Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Psykopatia on vahvasti perinnöllistä. Linkki tähän
29.08.2019 |
https://yle.fi/uutiset/3-10944945
Aika hurjaa. Eli siis psykopaatti on jo lapsesta asti psykopaatti.
Tähän pitäisi kiinnittää huomiota enemmän, jotta tuo perinnöllisesti saanutta tuettaisiin enemmän lainmukaiseen ja päihteettömään elämään lapsesta alkaen.
Huomatkaa jutut myös, että nyt saatetaan keksiä tulevaisuudessa ainakin joihinkin muotoihin jopa lääkehoito!
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykopaatti on vain autisti jolla on hyvät sosiaaliset taidot.
Autismi on pikemminkin psykopatian vastakohta. Autistiset ihmiset (ainakin aspergerit) tuntevat iloa, surua, ahdistusta jne. suorastaan moninkertaisesti muuhun väestöön verrattuna (eli tunteet ovat melko "äärimmäisiä"). Ilmeiden vähyys ei tarkoita tunteettomuutta. Psykopaatit osaavat teeskennellä tunteita hyvin ja olla ilmeikkäitä, autisti puolestaan kyllä kokee tunteita, mutta voi "näyttää" tunteettomalta.
Ei. Kyse on nimenomaan omaan siitä, miten koetaan ja ymmärretään muiden tunteet tai välitetään niistä. Kyse ei ole siitä, että mitä tuntee itseään kohtaan. Eli on iso ero siinä, että onko surullinen itsensä ja itselleen tärkeiden asioiden takia vai muiden puolesta (ilman omaa hyötyä.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykopaatti on vain autisti jolla on hyvät sosiaaliset taidot.
Autismi on pikemminkin psykopatian vastakohta. Autistiset ihmiset (ainakin aspergerit) tuntevat iloa, surua, ahdistusta jne. suorastaan moninkertaisesti muuhun väestöön verrattuna (eli tunteet ovat melko "äärimmäisiä"). Ilmeiden vähyys ei tarkoita tunteettomuutta. Psykopaatit osaavat teeskennellä tunteita hyvin ja olla ilmeikkäitä, autisti puolestaan kyllä kokee tunteita, mutta voi "näyttää" tunteettomalta.
Niin suurta puppua.
Ja muuten se että tuntee tunteita ei tee ihmisestä empaattista. Narsistikin tuntee paljon tunteita, mutta harmi vain ei myötätuntoa.
Mita on myotatunto? Onko se sita, etta jos nakee tuhoa, haluaa sen poistaa.
Jos hyvaa havitetaan, niin toki sen on loputtava, mutta jos pahaa havitetaan olemattomuuteen, ei pida hakea myotatuntoa.
Onko myotatunto sita, etta minua kohtaan pitaa tuntea myotatuntoa, koska mina olen erilainen kuin sina.
Jos sinun erilaisuutesi on taydellisyytta, mutta erilaista taydellisyytta kuin minun, koen iloiten myotatuntoa erilaisuudesta, mutta jos erilaisuutesi on pahuutta ja sen olemassaolon kumartamista en voi tuntea myotatuntoa.
Sanoisiko ultimate pahuuden muoto on sanoa, etta tuo ei voi muuttua hyvaksi, tuo ei voi eika hanella ole lupaa muuttua taydelliseksi. Tama ilkeys on maailmassa. Eritoten sita julistaa psykiatria. Se on elaman pilkkaamista.
Siina pilkassa ei ole eroa silla, kohdistuuko pilkka suoraan masentuneeeseen, vai reitin kautta, esimerkiksi kehitysvammaisen, valityksella.
Ja silti se etta vammainen tulee saamaan apua ikansa ei ole vaarin. Se ei pilkkaa elamaa.
Sen sijaan masentuneet ja muut, he eivat ole minkaan pysyvan diagnoosin tarpeessa miltaan suunnalta. Pain vastoin. Sellaisen tarpeen hyvaksyminen on juuri sita elaman pilkkaamista, oli hyvaksyja kuka hyvansa, vaikka se diagnosoitu itse.
t. hieroglyfi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykopaatti on vain autisti jolla on hyvät sosiaaliset taidot.
Autismi on pikemminkin psykopatian vastakohta. Autistiset ihmiset (ainakin aspergerit) tuntevat iloa, surua, ahdistusta jne. suorastaan moninkertaisesti muuhun väestöön verrattuna (eli tunteet ovat melko "äärimmäisiä"). Ilmeiden vähyys ei tarkoita tunteettomuutta. Psykopaatit osaavat teeskennellä tunteita hyvin ja olla ilmeikkäitä, autisti puolestaan kyllä kokee tunteita, mutta voi "näyttää" tunteettomalta.
Ei. Kyse on nimenomaan omaan siitä, miten koetaan ja ymmärretään muiden tunteet tai välitetään niistä. Kyse ei ole siitä, että mitä tuntee itseään kohtaan. Eli on iso ero siinä, että onko surullinen itsensä ja itselleen tärkeiden asioiden takia vai muiden puolesta (ilman omaa hyötyä.)
"Ei. Kyse on nimenomaan omaan siitä, miten koetaan ja ymmärretään muiden tunteet tai välitetään niistä. Kyse ei ole siitä, että mitä tuntee itseään kohtaan. Eli on iso ero siinä, että onko surullinen itsensä ja itselleen tärkeiden asioiden takia vai muiden puolesta (ilman omaa hyötyä."
Tassa ei ole mitaan tavoittelemisen arvoista, etta olisi surullinen ainoastaan toisten tunteista, muiden puolesta. Se on jopa aivan mahdoton tapa ajatella millaan tavalla. Vaikka sita ajattelisi kristillisesta nakokulmasta (en ole itse kristitty, vaan pakana) Sellaiseen kehottaminen sita myotaileva ihailu tai ymmartavaisyys ehdottelu on puolitotuus ja vale, joka kehottaa pahuuteen. Pahuuteen omaa itsea kohtaan, joka sellaisen ehdotuksen ottaa vastaan.
Edes kristittyjen kristus ei uhrautunut minusta muiden edesta. Hanhan on taivaan kuningas talla hetkella.
Jos nyt minulle annattaisiin mahdollisuus, Roiku paiva ristilla, niin pelastat suuren joukon ihmisia, ja sinusta tulee taivaan kuningas. Koska he kunnioittavat sinua, ihailevat sinua. Rakastavat sinua. Ikuisesti.
Etten vain vastaisi. Mennaan silla sitten.
Mutta.
Psykiatria ei ole luonnontiede
Psykiatria ei oikeasti eroa periaatteeltaan horoskoopista millaan tavalla. Molemmat sisaltavat maaritelmia, jotka ovat ihmisten kirjoittamia, ja joihin ihmiset uskovat. Koska uskovat, molemmat toimivat. Ehdotus toimii, kun se on otettu vastaan. Uskontokin toimii samalla tavalla. Psykiatria ei kuitenkaan ole uskonto, joka antaa ihmisen tulla taydellliseksi. Siksi onnelliseksi.
Kaikkea muuta.
t. hieroglyfi
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tylyä, mutta tämän vuoksi pidän erityisen uhkarohkeina niitä, jotka pitävät jonkun tuntemattoman baaripanon lapsen. Kun sillä lapsella voi olla mitä vain "vikaa päässä". Entä jos adoptoisi psykopaattisen lapsen.. huh
Tuohon esim. Mindhunterin 2. tuotantokausi perustuu. Profiloija joka työkseen profiloi sarjamurhaajia ja hulluja, saakin tietää että hänen oma adoptoitu poikansa on psykopaatti. Valtava järkytyshän se on jokaiselle vanhemmalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko narsisri aina myös psykopaatti?
Onko narsismi psykopatian yksi muoto?Ei. Narsisti on narsisti. Psykopaatti voi olla kyllä narsistinen. Narsisti on pahuuden kolmion pahnanpohjimmainen. Vaarallisin on psykopaatti, sitten sosiopaatti ja tämän jälkeen narsisti. Edellä mainitut voi olla kaikki myös narsistisia, mutta narsisti ei ole ikinä psykopaatti.
Itse olen ymmärtänyt että psykopatia on tavallaan narsismin pahempi muoto. Eli kaikki psykopaatit ovat narsisteja, vaikka kaikki narsistit eivät olekaan psykopaatteja.
Minä en voi sille mitään että minua ärsyttää että narsismi, sosiopatia ja psykopaattisuus sekoitetaan kaikki toistensa kanssa vaikka kyseessä on täysin eri ilmiöt. Tietoa on vaikka millä mitalla, mutta kun ei niin ei. Kaipa se on vain helppoa heittää nuo kaikki johonkin epämääräiseen "pahuus" -lokeroon. Varsinkin narsismi termiä täytyy olla käyttämässä ihan joka mutkassa jonain epämääräisenä kuvauksena kaikesta, johon liittyy vähänkin pientä itsekkyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miespuolinen psykopaatti on sellainen joka on miellyttävä ja mukava ja flirttaileva sua kohtaan mutta ei halua kuitenkaan harrastaa seksiä sun kanssa. Semmoinen on psykopaatin toimintaa ja merkki manipuloivasta käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli pitäisi eutnasioida jo lapsena.
Oletko psykopaatti?
Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Saako psykopaatin eliminoida, kun ei ne parane koskaan. Yhteiskunta kärsii, viattomat kärsivät. Saako oman lapsensa tappaa, jos ja kun tietää, ettei se parane? Ja olenko silloin itse se, josta muita syytän?
Olisi mielenkiintoista tietää pitääkö olla psykopaatti että pitää tätä "mielenkiintoisena" ongelmana. Minusta ei ole yhtään mielenkiintoista miettiä, saako oman lapsensa tappaa jos tietää että hän ei parane psykopatiasta. Tähän asiaan on nimittäin sen verran selkeä vastaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karseeta niillä, jotka menevät (tietämättöminä) naimisiin psykopaatin kanssa ja vihdoin silmien avauduttua ymmärtävät erota siitä.
Mutta pahaksi onneksi omat yhteiset lapset saattavat olla perineet tuon ja sitten siitä joutuu kärsimään koko elämän.
No mikä siinä psykopatiassa niin kamalasti pelottaa? Ylivoimaisesti suurin osa psykopaateista on ihan normaaleissa ammateissa eläviä perusihmisiä. Heillä on vain alentunut aivojen palkitsemis- ja pelkojärjestelmä tehden heistä mm erinomaisia ammattisotilaita tai yritysjohtajia. Eivät he ole sen “hullumpia” kuin muutkaan.
Psykopatia ei ole synonyymi normanbatesilletai hanniballecterille.Lempiesimerkkini psykopaatista on James Fallon. https://www.cbc.ca/radio/outintheopen/impostors-1.4695876/how-a-psychia…
On kyllä todella pelottava mies 😅.
Monet ihmiset tuntuvat unohtavan sen, että suurimman osan kärsimyksestä kanssaihmisille aiheuttavat "tavikset".
Mainio linkki, lukusuositus!
Vierailija kirjoitti:
Siis millä perusteella on muka ehdotettu psykopatian liittämistä autismin kirjoon, kun aina sanotaan, että autismin kirjossa olennaisinta on vaikeudet sosiaalisissa tilanteissa johtuen autistien kyvyttömyydestä tulkita ja ymmärtää muiden tunteita? Psykopaatithan sen sijaan ovat usein mestareita tulkitsemaan muiden tunteita, ja juuri siitä syystä manipulointi onnistuu.
Ei pidä paikkaansa. Tutkitusti psykopaatit tunnnistavat ainakin pelon ja surun tunteet ja ilmeet huonommin kuin normaalit ihmiset.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä, näin on. Keskushermoston kehityshäiriö tiloja (neurobiologiaa), jotka voivat oireilla ja ilmetä eri tavoin.