Hälinättömillä koululuokilla joissa oli selkeä istumajärjestys ja kuri Suomi nousi PISA-tulosten kärkeen

Miten olisi entiseen malliin tyttö-ja poikakoulut?

Vierailija kirjoitti:

Miten oppilaille pidetään kuri tänä päivänä? Karsserit ja karttakepit on kielletty, ja useimmissa koulussa myös jälki-istunnot.

Ei tarvittu karttakeppiä 90-luvulla. Jälki-istunto, vanhemmille ilmoitus, luokasta poisto, rehtorin puhuttelu jne. toimi ja häirikköoppilaiden määrä oli kohtuullinen.

Sitten oikeille häiriköille oli lähes joka koulussa erityisluokka jne.

Tuo ilmiöoppiminen on aina uusi juttu. En usko että on hirveän hyvä muutos, mutta nämä nykyiset oppimistulokset ovat varmaan pitkälti varhaiskasvatuksen ja peruskoulun heikentämisen (ja erityisesti erityisoppilaiden integraation) seurausta.

Milloinkohan oli se aika, kun ei ollut hälinää. Ainakin 80-luvulla oli hälinää monen monilla tunneilla.

Mobiiliteknologia tekee ihmisistä keskittymishäiriöisiä ja vaikuttaa yöunen laatuuun.

Vierailija kirjoitti:

Mobiiliteknologia tekee ihmisistä keskittymishäiriöisiä ja vaikuttaa yöunen laatuuun.

Koulussa menestymiseen tarvita juuri muuta kuin esittää väitteitä ja perustella ne.

Vierailija kirjoitti:

Milloinkohan oli se aika, kun ei ollut hälinää. Ainakin 80-luvulla oli hälinää monen monilla tunneilla.

Oppikoulussa 70-luvulla ei ollut lainkaan hälinää. Olin hyvätasoisessa oppikoulussa, jossa kaikki halusivat hyviä numeroita ja opettajilla oli auktoriteettiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä sekoitetaan robotiikka ja karttakepillä hakkaaminen samaan koulujärjestelmään.

80luku oli todella vaikea aika peruskoulussa. Nykykoulu on ihsn eri, koko maailma on erilainen kuin tuolloin ja se näkyy myös koulussa. Pelko ja turpa kiinni ei tuota opöimista. Digitalisaatio vaikuttaa oppimiseen- lapset lukevat yhä vähemmän ja yhä huonommin.

Ensin pitää pitää kuri eli pelkoa ja turpa kiinni. Sitten kun kuri on saavutettu, niin opetus mahdollistuu.

Opetus ilman kuria on kuin suolle ilman perustuksia rakennettu talo, se uppoaa ja hajoaa.

Kurin ei tarvitse perustua pelkoon vaan siihen että opetetaan kunnioittamaan auktoriteettia.

Nyt opettajilla ei ole enää mitään auktoriteettia, he ovat pelkkiä aikuiskavereita mukana elämysmatkalla löhötuolissa ja ehkä siinä sivussa opitaan paljonko on 2 + 2 mutta jos ei opita niin ei se mitään koska kenellekään ei saa tulla paha mieli siitä jos ei opi paljonko on 2 + 2.

Vierailija kirjoitti:

Milloinkohan oli se aika, kun ei ollut hälinää. Ainakin 80-luvulla oli hälinää monen monilla tunneilla.

Kasarilla hälinä määrä riippui ainakin omissa koulukokemuksissa siitä oliko opettaja vastavalmistunut ummikko joka oli vapaan kasvatuksen airueita vailla mitään auktoriteettia vai joku 50-60v huuhkaja joka otti luokan raggaripoikineen heti hallintaan lukukauden alussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mobiiliteknologia tekee ihmisistä keskittymishäiriöisiä ja vaikuttaa yöunen laatuuun.

Koulussa menestymiseen tarvita juuri muuta kuin esittää väitteitä ja perustella ne.

Jos perustelu on väärä, niin voidaan tulkita ettei ole ymmärtänyt asiaa tai tehtävänantoa oikein tai ei ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Miten olisi entiseen malliin tyttö-ja poikakoulut?

Ennemmin jako kantaväestön ja kehitysmaalaisten koulut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei estä pitämästä kuria ja saavuttamasta hyviä oppimistuloksia digitaaliaikanakin.

Jaa mikä, juuri se että kurin pitämisestä on tehty laitonta, se on henkistä tai fyysistä väkivaltaa jos komennetaan tai ohjataan niskasta kiinni pitäen ulos luokasta jne.

Lasten on annettava hyppiä aikuisten silmille, aikuiset eivät saa olla hierarkiassa lasten yläpuolella, siitähän tulee uniikeille timanttinuppusuille traumoja (oikeasti ihan päinvastoin).

Se että kurinpidosta on tehty laitonta ja digitaaliaika ovat kaksi eri asiaa.

Aivan yhtä hyvin voi olla digitaaliaaika jossa kurinpito on laillista.

Kyse on valtakunnallisesta tahtotilasta. Meillä on vallassa sellaisia jotka tahtovat kurittomia elämysluokkia.

Väkivalta ja kova kuri ovat poistuneet kouluista jo kymmeniä vuosia sitten ja juuri sen jälkeen suomen PISA menestys on ollut vailla vertaansa. PISA tutkimuksissa ne maat eivät sijoitu hyvin joissa on kova koulukuri.

Itse asiassa kaikkein radikaalein muutos koulujen kurinpidossa on tapahtunut vasta viime vuosina, kun ruotsalaisen esimerkin pohjalta on siirrytty puhtaasti keskustelevaan kurinpitomalliin. Nykyisin asioiden oletetaan hoituvan opettajan ja oppilaan keskustelun kautta, ja jos keskustelu ei tehoa niin opettajalta on silloin keinot lopussa. Rangaistuksilla uhkailua ja muuta pelolla kasvattamista tai sokeaa auktoriteetin totteluun kannustamista ei enää kouluissa sallita, toisin kuin vaikkapa vielä 10 vuotta sitten.

No ei ole kyllä 2000-luvulla tapahtunut mitään radikaalia muutosta koulujen kurinpidossa.

Kyllä 2000-luvun alussa oli vielä se meininki, että opettajaa totellaan ja piste. Ja jos ei totellut, niin joutui käytävään tai vakavammassa tapauksessa jälki-istuntoon. Hyvin vanhakantaista kasvattamista siis.

Vuonna 2019 keskustellaan ja sanoitetaan.

Mitä ne käytävät tai jälki-istunnot auttoi? Osa oli niissä aina.

Eivät ne mitään auttaneetkaan. Keskusteleva positiivinen kasvatusote ja tunnetaitojen korostaminen on ainoa millä huonon käytöksen juurisyihin saadaan oikeasti puututtua.

Entisaikainen lasten pitäminen pelossa ei synnytä muuta kuin katkeruutta ja lisää aggressioita.

Kyllä meillä oppikoulussa pelättiin monia opettajia. Heillä oli auktoriteettiä. En usko kenenkään niistä katkeroituneen. Harmitti kylläkin joskus, kun ope oli niin tiukka. Mutta hyvin opimme.

Oleellista oli, että hyvään oppikouluun ei päässyt kuka vain.

Lisäksi häiritseville oppilaille oli apukoulu. Aku ankkakin on käynyt apukoulun.

Ja me vanhemmat, yritetään antaa sitä aikaa lapselle, ollaan kiinnostuneita ihan oikeesti.

Harrastuksista viis.

Se kiirettömyys takaisin koteihin.

Vierailija kirjoitti:

Miten olisi entiseen malliin tyttö-ja poikakoulut?

Miksi?

Hälinää luokassa lietsoo yleensä se yksi tai kaksi häirikköoppilasta, jotka tulisi sijoittaa erityisluokalle. Yhä useammassa koulussa alkaa olemaan huomattava määrä myös m’aahanmuuttajien lapsia, jotka eivät pärjää suomalaisille lapsille koulussa ja aloittavat häiriköinnin. Valitettavasti Suomen PISA-tulokset jatkuvat syöksymistä, sillä ei-suomalaisia oppilaita alkaa olemaan yhä enemmän joka vuosi.