Vastaa rehellisesti:
Mitä mieltä olet äideistä, jotka eivät ole käyneet lukiota vaan vain ammattikoulun?
Minun ennakkoasenteeni on automaattisesti, että he eivät ole kovinkaan älykkäitä ja sivistyneitä. Tiedän, että se on kamalan yleistävä, mutta jos mietin itseäni niin, että lukio olisi jäänyt väliin - olisin mahdottoman yksinkertainen ihminen luultavasti. Myös kokemuspohjani mukaan tällaiset äidit ovat sellaisia " perusäitejä" , mutta siihen se kenties jää.
T: ap, jonka yläasteen päättökeskiarvo oli yli yhdeksän
Kommentit (47)
Lisäopiskelut ja työelämä joutavat odottaa. Amistytsky olen henkeen ja vereen, ja vielä ylpeäkin siitä ;)
minä keskustelisin mieluusti moisista aiheista toisten naisten kanssa. Samanhenkistä seuraa ei ole vain löytynyt. Tyydyn keskustelemaan kirjallisuudesta, politiikasta ja vastaavista aiheista miesten kanssa.
Eihän sieltä edes saa ammattia itselleen. Jos vaikka jotain työpaikkaa hakee ylioppilas ja vaikka merkonomi ja työnkuva on vaikka sihteeri niin eiköhän tuo amiksen käynyt kuitenkin nappaa itselleen sen työpaikan.
Eli ylioppilaan papereilla ei ole periaatteessa mitään merkitystä,koska pelkän amiksen käynyt voi myös opiskelle yliopistossa tai korkeakouluissa.
Ja jos nyt näistä ennakkoasenteista ruvetaan oikein jauhamaan niin mielestäni jos lukiolaista ja amislaista vertaa keskenään niin kyllä lukiolaiset ovat niin lapsellisia ja uusavuttomia amislaisiin verrattuna. Kokemusta todellakin löytyy noista lukiolaisten lapsellisuudesta ja uusavuttomuudesta kun työpaikassani on ollut molemman sortin edustajia.
jossa reilusti yli 50% lukion käyneitä. Eipäs vaan erota mistään ei opiskeluaikoina, ei työssä, eikä vapaa-aikana.
koska minulla kolme vuotinen koulutus amiksesta
voin väittää, että olin fiksummasta päästä, vaikken ylioppilas ollutkaan.
VAIN ammattikoulun. Mieheni on älykäs ja hänellä on hyvä yleissivistys. Lisäksi hän on suvaitseva ja avarakatseinen ihminen (ei esim. pidä korkeakolulutuksen saaneita tärkeilijöinä jne.) Häntä ei vaan todellakaan koulun penkillä istuminen kiinnostanut. Onneksi olen tavannut mieheni, koska muuten saattaisin itse ajatella kuten ap.
olettaen, että 38 = ap