Hälinättömillä koululuokilla joissa oli selkeä istumajärjestys ja kuri Suomi nousi PISA-tulosten kärkeen

Miten Suomessa on konkreettisella tasolla näkynyt PISA-tulosten kärjessä oleminen? 

Vierailija kirjoitti:

Miten Suomessa on konkreettisella tasolla näkynyt PISA-tulosten kärjessä oleminen? 

Kummallinen kysymys

Oltiin kuuluisia

Täällä osattiin parhaimmiston joukoss maailmassa lukea koulusta selvittyä

Miten oppilaille pidetään kuri tänä päivänä? Karsserit ja karttakepit on kielletty, ja useimmissa koulussa myös jälki-istunnot.

Totta! Ennenkin se toimi. Vanha koulu takaisin.

Juu. Kunnon kuri luokkiin takaisin ja jokaiselle pulpetti. Hiljaisuus, kun ope puhuu.

Häiriköt erilliseen pienryhmään erityisluokalle.

Muunmaalaiset omille luokilleen, kunnes osaavat kielen niin hyvin, että eivät tarvitse open erityistä apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Suomessa on konkreettisella tasolla näkynyt PISA-tulosten kärjessä oleminen? 

Kummallinen kysymys

Oltiin kuuluisia

Täällä osattiin parhaimmiston joukoss maailmassa lukea koulusta selvittyä

Mitä kummallista siinä on? En tajua miksi täällä jaksetaan hehkuttaa jossain testissä pärjäämistä, jos siitä ei seuraa mitään konkreettista hyötyä

No, fiksuimmat olisivat voineet tämän päätellä ihan ennakkoonkin. 

Millaista on suhteellisen korkean teknologisen osaamisen ja elintason maissa? Rauhallista, järjestäytynyttä. 

Mitä heikomman teknologisen osaamisen ja elintason maihin mennään, sitä "letkeämpää", sekavampaa ja hälyisämpää on meininki. 

Hälinättömillä ja halinallettomilla - kuri takaisin

Vierailija kirjoitti:

Miten oppilaille pidetään kuri tänä päivänä? Karsserit ja karttakepit on kielletty, ja useimmissa koulussa myös jälki-istunnot.

Opettaja naputtaa wilmaan näppis sauhuten tuntimerkintöjä vanhempien luettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Juu. Kunnon kuri luokkiin takaisin ja jokaiselle pulpetti. Hiljaisuus, kun ope puhuu.

Häiriköt erilliseen pienryhmään erityisluokalle.

Muunmaalaiset omille luokilleen, kunnes osaavat kielen niin hyvin, että eivät tarvitse open erityistä apua.

Ennen oli m**u-luokkia. Modelle tiedoksi, että nimitys oli tasan tuo.

Oppivat kielen ja koulurutiinit.

Siitäkin valitettiin, tuo kuulemma mieleen ap*rthe*din. Onko muka nyt paremmin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten oppilaille pidetään kuri tänä päivänä? Karsserit ja karttakepit on kielletty, ja useimmissa koulussa myös jälki-istunnot.

Opettaja naputtaa wilmaan näppis sauhuten tuntimerkintöjä vanhempien luettavaksi.

Mitä vanhemmat sitten tekevät? Sanovat "soo soo, Nico-Petteri"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Suomessa on konkreettisella tasolla näkynyt PISA-tulosten kärjessä oleminen? 

Kummallinen kysymys

Oltiin kuuluisia

Täällä osattiin parhaimmiston joukoss maailmassa lukea koulusta selvittyä

Mitä kummallista siinä on? En tajua miksi täällä jaksetaan hehkuttaa jossain testissä pärjäämistä, jos siitä ei seuraa mitään konkreettista hyötyä

Ai ei ole seurannut mitään konkreettista hyötyä?

Suomeen hankittiin ensimmäiset paperikoneet saksalaisilta, briteiltä ja ruotsalaisilta joskus 1900-luvun alun tienoilla. Vain 50-60 vuotta myöhemmin suomalaiset osasivat tehdä niitä niin hyvin, että muut yksi toisensa jälkeen laittoivat lapun luukulle. Insinöörit opiskelivat sodan jaloissa koneenrakennusta yhden tai kahden gurun johdolla. Oppimateriaaleihin tai kalliisiin laboratorioihin ei oikein ollut varaa, joten korkeakouluissa opiskeltiin käytännön kautta ja näinmuodoin kehitettiin pitkälle meneviä laskennallisia malleja. 

Laivoja alettiin rakentaa tosissaan joskus 50-luvulla sotakorvausten vuoksi. Vain joitain vuosikymmeniä myöhemmin maailmassa oli muutama telakka, jotka pystyivät rakentamaan suuren risteilyaluksen kaltaisia valtavan kompleksisia kokonaisuuksia. Suomessa, Saksassa ja myöhemmin Etelä-Koreassa. Muilla ei pysynyt laivojen koon kasvaessa ja systeemien monimutkaistuessa enää homma hanskassa. Sellaisetkin vuosisatojen laivanrakennusperinteen omaavat maat kuin Britannia syrjäytettiin kilpailussa armotta. 

Edellämainitut eivät ole niin yksinkertaisia laitoksia kuin maallikot saattaisivat kuvitella, vaan vaativat syvällistä prosessiteknistä osaamista, materiaalitekniikan, valmistustekniikan tuntemista ja kehittämistä jne. Puhumattakaan valtavien logistiikkaketjujen tehokkaasta hallinnasta, työn organisoinnista ja sen johtamisesta. 

Sitten on tietenkin kruununjalokivenä Nokia, joka on sen verran tuore juttu, että kaikki muistanevat ja tuntevat tarinan ilman selostustakin. 

Ja paljon muuta, mutta nuo nyt kovimpia esimerkkejä. 

Meitä on kuitenkin vain 5 miljoonaa kansalaista. Jollain (elektroniikan sopimusvalmistaja) Foxconnilla on 800 000 työntekijää. 16% suomalaisten määrästä! 

Pohja oli poikkeuksellisen laadukkaan ja kattavan koululaitoksen ansiota. Vasta viimevuosina suomalaisten tähti on osoittanut hiipumisen merkkejä, vaikka olemmekin edelleen hallitsevia tai vahvoja monilla teknistä soveltamista ja kehittämistä vaativilla aloilla. Uusia suvereenja aluevaltauksia - kuten aikoinaan koneenrakennuksen ja elektroniikkateollisuuden aloilla - ei ole enää kuitenkin tehty. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten oppilaille pidetään kuri tänä päivänä? Karsserit ja karttakepit on kielletty, ja useimmissa koulussa myös jälki-istunnot.

Opettaja naputtaa wilmaan näppis sauhuten tuntimerkintöjä vanhempien luettavaksi.

Mitä vanhemmat sitten tekevät? Sanovat "soo soo, Nico-Petteri"?

Näin oletetaan tapahtuvan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten oppilaille pidetään kuri tänä päivänä? Karsserit ja karttakepit on kielletty, ja useimmissa koulussa myös jälki-istunnot.

Opettaja naputtaa wilmaan näppis sauhuten tuntimerkintöjä vanhempien luettavaksi.

Mitä vanhemmat sitten tekevät? Sanovat "soo soo, Nico-Petteri"?

Näin oletetaan tapahtuvan.

Jos tapahtuu jotain muuta, niin opettaja tekee lasun koska herää huoli oppilaan kotioloista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Suomessa on konkreettisella tasolla näkynyt PISA-tulosten kärjessä oleminen? 

Kummallinen kysymys

Oltiin kuuluisia

Täällä osattiin parhaimmiston joukoss maailmassa lukea koulusta selvittyä

Mitä kummallista siinä on? En tajua miksi täällä jaksetaan hehkuttaa jossain testissä pärjäämistä, jos siitä ei seuraa mitään konkreettista hyötyä

Ai ei ole seurannut mitään konkreettista hyötyä?

Suomeen hankittiin ensimmäiset paperikoneet saksalaisilta, briteiltä ja ruotsalaisilta joskus 1900-luvun alun tienoilla. Vain 50-60 vuotta myöhemmin suomalaiset osasivat tehdä niitä niin hyvin, että muut yksi toisensa jälkeen laittoivat lapun luukulle. Insinöörit opiskelivat sodan jaloissa koneenrakennusta yhden tai kahden gurun johdolla. Oppimateriaaleihin tai kalliisiin laboratorioihin ei oikein ollut varaa, joten korkeakouluissa opiskeltiin käytännön kautta ja näinmuodoin kehitettiin pitkälle meneviä laskennallisia malleja. 

Laivoja alettiin rakentaa tosissaan joskus 50-luvulla sotakorvausten vuoksi. Vain joitain vuosikymmeniä myöhemmin maailmassa oli muutama telakka, jotka pystyivät rakentamaan suuren risteilyaluksen kaltaisia valtavan kompleksisia kokonaisuuksia. Suomessa, Saksassa ja myöhemmin Etelä-Koreassa. Muilla ei pysynyt laivojen koon kasvaessa ja systeemien monimutkaistuessa enää homma hanskassa. Sellaisetkin vuosisatojen laivanrakennusperinteen omaavat maat kuin Britannia syrjäytettiin kilpailussa armotta. 

Edellämainitut eivät ole niin yksinkertaisia laitoksia kuin maallikot saattaisivat kuvitella, vaan vaativat syvällistä prosessiteknistä osaamista, materiaalitekniikan, valmistustekniikan tuntemista ja kehittämistä jne. Puhumattakaan valtavien logistiikkaketjujen tehokkaasta hallinnasta, työn organisoinnista ja sen johtamisesta. 

Sitten on tietenkin kruununjalokivenä Nokia, joka on sen verran tuore juttu, että kaikki muistanevat ja tuntevat tarinan ilman selostustakin. 

Ja paljon muuta, mutta nuo nyt kovimpia esimerkkejä. 

Meitä on kuitenkin vain 5 miljoonaa kansalaista. Jollain (elektroniikan sopimusvalmistaja) Foxconnilla on 800 000 työntekijää. 16% suomalaisten määrästä! 

Pohja oli poikkeuksellisen laadukkaan ja kattavan koululaitoksen ansiota. Vasta viimevuosina suomalaisten tähti on osoittanut hiipumisen merkkejä, vaikka olemmekin edelleen hallitsevia tai vahvoja monilla teknistä soveltamista ja kehittämistä vaativilla aloilla. Uusia suvereenja aluevaltauksia - kuten aikoinaan koneenrakennuksen ja elektroniikkateollisuuden aloilla - ei ole enää kuitenkin tehty. 

Juu, kyllä. Homma meni suunnilleen niin, että kun Suomessa hitsattiin roboteilla, UK:ssa lyötiin vielä laivojen pellit yhteen nauloilla, Titanicin tapaan. Pari vuosikymmentä aiemmin Titanic edusti maailman teknologisen kehityksen huipentumaa ja suomessa asuttiin savupriteissä. 

Suomi on poikkeuksellinen tarina millä tahansa mittapuulla. Nähdäkseni yksikään muu maa ei ole onnistunut nousemaan niin kehnoista lähtökohdista sellaiselle tasolle mihin Suomi 1980-lukuun mennessä oli noussut. Ja vieläpä omin voimin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Suomessa on konkreettisella tasolla näkynyt PISA-tulosten kärjessä oleminen? 

Kummallinen kysymys

Oltiin kuuluisia

Täällä osattiin parhaimmiston joukoss maailmassa lukea koulusta selvittyä

Mitä kummallista siinä on? En tajua miksi täällä jaksetaan hehkuttaa jossain testissä pärjäämistä, jos siitä ei seuraa mitään konkreettista hyötyä

Ai ei ole seurannut mitään konkreettista hyötyä?

Suomeen hankittiin ensimmäiset paperikoneet saksalaisilta, briteiltä ja ruotsalaisilta joskus 1900-luvun alun tienoilla. Vain 50-60 vuotta myöhemmin suomalaiset osasivat tehdä niitä niin hyvin, että muut yksi toisensa jälkeen laittoivat lapun luukulle. Insinöörit opiskelivat sodan jaloissa koneenrakennusta yhden tai kahden gurun johdolla. Oppimateriaaleihin tai kalliisiin laboratorioihin ei oikein ollut varaa, joten korkeakouluissa opiskeltiin käytännön kautta ja näinmuodoin kehitettiin pitkälle meneviä laskennallisia malleja. 

Laivoja alettiin rakentaa tosissaan joskus 50-luvulla sotakorvausten vuoksi. Vain joitain vuosikymmeniä myöhemmin maailmassa oli muutama telakka, jotka pystyivät rakentamaan suuren risteilyaluksen kaltaisia valtavan kompleksisia kokonaisuuksia. Suomessa, Saksassa ja myöhemmin Etelä-Koreassa. Muilla ei pysynyt laivojen koon kasvaessa ja systeemien monimutkaistuessa enää homma hanskassa. Sellaisetkin vuosisatojen laivanrakennusperinteen omaavat maat kuin Britannia syrjäytettiin kilpailussa armotta. 

Edellämainitut eivät ole niin yksinkertaisia laitoksia kuin maallikot saattaisivat kuvitella, vaan vaativat syvällistä prosessiteknistä osaamista, materiaalitekniikan, valmistustekniikan tuntemista ja kehittämistä jne. Puhumattakaan valtavien logistiikkaketjujen tehokkaasta hallinnasta, työn organisoinnista ja sen johtamisesta. 

Sitten on tietenkin kruununjalokivenä Nokia, joka on sen verran tuore juttu, että kaikki muistanevat ja tuntevat tarinan ilman selostustakin. 

Ja paljon muuta, mutta nuo nyt kovimpia esimerkkejä. 

Meitä on kuitenkin vain 5 miljoonaa kansalaista. Jollain (elektroniikan sopimusvalmistaja) Foxconnilla on 800 000 työntekijää. 16% suomalaisten määrästä! 

Pohja oli poikkeuksellisen laadukkaan ja kattavan koululaitoksen ansiota. Vasta viimevuosina suomalaisten tähti on osoittanut hiipumisen merkkejä, vaikka olemmekin edelleen hallitsevia tai vahvoja monilla teknistä soveltamista ja kehittämistä vaativilla aloilla. Uusia suvereenja aluevaltauksia - kuten aikoinaan koneenrakennuksen ja elektroniikkateollisuuden aloilla - ei ole enää kuitenkin tehty. 

Juu, kyllä. Homma meni suunnilleen niin, että kun Suomessa hitsattiin roboteilla, UK:ssa lyötiin vielä laivojen pellit yhteen nauloilla, Titanicin tapaan. Pari vuosikymmentä aiemmin Titanic edusti maailman teknologisen kehityksen huipentumaa ja suomessa asuttiin savupriteissä. 

Suomi on poikkeuksellinen tarina millä tahansa mittapuulla. Nähdäkseni yksikään muu maa ei ole onnistunut nousemaan niin kehnoista lähtökohdista sellaiselle tasolle mihin Suomi 1980-lukuun mennessä oli noussut. Ja vieläpä omin voimin. 

Ja samaa kyytiä mennään takaisin sinne alas, "ei se vesi kannetussa kaivossa pysy".

Nykyään on paljon oppilaita ja opiskelijoita, joilla on mielestään vain oikeuksia mutta ei velvollisuuksia. Yksikin opiskelija kommentoi jokaiseen sanomiseeni että uhkailetko sä mua. Tämä siis vaikka silloin, kun kerron, että hyväksyttyä arvosanaa ei saa pelkästään läsnäololla, jotain näyttöä pitää olla osaamisesta.

Moni kulkee koulussa vain silloin, kun sattuu huvittamaan. Kaikki pitää saada valmiina nokan eteen, pitkäjänteisyys puuttuu. Osa hermostuu, jos en suostu olemaan automaatti-Anna, joka tiputtelee valmiit vastaukset vaan yrittää johdatella oikean vastauksen jäljille apukysymyksillä. On ryhmiä, joissa yli puolet on erityisen tuen tarpeessa mutta siellä hekin ovat normiopetuksessa, vaikka kuinka on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia ja keskittymishäiriöitä. Levottomuutta ja hälinää riittää. Tosimielellä opiskelemaan tulleet turhautuvat, kun aika menee kaikkeen muuhun kuin opettamiseen. Onneksi heille voi laittaa Moodleen haastavampia tehtäviä tai lisätehtäviä, joita voivat tehdä omin nokkineen.

Digidigi on ihan jees apuväline mutta se ei saa olla opiskelun itsetarkoitus. Päättäjillä on turhan ruusuisia kuvia milleniaalien ja diginatiivien digitaidoista. Ei se ole digitaitoa, että osaa ottaa kuvia ja lätkäistä ne snäppiin kivojen emojien kera.

Olen siis ope ammatillisessa oppilaitoksessa. En vihaa työtäni mutta olen huolissani siitä, mihin koulumaailma on menossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu. Kunnon kuri luokkiin takaisin ja jokaiselle pulpetti. Hiljaisuus, kun ope puhuu.

Häiriköt erilliseen pienryhmään erityisluokalle.

Muunmaalaiset omille luokilleen, kunnes osaavat kielen niin hyvin, että eivät tarvitse open erityistä apua.

Ennen oli m**u-luokkia. Modelle tiedoksi, että nimitys oli tasan tuo.

Oppivat kielen ja koulurutiinit.

Siitäkin valitettiin, tuo kuulemma mieleen ap*rthe*din. Onko muka nyt paremmin?

Nämä luokat ovat edelleen olemassa, mutta nimi on valo eli valmistava opetus.

Valmaksi meillä kutsutaan eikä siellä ole pelkkiä "muunmaalaisia".

Täällä sekoitetaan robotiikka ja karttakepillä hakkaaminen samaan koulujärjestelmään.

80luku oli todella vaikea aika peruskoulussa. Nykykoulu on ihsn eri, koko maailma on erilainen kuin tuolloin ja se näkyy myös koulussa. Pelko ja turpa kiinni ei tuota opöimista. Digitalisaatio vaikuttaa oppimiseen- lapset lukevat yhä vähemmän ja yhä huonommin.