Lue keskustelun säännöt.
Te jotka ette usko Jumalaan, miten selitätte kokemani?
27.08.2019 |
En yritä vängätä kanssanne (en jaksa) ja saatte pitää mielipiteenne ja vakauksenne/vakaumuksettomuutenne (niin minäkin aion), mutta ihan puhtaasta mielenkiinnosta, mitä ajattelette minun kokeneen, mistä johtuen jne?
Tässä pari esimerkkiä:
10 vuoden masennus ja ilottomuus, johon olin paratumismishaluisena kokeillut monen eri mielenterveyttä koskevan kirjan ja selfhelp-oppaiden ohjeita, tuloksetta. Tulosta tuli ja masennus hävisi aivan hetkessä, kun eräs sielunhoitaja rukoili puolestani (ei ollut edes samassa tilassa kanssani vasn etänä). Masennus todella hävisi hetkessä, koin jonkinlaisen erittäin vahvan kokemuksen, jonka jälkeen puhkesin itkuun, sitten nauruun, ja ilottomuus ja masennus poistui, on pysynytkin poissa useita vuosia nyt.
Rukouksen voimasta olen myös vapautunut voimakkaasta riippuvuudesta (tupakka), tätä edeltänyt monta vieroitusyritystä muin keinoin.
Ihan siis mielenkiinnosta, mitä mielestänne minussa teidän näkökulmastanne tapahtui, vai olenko suoraviivaisesti mielestänne "vain hullu"?
Kommentit (46)
Placebo-vaikutus. Voi olla myös sattumanvaraisesti yhtäaikaa tapahtunut spontaani paraneminen ja rukoilu.
Jos se rukoilu parantaa, voitko, ap, rukoilemalla parantaa myös maailman: köyhyyden ja sodat pois? Jos et, miten voit uskoa jumalaan, joka pitää sinun suht vähäisen kärsimyksen poistamista prioriteettina, muttei miljoonien kovemmin kärsivien pienten lasten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerropas sitten, ap, minulle että miksi jumala ei vastannut minun rukouksiini? Olin lapsena uskovainen ja rukoilin jumalaa aamun illoin. Elin he lvetissä. Tilanne paheni. Lakkasin uskomasta jumalaan, enkä sen päivän jälkeen ole tarvinnut mitään yliluonnollisia olentoja elämääni. Tiedän, että jos he lvetti onkin olemassa ja sinne joudun, niin pärjään kyllä. Sellainen tämä lyhyt elämäni on ollut. Tajuamiseni jumalan olemassa olemattomuudesta oli varmaan yhtä varma ja selkeä, kuin sinun ajatuksesi että jumala muka olisi olemassa.
Tää on vähän kun lumelääkkeet. Kun uskot, se toimii. Koin itse kerran vastaavaa sairaalassa; olin kovissa kivuissa ja sain suonensisäisesti kipulääkettä. Ennen kipulääkettä sain suolaliuosta. Totesin hoitajalle, että jopas helpotti kun sain lääkettä; mutta hoitaja naurahti, että sehän oli vasta suolaliuosta.
Uskon että mieli ja keho ovat hyvinkin lähellä toisia, ja vaikuttavat toisiinsa vahvemmin, kuin useasti osaamme ajatella. Oireita voi helpottaa paljonkin työstämällä omaa psyykettä, joillakin auttaa tietoinen itsetutkiskelu, toisella meditaatio ja taas toisella uskoon tuleminen.
En tiedä vastasiko joku jo, hyvin yksinkertaistettuna: aivokemia. Siinä syy kaikelle kokemallesi, tämä koskee kaikkia ihmisiä.
Varmasti, minä (en ap) olen kokenut tuon monesti. Mutta se ei auta kauaa eikä poista masennusta pysyvästi. Ei selitä ap:n kokemusta.