itsekseen sekä isällä että isovanhempien luona. Katson, että "uhriutumiseni" tuolloin kannatti, koska lapset edelleen läheisiä isän, mummin ja vaarin kanssa. Lapsille tärkeitä aikuisia kaikki, vaikka itse en välitä heidän kanssaan olla missään tekemisissä.

Se, mitä sä olet tuossa lapsillesei opettanut on se, että isän rakkaus pitää ansaita. 

Taidat olla oikeassa :( en sitä silloin osannut ajatella. Luulin tekeväni lasten parhaaksi. Nyt kun jälkikäteen asiaa mietin, siinä kävi juuri niin kuin sanoit.

Etävanhemmalle kuuluu kuskaukset. Asianajaja sanoi näin ja perusteli, että lähivanhempi hoitaa arjessa kaiken muun (päiväkotiin viemiset ja hakemiset, harrastukset) ja onhan se automatka jo itsessään yhteistä aikaa. Voi jutella kuulumisia.

Vierailija kirjoitti:

Lähivanhemmuudessa nyt mikään muukaan ei ole reilua.

Totta tämä. Reiluus siinä ei toteudu millään lailla. Kovan työn teet ja haukut palkaksi saat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähivanhemmuudessa nyt mikään muukaan ei ole reilua.

Mitä tarkoitat?

Lähivahempi hoitaa käytännössä kaikki lasten asiat, vahempainillat, lääkärikäynnit, kuskaukset harrastuksiin. Tekee ruuat, käy kaupassa, ostaa lasten vaatteet

Saan elareita joo, mutta ne ei riitä edes lasten ruokiin.

Niinpä , näinhän se menee. Se on lähes aina äiti, joka on lähivanhempi ja huoltaa lapsen n 90%: sesti . Isi vaan piikasen maksaa elareita.

Sitten tänäpäivänä joku vielä ihmettelee ,miksi nykynaiset ei tee lapsia. Ei nyt kukaan itseään kunnioittava nainen pistä itseään siihen liekaan , että 18 vuotta yksin hoitaa lastansa ja mies siitettyään lipeää seuraavalle apajalle.

Up

Vierailija kirjoitti:

Sairasta porukkaa.

Siis oikeasti: äiti huolehtii kaikesta yksin ja isä viettää kaverivanhemmuutta lapsensa kanssa joka toinen viikonloppu. Sitten äipän pitäisi vielä kuskata lasta.

Tiesin kyllä, että todellisen vanhemmuuden arvostus on alhaista, mutta nämä ajatukset olivat kyllä yllättäviä.

Kyllä kannattaa miehen siittää lapisa ja kiertää kukasta kukkaan. Kukaan ei odota heiltä mitään vastuuta. Ehei! Heitä pitää tukea siinä niin tärkeässä isyydessään!

Haistakaa kaikki P***a.

:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähivanhemmuudessa nyt mikään muukaan ei ole reilua.

Mitä tarkoitat?

Lähivahempi hoitaa käytännössä kaikki lasten asiat, vahempainillat, lääkärikäynnit, kuskaukset harrastuksiin. Tekee ruuat, käy kaupassa, ostaa lasten vaatteet

Saan elareita joo, mutta ne ei riitä edes lasten ruokiin.

Höpöhöpö. Jos itse olet halunnut tuollaisen järjestelyn tehdä, et voi väittää että näin olisi muillakin.. Mieheni hoitaa lasten asiat silloin kun lapset ovat täällä, ja äiti hoitaa ne silloin kun lapset ovat hänellä. Täysin epäreilua että lapsia pitää kymmenenkin vuotta kuskata sen etävanhemman. Se tulisi näkyä jo elareissa ne bensakulut ja autonhuollot.

Elareidne ei tulekaan riittää lasten kaikkiin kuluihin, vaan sinulla on myös OMA elatusvastuu lapsistasi. Tämän lisäksi tulee vielä lapsilisät. Kyllä sillä reippaalla tonnilla elättää ihan satavarmasti lapset kokonaan, ja jos ei elätä, niin sitten ne on vammaisia, jolloin vammaistuella kyllä paikataan ja muilla tuilla, tai sitten äidillä on itsellään liian korkea elintaso, jonka vuoksi lapsille ei riitä rahaa.

Mistä olet saanut sen käsityksen että päätös on yksin lähivanhemman? 

Tämä maa on täynnä miehiä, jotka ihan omaehtoisesti lähtevät uuden naisen matkaan ja jättävät vanhan perheensä. Ja sitten kitisevät näistä matkoista, esimerkiksi.

Sinulla taitaa olla käsitys asiasta vain oman elämän kautta. oletko koskaan yrittänyt miettiä asiaa niiden naisten kannalta, jotka joutuvat selviämään kaikesta yksin ilman puolison tukea? 

Mielestäni kuulostat melko itsekkäältä ja siltä, ettet ole vielä kovasti nähnyt maailmaa.

Eli mielestäsi siis etää pitää rankaista maksattamalla lasten kuskaamisen, koska äidille on tullut paha mieli erosta? Huhhuh! Ei ne äipät joudu selviämään yksin ilman puolison tukea. Sen kun hommaat itsellesi puolison. Se lasten isä, eron jälkeen ei ole enää mitenkään velvollinen hyppäämään äidin pillin mukaan.

Mun mieheni exä erosi ihan itse, ja ajoi saman tien uuden miehen sisään taloon lapsille isäpuoleksi. Tämän lisäksi mieheni pitää, tai pitäisi maksaa kaikki kuskaaminen. Pitäisikö meidän tapauksessa olla sitten niin että koska äiti itse halusi erota, niin hän maksaa kaiken?? Ei se noin mene. Kyse on lasten, LASTEN oikeudesta elatukseen, ei hyvittelyrahoista eksälle eikä rangaistuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin etävanhempana kertoa, että raskainta on se, kun perjantaina työpäivän jälkeen lähden ajamaan 250 km entisen puolisoni ja hänen uuden miehensä kotipaikkakunnalle hakemaan lapsiani. Eli 500 km yhteensä ja sunnuntaina sama matka.

Satunnaisesti olemme hotellissa lasten kanssa, mutta ei sekään kivaa ole, mutta säästymmepä matkustamiselta.

Lapsien koulun takia viikko/viikko ei onnistu mitenkään. Lasten äiti löysi uuden miehen ja asuvat sen vuoksi näin näin kaukana entisestä yhteisestä kodistamme.

Ex ei suostu kuljettamaan lapsia mihinkään vaan ilmoitti, että jos haluat tavata lapsesi, niin tästä haet ja tähän palautat.

Lasten takia jaksan, mutta oikeasti on rankkaa, varsinkin syyspimeillä keleillä.

Käsittääkseni lähivanhempi hoitaa lapsen/lasten kuskaukset arkena, joten esim joka toinen vkl ei ole kuitenkaan kovin rasittavaa etävanhemmalle. Voisitko harkita muuttamista lähemmäksi lapsiasi?

Kuskaamiset otetaan kyllä huomioon elareiden määrässä. Ei siis le mitenkään lähin päätettävissä että koska minä kuskaan päivinä x ja y, niin toinen kuskaa minun yksinvaltaisella päätökselläni sitten niin miten minä määrään. Ei, nämä ovat neuvottelukysymyksiä.

Minä vien ja haen. Exä ilmotti suoraan jos et tuo ja vie, niin sitten olet 24h lapsen kanssa. Hänellä on kyllä auto jne, mutta se ei todellakaan hae lasta. Jos haluan olla vklopun vapaana, niin vien ja haen. Enkä rupea riitelemään hänen kanssaan. Pääsen helpommalla näin.

Vierailija kirjoitti:

Oikeudesta.

Oikeus määrää kyllä uljetukset puoliksi silloin kun on kysymys viikkoviikkosydeemistä.

Mutta kun on kye viikonloppuvanhemmuudesta, kuljetukset menee yleensä etävanhemman harteille. Ja ihan oikein niin. 

Ap voi mennä oikeuteen. Silloin loppuu etävanhemman kiukuttelut.

Ei määrää, terveisiä oikeudesta!

Lapsen vanhemmat sopivat yhdessä miten kuljetukset hoidetaan, eikä kukaan oikeustyyppi määrää kenen pitää lapsia kuljetella. Tätä myöskään ei ole sanktioitu mitenkään, joten ihan sama mitä oikeudessa sanotaan mihinkään. Ainoa toimeenpantava rangaistus on silloin kun etä ei anna lasta lähille sopimuksen mukaan, tai etä ei paleuta lasta sopimuksen mukaan, tai sitten jos ei maksa määrättyjä elareita. Kaikki muu lätinä on höpönpöppöä.

Vierailija kirjoitti:

Etävanhemmalle kuuluu kuskaukset. Asianajaja sanoi näin ja perusteli, että lähivanhempi hoitaa arjessa kaiken muun (päiväkotiin viemiset ja hakemiset, harrastukset) ja onhan se automatka jo itsessään yhteistä aikaa. Voi jutella kuulumisia.

Asianajaja nyt on vain asianajaja, vai annatko asianajajan päättää kaiken elämässäsi vain siksi että hän nyt vain sanoo niin. Sopimuskysymyksiä ovat kuskaukset, eikä enenkään höpöasianajajan päätettävissä. Kaikea sitä! :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähivanhemmuudessa nyt mikään muukaan ei ole reilua.

Mitä tarkoitat?

Lähivahempi hoitaa käytännössä kaikki lasten asiat, vahempainillat, lääkärikäynnit, kuskaukset harrastuksiin. Tekee ruuat, käy kaupassa, ostaa lasten vaatteet

Saan elareita joo, mutta ne ei riitä edes lasten ruokiin.

Niinpä , näinhän se menee. Se on lähes aina äiti, joka on lähivanhempi ja huoltaa lapsen n 90%: sesti . Isi vaan piikasen maksaa elareita.

Sitten tänäpäivänä joku vielä ihmettelee ,miksi nykynaiset ei tee lapsia. Ei nyt kukaan itseään kunnioittava nainen pistä itseään siihen liekaan , että 18 vuotta yksin hoitaa lastansa ja mies siitettyään lipeää seuraavalle apajalle.

Äiti tappelee ensin verissä päin itselleen lähivanhemmuuden, ja sitten itkseskelee kun eksällä onkin oma elämä. Just. Äidin ei ole mikään pakko olla lähivanhempi, tiedän mota tapausta jossa näin ei ole, ja kaikilla on hyvä mieli, myös niillä lapsilla. Isät haluaa yleensä vain että homma toimii, äidit on niitä jotka haluaisivat eronkin jälkeen vielä määräillä eksän asioista ja elämästä.

Moni haluaa erota paitsi puolisosta, myös lapsista. Jostain syystä lapsista eroaminen on vieläpä ihan laillista.

Meille lastenvalvoja sanoi, että kuskaamiset menee puoliksi. Tästä tosin n. 15 vuotta

Yleensä lähivanhempi, eli äiti on se joka suhteen on pistänyt poikki ja raahannut lapset jonnekin hornantuuttiin. Joten vähintään puoliksi pitäisi homma hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Voin etävanhempana kertoa, että raskainta on se, kun perjantaina työpäivän jälkeen lähden ajamaan 250 km entisen puolisoni ja hänen uuden miehensä kotipaikkakunnalle hakemaan lapsiani. Eli 500 km yhteensä ja sunnuntaina sama matka.

Satunnaisesti olemme hotellissa lasten kanssa, mutta ei sekään kivaa ole, mutta säästymmepä matkustamiselta.

Lapsien koulun takia viikko/viikko ei onnistu mitenkään. Lasten äiti löysi uuden miehen ja asuvat sen vuoksi näin näin kaukana entisestä yhteisestä kodistamme.

Ex ei suostu kuljettamaan lapsia mihinkään vaan ilmoitti, että jos haluat tavata lapsesi, niin tästä haet ja tähän palautat.

Lasten takia jaksan, mutta oikeasti on rankkaa, varsinkin syyspimeillä keleillä.

Ihan vain ohiksena ihmettelen, että eikö se sama 250 km suuntaansa olisi raskasta sitten lähivanhemmalle kuskata lasta etäisän luokse?

(itsehän en mitään näistä tietä omakohtaisesti kun ydinperheenä eletään, mutta etäisyyksistä tiedän sen, että matka on yhtä pitkä molempiin suuntiin)

Vierailija kirjoitti:

Voin etävanhempana kertoa, että raskainta on se, kun perjantaina työpäivän jälkeen lähden ajamaan 250 km entisen puolisoni ja hänen uuden miehensä kotipaikkakunnalle hakemaan lapsiani. Eli 500 km yhteensä ja sunnuntaina sama matka.

Satunnaisesti olemme hotellissa lasten kanssa, mutta ei sekään kivaa ole, mutta säästymmepä matkustamiselta.

Lapsien koulun takia viikko/viikko ei onnistu mitenkään. Lasten äiti löysi uuden miehen ja asuvat sen vuoksi näin näin kaukana entisestä yhteisestä kodistamme.

Ex ei suostu kuljettamaan lapsia mihinkään vaan ilmoitti, että jos haluat tavata lapsesi, niin tästä haet ja tähän palautat.

Lasten takia jaksan, mutta oikeasti on rankkaa, varsinkin syyspimeillä keleillä.

Onko mitään mahdollisuutta kulkea julkisilla vai ovatko liian pieniä? Toisaalta meillä lähin mielestä vielä teinikin on liian pieni, voi bussissa pelottaa, vaikka helppo ja suora yhteys. Kontrollointia ja vallankäyttöä...

minusta on reilua, että toinen vie ja toinen tuo.

Vierailija kirjoitti:

Moni haluaa erota paitsi puolisosta, myös lapsista. Jostain syystä lapsista eroaminen on vieläpä ihan laillista.

Lähivanhempikin voi erota lapsesta, eli ihan samat oikeudet on etällä ja lähillä tässä suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Meille lastenvalvoja sanoi, että kuskaamiset menee puoliksi. Tästä tosin n. 15 vuotta

Lastenvalvoja ei päätä yhtään ainoaa asiaa perheen elämässä.