Lue keskustelun säännöt.
Hälinättömillä koululuokilla joissa oli selkeä istumajärjestys ja kuri Suomi nousi PISA-tulosten kärkeen
27.08.2019 |
Nyt kaikenlainen sekasortoinen elämyskouluhaihattelu on saanut oppimistulokset syöksykierteeseen.
Olisi aika tehdä johtopäätöksiä?
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä pitämästä kuria ja saavuttamasta hyviä oppimistuloksia digitaaliaikanakin.
Jaa mikä, juuri se että kurin pitämisestä on tehty laitonta, se on henkistä tai fyysistä väkivaltaa jos komennetaan tai ohjataan niskasta kiinni pitäen ulos luokasta jne.
Lasten on annettava hyppiä aikuisten silmille, aikuiset eivät saa olla hierarkiassa lasten yläpuolella, siitähän tulee uniikeille timanttinuppusuille traumoja (oikeasti ihan päinvastoin).Se että kurinpidosta on tehty laitonta ja digitaaliaika ovat kaksi eri asiaa.
Aivan yhtä hyvin voi olla digitaaliaaika jossa kurinpito on laillista.
Kyse on valtakunnallisesta tahtotilasta. Meillä on vallassa sellaisia jotka tahtovat kurittomia elämysluokkia.
Väkivalta ja kova kuri ovat poistuneet kouluista jo kymmeniä vuosia sitten ja juuri sen jälkeen suomen PISA menestys on ollut vailla vertaansa. PISA tutkimuksissa ne maat eivät sijoitu hyvin joissa on kova koulukuri.
Itse asiassa kaikkein radikaalein muutos koulujen kurinpidossa on tapahtunut vasta viime vuosina, kun ruotsalaisen esimerkin pohjalta on siirrytty puhtaasti keskustelevaan kurinpitomalliin. Nykyisin asioiden oletetaan hoituvan opettajan ja oppilaan keskustelun kautta, ja jos keskustelu ei tehoa niin opettajalta on silloin keinot lopussa. Rangaistuksilla uhkailua ja muuta pelolla kasvattamista tai sokeaa auktoriteetin totteluun kannustamista ei enää kouluissa sallita, toisin kuin vaikkapa vielä 10 vuotta sitten.
No ei ole kyllä 2000-luvulla tapahtunut mitään radikaalia muutosta koulujen kurinpidossa.
Kyllä 2000-luvun alussa oli vielä se meininki, että opettajaa totellaan ja piste. Ja jos ei totellut, niin joutui käytävään tai vakavammassa tapauksessa jälki-istuntoon. Hyvin vanhakantaista kasvattamista siis.
Vuonna 2019 keskustellaan ja sanoitetaan.
Mitä ne käytävät tai jälki-istunnot auttoi? Osa oli niissä aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
PISA tutkimuksissa ne maat eivät sijoitu hyvin joissa on kova koulukuri.
Pötyä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/PISA#Eri_maiden_tulokset
Esim. matematiikan tuloksissa top 10ssä on 8 maata joissa voidaan katsoa olevan selvästi Suomea kovempi koulukuri. Luonnontieteiden top 10ssä sama juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä pitämästä kuria ja saavuttamasta hyviä oppimistuloksia digitaaliaikanakin.
Jaa mikä, juuri se että kurin pitämisestä on tehty laitonta, se on henkistä tai fyysistä väkivaltaa jos komennetaan tai ohjataan niskasta kiinni pitäen ulos luokasta jne.
Lasten on annettava hyppiä aikuisten silmille, aikuiset eivät saa olla hierarkiassa lasten yläpuolella, siitähän tulee uniikeille timanttinuppusuille traumoja (oikeasti ihan päinvastoin).Se että kurinpidosta on tehty laitonta ja digitaaliaika ovat kaksi eri asiaa.
Aivan yhtä hyvin voi olla digitaaliaaika jossa kurinpito on laillista.
Kyse on valtakunnallisesta tahtotilasta. Meillä on vallassa sellaisia jotka tahtovat kurittomia elämysluokkia.
Väkivalta ja kova kuri ovat poistuneet kouluista jo kymmeniä vuosia sitten ja juuri sen jälkeen suomen PISA menestys on ollut vailla vertaansa. PISA tutkimuksissa ne maat eivät sijoitu hyvin joissa on kova koulukuri.
Itse asiassa kaikkein radikaalein muutos koulujen kurinpidossa on tapahtunut vasta viime vuosina, kun ruotsalaisen esimerkin pohjalta on siirrytty puhtaasti keskustelevaan kurinpitomalliin. Nykyisin asioiden oletetaan hoituvan opettajan ja oppilaan keskustelun kautta, ja jos keskustelu ei tehoa niin opettajalta on silloin keinot lopussa. Rangaistuksilla uhkailua ja muuta pelolla kasvattamista tai sokeaa auktoriteetin totteluun kannustamista ei enää kouluissa sallita, toisin kuin vaikkapa vielä 10 vuotta sitten.
No ei ole kyllä 2000-luvulla tapahtunut mitään radikaalia muutosta koulujen kurinpidossa.
Kyllä 2000-luvun alussa oli vielä se meininki, että opettajaa totellaan ja piste. Ja jos ei totellut, niin joutui käytävään tai vakavammassa tapauksessa jälki-istuntoon. Hyvin vanhakantaista kasvattamista siis.
Vuonna 2019 keskustellaan ja sanoitetaan.
Mitä ne käytävät tai jälki-istunnot auttoi? Osa oli niissä aina.
Perseilijä käytävällä ei ainakaan häiritse muiden opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Moni ei taida tietää, että Suomi vie opetusosaamista. Oliko se Emiraateissa kun on 100 opettajan yksityinen suomalainen koulu (englannin kielellä) ja nyt avattiin toinen koulu Aasiassa Vietnamissa.
Kysyntä suomalaiselle kouluosaamiselle säilyy tasan tarkkaan niin kauan kun Pisa-tulokset ovat hyvät.
Minä hieman epäilen ettei suomalaisopettajien Emiraattikoulussa ole samanlaista hälinää ja elämysopetusta kuin täällä kotomaassa.
Eikä siellä emiraattioppilaiden luokissa ole 17v partala.psia vielä sekoittamassa pakkaa lisää.
Milloin ne pisa-tulokset ovat olleet hyviä? Kuinka kauan niitä on tehty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä pitämästä kuria ja saavuttamasta hyviä oppimistuloksia digitaaliaikanakin.
Jaa mikä, juuri se että kurin pitämisestä on tehty laitonta, se on henkistä tai fyysistä väkivaltaa jos komennetaan tai ohjataan niskasta kiinni pitäen ulos luokasta jne.
Lasten on annettava hyppiä aikuisten silmille, aikuiset eivät saa olla hierarkiassa lasten yläpuolella, siitähän tulee uniikeille timanttinuppusuille traumoja (oikeasti ihan päinvastoin).Se että kurinpidosta on tehty laitonta ja digitaaliaika ovat kaksi eri asiaa.
Aivan yhtä hyvin voi olla digitaaliaaika jossa kurinpito on laillista.
Kyse on valtakunnallisesta tahtotilasta. Meillä on vallassa sellaisia jotka tahtovat kurittomia elämysluokkia.
Väkivalta ja kova kuri ovat poistuneet kouluista jo kymmeniä vuosia sitten ja juuri sen jälkeen suomen PISA menestys on ollut vailla vertaansa. PISA tutkimuksissa ne maat eivät sijoitu hyvin joissa on kova koulukuri.
Itse asiassa kaikkein radikaalein muutos koulujen kurinpidossa on tapahtunut vasta viime vuosina, kun ruotsalaisen esimerkin pohjalta on siirrytty puhtaasti keskustelevaan kurinpitomalliin. Nykyisin asioiden oletetaan hoituvan opettajan ja oppilaan keskustelun kautta, ja jos keskustelu ei tehoa niin opettajalta on silloin keinot lopussa. Rangaistuksilla uhkailua ja muuta pelolla kasvattamista tai sokeaa auktoriteetin totteluun kannustamista ei enää kouluissa sallita, toisin kuin vaikkapa vielä 10 vuotta sitten.
No ei ole kyllä 2000-luvulla tapahtunut mitään radikaalia muutosta koulujen kurinpidossa.
Kyllä 2000-luvun alussa oli vielä se meininki, että opettajaa totellaan ja piste. Ja jos ei totellut, niin joutui käytävään tai vakavammassa tapauksessa jälki-istuntoon. Hyvin vanhakantaista kasvattamista siis.
Vuonna 2019 keskustellaan ja sanoitetaan.
Mitä ne käytävät tai jälki-istunnot auttoi? Osa oli niissä aina.
Eivät ne mitään auttaneetkaan. Keskusteleva positiivinen kasvatusote ja tunnetaitojen korostaminen on ainoa millä huonon käytöksen juurisyihin saadaan oikeasti puututtua.
Entisaikainen lasten pitäminen pelossa ei synnytä muuta kuin katkeruutta ja lisää aggressioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä pitämästä kuria ja saavuttamasta hyviä oppimistuloksia digitaaliaikanakin.
Jaa mikä, juuri se että kurin pitämisestä on tehty laitonta, se on henkistä tai fyysistä väkivaltaa jos komennetaan tai ohjataan niskasta kiinni pitäen ulos luokasta jne.
Lasten on annettava hyppiä aikuisten silmille, aikuiset eivät saa olla hierarkiassa lasten yläpuolella, siitähän tulee uniikeille timanttinuppusuille traumoja (oikeasti ihan päinvastoin).Se että kurinpidosta on tehty laitonta ja digitaaliaika ovat kaksi eri asiaa.
Aivan yhtä hyvin voi olla digitaaliaaika jossa kurinpito on laillista.
Kyse on valtakunnallisesta tahtotilasta. Meillä on vallassa sellaisia jotka tahtovat kurittomia elämysluokkia.
Väkivalta ja kova kuri ovat poistuneet kouluista jo kymmeniä vuosia sitten ja juuri sen jälkeen suomen PISA menestys on ollut vailla vertaansa. PISA tutkimuksissa ne maat eivät sijoitu hyvin joissa on kova koulukuri.
Itse asiassa kaikkein radikaalein muutos koulujen kurinpidossa on tapahtunut vasta viime vuosina, kun ruotsalaisen esimerkin pohjalta on siirrytty puhtaasti keskustelevaan kurinpitomalliin. Nykyisin asioiden oletetaan hoituvan opettajan ja oppilaan keskustelun kautta, ja jos keskustelu ei tehoa niin opettajalta on silloin keinot lopussa. Rangaistuksilla uhkailua ja muuta pelolla kasvattamista tai sokeaa auktoriteetin totteluun kannustamista ei enää kouluissa sallita, toisin kuin vaikkapa vielä 10 vuotta sitten.
No ei ole kyllä 2000-luvulla tapahtunut mitään radikaalia muutosta koulujen kurinpidossa.
Kyllä 2000-luvun alussa oli vielä se meininki, että opettajaa totellaan ja piste. Ja jos ei totellut, niin joutui käytävään tai vakavammassa tapauksessa jälki-istuntoon. Hyvin vanhakantaista kasvattamista siis.
Vuonna 2019 keskustellaan ja sanoitetaan.
Mitä ne käytävät tai jälki-istunnot auttoi? Osa oli niissä aina.
Eivät ne mitään auttaneetkaan. Keskusteleva positiivinen kasvatusote ja tunnetaitojen korostaminen on ainoa millä huonon käytöksen juurisyihin saadaan oikeasti puututtua.
Entisaikainen lasten pitäminen pelossa ei synnytä muuta kuin katkeruutta ja lisää aggressioita.
Kurittomat perseilijät vievät teitä keskustelevia positiivisia kasvatusottajia kuin litran mittaa.
Ja kaikkien muiden oppilaiden oppimistulosten kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten Suomessa on konkreettisella tasolla näkynyt PISA-tulosten kärjessä oleminen?
Kummallinen kysymys
Oltiin kuuluisia
Täällä osattiin parhaimmiston joukoss maailmassa lukea koulusta selvittyä
Mitä kummallista siinä on? En tajua miksi täällä jaksetaan hehkuttaa jossain testissä pärjäämistä, jos siitä ei seuraa mitään konkreettista hyötyä
Ai ei ole seurannut mitään konkreettista hyötyä?
Suomeen hankittiin ensimmäiset paperikoneet saksalaisilta, briteiltä ja ruotsalaisilta joskus 1900-luvun alun tienoilla. Vain 50-60 vuotta myöhemmin suomalaiset osasivat tehdä niitä niin hyvin, että muut yksi toisensa jälkeen laittoivat lapun luukulle. Insinöörit opiskelivat sodan jaloissa koneenrakennusta yhden tai kahden gurun johdolla. Oppimateriaaleihin tai kalliisiin laboratorioihin ei oikein ollut varaa, joten korkeakouluissa opiskeltiin käytännön kautta ja näinmuodoin kehitettiin pitkälle meneviä laskennallisia malleja.
Laivoja alettiin rakentaa tosissaan joskus 50-luvulla sotakorvausten vuoksi. Vain joitain vuosikymmeniä myöhemmin maailmassa oli muutama telakka, jotka pystyivät rakentamaan suuren risteilyaluksen kaltaisia valtavan kompleksisia kokonaisuuksia. Suomessa, Saksassa ja myöhemmin Etelä-Koreassa. Muilla ei pysynyt laivojen koon kasvaessa ja systeemien monimutkaistuessa enää homma hanskassa. Sellaisetkin vuosisatojen laivanrakennusperinteen omaavat maat kuin Britannia syrjäytettiin kilpailussa armotta.
Edellämainitut eivät ole niin yksinkertaisia laitoksia kuin maallikot saattaisivat kuvitella, vaan vaativat syvällistä prosessiteknistä osaamista, materiaalitekniikan, valmistustekniikan tuntemista ja kehittämistä jne. Puhumattakaan valtavien logistiikkaketjujen tehokkaasta hallinnasta, työn organisoinnista ja sen johtamisesta.
Sitten on tietenkin kruununjalokivenä Nokia, joka on sen verran tuore juttu, että kaikki muistanevat ja tuntevat tarinan ilman selostustakin.
Ja paljon muuta, mutta nuo nyt kovimpia esimerkkejä.
Meitä on kuitenkin vain 5 miljoonaa kansalaista. Jollain (elektroniikan sopimusvalmistaja) Foxconnilla on 800 000 työntekijää. 16% suomalaisten määrästä!
Pohja oli poikkeuksellisen laadukkaan ja kattavan koululaitoksen ansiota. Vasta viimevuosina suomalaisten tähti on osoittanut hiipumisen merkkejä, vaikka olemmekin edelleen hallitsevia tai vahvoja monilla teknistä soveltamista ja kehittämistä vaativilla aloilla. Uusia suvereenja aluevaltauksia - kuten aikoinaan koneenrakennuksen ja elektroniikkateollisuuden aloilla - ei ole enää kuitenkin tehty.
Miten nämä liittyvät asiaan? PISA on tämän vuosituhannen tuote. Kerro vastaavia esimerkkejä 2010-luvulta. Silloin ne voisi laittaa PISA-pärjääjien (80-luvun loppupuolella syntyneet) ansioksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä pitämästä kuria ja saavuttamasta hyviä oppimistuloksia digitaaliaikanakin.
Jaa mikä, juuri se että kurin pitämisestä on tehty laitonta, se on henkistä tai fyysistä väkivaltaa jos komennetaan tai ohjataan niskasta kiinni pitäen ulos luokasta jne.
Lasten on annettava hyppiä aikuisten silmille, aikuiset eivät saa olla hierarkiassa lasten yläpuolella, siitähän tulee uniikeille timanttinuppusuille traumoja (oikeasti ihan päinvastoin).Se että kurinpidosta on tehty laitonta ja digitaaliaika ovat kaksi eri asiaa.
Aivan yhtä hyvin voi olla digitaaliaaika jossa kurinpito on laillista.
Kyse on valtakunnallisesta tahtotilasta. Meillä on vallassa sellaisia jotka tahtovat kurittomia elämysluokkia.
Olen varma että valtaosa kansasta haluaa vanhan mallin kouluihin takaisin, kurin ja järjestyksen, omat luokat ja pulpetit, se tuo lapsille turvaa terveen pelon lisäksi.
Kuka niitä elämysluokkia ja kurittomuutta ajavat, vihreätkö vai kuka? Sellaselle järjettömyydelle on nyt laitettava loppu, ennen kuin on tuhottu oppimisen edellytykset kokonaan.
Katosin jotain ohjelmaa joskus, siinä oli juuri sellanen koulu, missä ei ollut edes erillisiä luokkia, vaan koko koulu hengaili lattioilla tai säkkituoleilla istuen jossain aulan näkösessä hälyisessä tilassa, eri opettajat "opettivat" (mukamas) eri lapsia siellä kaaoksessa.. EDES PÖYTIÄ EI OLLUT.,
Ihan mielisairasta, ne oppilaatkin näyttivät hyvin orvoilta siellä, eivät tienneet miten päin olisivat olleet. Kuka mielisairas on tollasta edes saanut päähänsä.
Siellä missä on iso lauma ihmisiä, on oltava hierarkia ja järjestys, muuten ei mistään tule mitään, luulis sen nyt kaikkien ymmärtävän jotka tässä maailmassa ovat eläneet muutaman kymmenen vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, fiksuimmat olisivat voineet tämän päätellä ihan ennakkoonkin.
Millaista on suhteellisen korkean teknologisen osaamisen ja elintason maissa? Rauhallista, järjestäytynyttä.
Mitä heikomman teknologisen osaamisen ja elintason maihin mennään, sitä "letkeämpää", sekavampaa ja hälyisämpää on meininki.
Tuota letkeyttä tilattiin tännekin, sitä myös saatiin ja siitä tullaan nyt nauttimaan hamaan tulevaisuuteen. Ollaan tässäkin asiassa vähän niin kuin Ruotsin nöyrinä oppipoikina, tehdään kiltisti samat "uudistukset" kuin heilläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä pitämästä kuria ja saavuttamasta hyviä oppimistuloksia digitaaliaikanakin.
Jaa mikä, juuri se että kurin pitämisestä on tehty laitonta, se on henkistä tai fyysistä väkivaltaa jos komennetaan tai ohjataan niskasta kiinni pitäen ulos luokasta jne.
Lasten on annettava hyppiä aikuisten silmille, aikuiset eivät saa olla hierarkiassa lasten yläpuolella, siitähän tulee uniikeille timanttinuppusuille traumoja (oikeasti ihan päinvastoin).Se että kurinpidosta on tehty laitonta ja digitaaliaika ovat kaksi eri asiaa.
Aivan yhtä hyvin voi olla digitaaliaaika jossa kurinpito on laillista.
Kyse on valtakunnallisesta tahtotilasta. Meillä on vallassa sellaisia jotka tahtovat kurittomia elämysluokkia.
Väkivalta ja kova kuri ovat poistuneet kouluista jo kymmeniä vuosia sitten ja juuri sen jälkeen suomen PISA menestys on ollut vailla vertaansa. PISA tutkimuksissa ne maat eivät sijoitu hyvin joissa on kova koulukuri.
Kovaa kuria voi pitää ilman että lyödään karttakepillä sormille.
Kyllä minun peruskouluaikana 80-luvulla opettaja oli vielä hierarkiassa oppilaan yläpuolella, ja todellakin opettajalla oli myös oikeus ottaa kiinni oppilaasta ja viedä se pois luokasta tai jostain tilanteesta.. nyt ei niihin kullannuppuihin saa koskea edes satuttamatta, saati komentaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten Suomessa on konkreettisella tasolla näkynyt PISA-tulosten kärjessä oleminen?
Suomi on maailman kilpailukykyisimpiä maita. Meillä on fiksuja ja ahkeria työntekijöitä, jotka saavat aikaan tulosta.
Miksi kilpailukyvyltään Suomea paremmat maat kuten Sveitsi ja Alankomaat eivät pärjää PISAssa yhtä hyvin? Miksi Euroopan PISA-ykkönen Viro ei ole korkealla kilpailukykylistalla. Oikeastaan Singapore on ainoa, joka pärjää molemmissa erinomaisesti
Vanha äitini oli koulussa sormille karttakepillä-aikana. Puhui vanhanakin ruotsia ja muita lukemiaan kieliä melko sujuvasti kun oli tarvis vaikka asuimme yksikielisellä alueella. Eikä nyt ollut erityisen terävä joskaan ei tyhmäkään. Ehkä se pänttääminen on jossain asiassa hyväksikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä pitämästä kuria ja saavuttamasta hyviä oppimistuloksia digitaaliaikanakin.
Jaa mikä, juuri se että kurin pitämisestä on tehty laitonta, se on henkistä tai fyysistä väkivaltaa jos komennetaan tai ohjataan niskasta kiinni pitäen ulos luokasta jne.
Lasten on annettava hyppiä aikuisten silmille, aikuiset eivät saa olla hierarkiassa lasten yläpuolella, siitähän tulee uniikeille timanttinuppusuille traumoja (oikeasti ihan päinvastoin).Se että kurinpidosta on tehty laitonta ja digitaaliaika ovat kaksi eri asiaa.
Aivan yhtä hyvin voi olla digitaaliaaika jossa kurinpito on laillista.
Kyse on valtakunnallisesta tahtotilasta. Meillä on vallassa sellaisia jotka tahtovat kurittomia elämysluokkia.
Väkivalta ja kova kuri ovat poistuneet kouluista jo kymmeniä vuosia sitten ja juuri sen jälkeen suomen PISA menestys on ollut vailla vertaansa. PISA tutkimuksissa ne maat eivät sijoitu hyvin joissa on kova koulukuri.
Itse asiassa kaikkein radikaalein muutos koulujen kurinpidossa on tapahtunut vasta viime vuosina, kun ruotsalaisen esimerkin pohjalta on siirrytty puhtaasti keskustelevaan kurinpitomalliin. Nykyisin asioiden oletetaan hoituvan opettajan ja oppilaan keskustelun kautta, ja jos keskustelu ei tehoa niin opettajalta on silloin keinot lopussa. Rangaistuksilla uhkailua ja muuta pelolla kasvattamista tai sokeaa auktoriteetin totteluun kannustamista ei enää kouluissa sallita, toisin kuin vaikkapa vielä 10 vuotta sitten.
No ei ole kyllä 2000-luvulla tapahtunut mitään radikaalia muutosta koulujen kurinpidossa.
Kyllä 2000-luvun alussa oli vielä se meininki, että opettajaa totellaan ja piste. Ja jos ei totellut, niin joutui käytävään tai vakavammassa tapauksessa jälki-istuntoon. Hyvin vanhakantaista kasvattamista siis.
Vuonna 2019 keskustellaan ja sanoitetaan.
Mitä ne käytävät tai jälki-istunnot auttoi? Osa oli niissä aina.
Eivät ne mitään auttaneetkaan. Keskusteleva positiivinen kasvatusote ja tunnetaitojen korostaminen on ainoa millä huonon käytöksen juurisyihin saadaan oikeasti puututtua.
Entisaikainen lasten pitäminen pelossa ei synnytä muuta kuin katkeruutta ja lisää aggressioita.
Sanoitan nyt tunteitani: olet naiivi höperö joka ei ymmärrä ihmisen lajikäyttäytymisestä kovinkaan paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä pitämästä kuria ja saavuttamasta hyviä oppimistuloksia digitaaliaikanakin.
Jaa mikä, juuri se että kurin pitämisestä on tehty laitonta, se on henkistä tai fyysistä väkivaltaa jos komennetaan tai ohjataan niskasta kiinni pitäen ulos luokasta jne.
Lasten on annettava hyppiä aikuisten silmille, aikuiset eivät saa olla hierarkiassa lasten yläpuolella, siitähän tulee uniikeille timanttinuppusuille traumoja (oikeasti ihan päinvastoin).Se että kurinpidosta on tehty laitonta ja digitaaliaika ovat kaksi eri asiaa.
Aivan yhtä hyvin voi olla digitaaliaaika jossa kurinpito on laillista.
Kyse on valtakunnallisesta tahtotilasta. Meillä on vallassa sellaisia jotka tahtovat kurittomia elämysluokkia.
Mites noissa kiina/etelä-korea?
Väkivalta ja kova kuri ovat poistuneet kouluista jo kymmeniä vuosia sitten ja juuri sen jälkeen suomen PISA menestys on ollut vailla vertaansa. PISA tutkimuksissa ne maat eivät sijoitu hyvin joissa on kova koulukuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, fiksuimmat olisivat voineet tämän päätellä ihan ennakkoonkin.
Millaista on suhteellisen korkean teknologisen osaamisen ja elintason maissa? Rauhallista, järjestäytynyttä.
Mitä heikomman teknologisen osaamisen ja elintason maihin mennään, sitä "letkeämpää", sekavampaa ja hälyisämpää on meininki.
Tuota letkeyttä tilattiin tännekin, sitä myös saatiin ja siitä tullaan nyt nauttimaan hamaan tulevaisuuteen. Ollaan tässäkin asiassa vähän niin kuin Ruotsin nöyrinä oppipoikina, tehdään kiltisti samat "uudistukset" kuin heilläkin.
Työelämässä avokonttorit on todettu huonoiksi, miksi ne piti kouluun siirtää?
Vierailija kirjoitti:
Mites noissa kiina/etelä-korea?
Etelä-Koreassa on yksi maailman parhaimmista koulumenestyksistä ja todellakin karttakepit käytössä.
Nyt varsi kun kun tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän kovia arvoja ja kyynärpäitä, niin karttakepit vois ottaa käyttöön. Kasvaisi epäempaattisia (hyvässä merkityksessä), sarkastisia ja suvaitsemattomuus menestyjiä.
Tutkimusten mukaan koulu ei sovi poikien oppimiseen, vaan on enemmän sopiva tytöille tyypilliseen toimintaan. Miksei joulua muuteta niin, että se sopisi pojille? Tytöt häiritsevät vähemmän , kun ovat pois omalta mukavuusalueeltaan. Silloin oppimisympäristö rauhottuisi.
Moni ei taida tietää, että Suomi vie opetusosaamista. Oliko se Emiraateissa kun on 100 opettajan yksityinen suomalainen koulu (englannin kielellä) ja nyt avattiin toinen koulu Aasiassa Vietnamissa.
Kysyntä suomalaiselle kouluosaamiselle säilyy tasan tarkkaan niin kauan kun Pisa-tulokset ovat hyvät.