Yliopistossa kieliä opiskellut, missä töissä?

Kääntäjänä toimin kielipalveluja myyvässä firmassa.

Harvinaista kai nykyään olla ns. sisäinen kääntäjä.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se niin taitaa olla, että opettajan ja tutkijan ura ovat ainoat mahdollisuudet, jos yliopistossa on filologiaa opiskellut. (Kääntäminen on sitten oma tieteenalansa).

Minä tein sen erehdyksen nuorena ja mistään mitään ymmärtämättömänä, että lähdin yliopistoon opiskelemaan kieliä, koska kaikki, vanhempani ja opettajani mukaan lukien, pitivät sitä selviönä. Olin hyvä kielissä, kympit ja laudaturit kaikista kielistä. Opinnot sujuivat samaa rataa - kaikki kiitettävää koko ajan. Fil.kandista puuttui enää gradu, kun heräsin todellisuuteen: tutkijan ura ei kiinnostanut, opettajan ura oli kauhistus. Jätin gradun tekemättä, ja suuntauduin ihan muualle, alalle, joka minua oikeasti kiinnosti. Eihän siitä haittaakaan ole ollut, että osaa kieliä - pänvastoin, ihan kivaa se on, mutta ei siihen viiden vuoden yliopisto-opintoja olisi tarvittu!

Aina puhutaan siitä, kuinka kielitaito on valttia, ”kielitaitoisia ihmisiä tarvitaan aina”. Juu, niin tarvitaan, mutta ei siitä mitään makseta. Sen sijaan jos on joku muu valmius, ammatti, esim. insinööri tai teknikko, ja siihen yhdistettynä jonkun kielen hyvä osaaminen, niin se on eri asia, siitä jopa maksetaan.

Filologi kelpaa aivan hyvin kääntäjäksi, vaikka miten olisi oma tieteenalansa. Työnantajia ei kiinnosta ja ammatti ei ole suojattu.

Juu. Kääntäjänä minä toiminkin, kunnes kouluttauduin omalle alalleni. Mutta ei niihin käännöshommiin olisi filologian opintoja muinaiskielineen ja -kirjallisuuksineen tarvittu.

Sehän riippuu siitä, mitä kääntää, mutta ihan mielenkiinnosta: missä opiskellaan muinaiskieltä ja -kirjallisuutta? 

Germaaninen ja romaaninen filologia. Gootti, muinaisyläsaksa, keskiyläsaksa, varhaisuusyläsaksa. Walther von der Vogelweide, Wolfram von Eschenbach, Luther, Goethe, Schiller...Chrétien de Troyes, Corneille, Racine...

Minäkin luin germaanista filologiaa (HY). Emme opiskelleet muinaisia germaanisia kieliä yhtäkään kurssia. Saksankielisen klassikkokirjallisuuden tunteminen on hyvää yleissivistystä kääntäjälle. En näe siinä mitään ihmeellistä.

Opiskelin rinnalla toisen tutkinnon, yhdistelmä työllisti hyvin.

Jos hyvä tuuri käy niin voi päästä teurastamolle kielenkääntäjäksi.

Vierailija kirjoitti:

Kääntäjänä toimin kielipalveluja myyvässä firmassa.

Harvinaista kai nykyään olla ns. sisäinen kääntäjä.

Niinpä...

http://alexandreoger.eu/

Jos osaat jotain vierasta kieltä sujuvasti ja lisäksi äidinkielenäsi vaikkapa nyt sujuvaa suomea, saat ulkomailla helposti monenlaisia töitä, joissa suomen kieli on välttämätön tai ainakin suuri etu.

Te-toimistossa.

Kouluttauduin ja pääsin asiantuntijahommiin toiselle alalle. Ei kielten maisteri ole mikään työnantajia kiinnostava tutkinto. Nyt voin jopa nauraa itselleni kun silloin joskus naiivina ajattelin että kielten opiskelun tuloksena syntyy työpaikka, edes käymäni muinaiskirkkoslaavin kurssi ei herättänyt todellisuuteen. Valmistuttuani viisastuin.

Viestintäasiantuntijana toimin. Valmistumisestani filologiksi on tosin jo joitakin kymmeniä vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Yhden tunnen, joka siirtyi it-alalle, mutta siinä oli itseoppinut. Kaikki muut tekevät juuri mainitsemiasi töitä tai ovat työttömiä. Yksi opiskelukaveri ei suostunut ottamaan opettajan opintoja, valmistui ja vuoden kuluttua auskultoi erikseen opettajaksi, kun ei saanut mieleisiään töitä pelkällä englannin ja ruotsin maisterin papereilla. Itse opiskelin juuri kääntämistä ja tulkintaa ensin, siirryin sitten filologiaan ja opettajaksi.

Tulkintaa?

Filologian puolelta valmistuin, päivääkään en ole tehnyt opettajan, tutkijan tai kääntäjän töitä. Sen sijaan päädyin ulkomaille, missä tutkintoa ei katsota sanatarkasti, vaan tutkinto on osoitus pitkäjänteisyydestä ja oppimistaidoista ("sait jotain valmiiksi"). Olen siis nykyään talouspuolella kansainvälisessä yrityksessä numeroita pyörittelemässä, vaikka yliopistoaika meni Austenin ynnä muun kirjallisuuden parissa.

Vierailija kirjoitti:

Jos osaat jotain vierasta kieltä sujuvasti ja lisäksi äidinkielenäsi vaikkapa nyt sujuvaa suomea, saat ulkomailla helposti monenlaisia töitä, joissa suomen kieli on välttämätön tai ainakin suuri etu.

Jep, asun Euroopan kaupungissa, jossa suomenkielisistä työntekijöistä tapellaan. Montaa viikkoa ei tarvitse työttömänä olla, jos tänne eksyy.

Yliopistollisessa keskussairaalassa tekstinkäsittelijänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos osaat jotain vierasta kieltä sujuvasti ja lisäksi äidinkielenäsi vaikkapa nyt sujuvaa suomea, saat ulkomailla helposti monenlaisia töitä, joissa suomen kieli on välttämätön tai ainakin suuri etu.

Jep, asun Euroopan kaupungissa, jossa suomenkielisistä työntekijöistä tapellaan. Montaa viikkoa ei tarvitse työttömänä olla, jos tänne eksyy.

Mikä Euroopan kaupunki? Millaisissa firmoissa tarvitaan suomenkielisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos osaat jotain vierasta kieltä sujuvasti ja lisäksi äidinkielenäsi vaikkapa nyt sujuvaa suomea, saat ulkomailla helposti monenlaisia töitä, joissa suomen kieli on välttämätön tai ainakin suuri etu.

Jep, asun Euroopan kaupungissa, jossa suomenkielisistä työntekijöistä tapellaan. Montaa viikkoa ei tarvitse työttömänä olla, jos tänne eksyy.

Mikä Euroopan kaupunki? Millaisissa firmoissa tarvitaan suomenkielisiä?

Praha. Aivan kaikenlaiset firmat tarvitsevat suomenkielisiä asiakaspalveluun, reskontraan ynnä muuhun. Löytyy aivan kaikkea esim. teknologiasta, logistiikasta ja lääkefirmoista vaikkapa öljy-yhtiöihin ja kameranvalmistajiin...

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se niin taitaa olla, että opettajan ja tutkijan ura ovat ainoat mahdollisuudet, jos yliopistossa on filologiaa opiskellut. (Kääntäminen on sitten oma tieteenalansa).

Minä tein sen erehdyksen nuorena ja mistään mitään ymmärtämättömänä, että lähdin yliopistoon opiskelemaan kieliä, koska kaikki, vanhempani ja opettajani mukaan lukien, pitivät sitä selviönä. Olin hyvä kielissä, kympit ja laudaturit kaikista kielistä. Opinnot sujuivat samaa rataa - kaikki kiitettävää koko ajan. Fil.kandista puuttui enää gradu, kun heräsin todellisuuteen: tutkijan ura ei kiinnostanut, opettajan ura oli kauhistus. Jätin gradun tekemättä, ja suuntauduin ihan muualle, alalle, joka minua oikeasti kiinnosti. Eihän siitä haittaakaan ole ollut, että osaa kieliä - pänvastoin, ihan kivaa se on, mutta ei siihen viiden vuoden yliopisto-opintoja olisi tarvittu!

Aina puhutaan siitä, kuinka kielitaito on valttia, ”kielitaitoisia ihmisiä tarvitaan aina”. Juu, niin tarvitaan, mutta ei siitä mitään makseta. Sen sijaan jos on joku muu valmius, ammatti, esim. insinööri tai teknikko, ja siihen yhdistettynä jonkun kielen hyvä osaaminen, niin se on eri asia, siitä jopa maksetaan.

Työskentelen pörssiyhtiössä keskijohdossa asiantuntijoiden esimiehenä. Eli hutiin meni väitteesi.