Lue keskustelun säännöt.
"Miksi asut Suomessa?" Onko tämä todella loukkaava kysymys esim. työhaastattelussa?
26.08.2019 |
Tuolla Rasmuksessa taas kohkataan, että on loukkaavaa ja ra sis tista kysyä vaikka työhaastatelutilanteessa maahanmuuttajalta, että miksi tämä on Suomessa.
En ole tajunnut tällaista näkökulmaa lainkaan. Ajattelisin tuollaisen puheenaiheen olevan hyvä "icebreaker" esim. työhaastattelun alussa.
Olen itse asunut Ruotsissa, Skotlannissa, Kiinassa ja Australiassa ja oikeastaan aina, ihan keskustelun alussa, tulee kysymys miksi olen siellä. Minusta se on ollut ihan hauskaa ja ns. helppo puheenaihe.
Toki ymmärrän jos henkilö on siis asunut vaikka 20 vuotta Suomessa ja tuollaista kysytään, tyyliin "miksi olet Suomessa?" eikä tyylillä "Mikä sinut aikanaan toi Suomeen?"
Mutta onko tuollainen small talk siis todellakin loukkaavaa ja rasis tista?
Kommentit (25)
Itselläni on ulkomaalainen sukunimi isäni taustan takia, ja en kyllä jaksaisi vastailla siihen miksi asun Suomessa, kun olen täällä syntynyt, Turun Heidekenin synnytyslaitoksella 1970-luvulla... Ei se nyt niin kovin loukkaavaa saati rasistista ole, mutta ehkä vähän väsytttävää jos tosiaan joutuu usein sellaiseen vastaamaan esim. nimen tai ihonvärin takia, vaikka olisi oikeasti aina Suomessa ollut tai hyvin pitkään.
Tosin olen minä paljon pahempaakin kohdannut. Koska nimeni voisi olla myös venäläinen, vaikka onkin toisesta slaavilaisesta maasta, on esim. työhaastattelussa saatettu kysyä hyvin epäileväisellä äänellä, että onko sukujuureni venäläisiä ja oltu silminnähden helpottuneita kun kyse ei ollut Venäjästä. Jos olisi niin että isäni olisi ollut venäläinen, niin olisihan se tuntunut aika loukkaavalta että siinä olisi muka jotain pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen paljon ulkomailla oleskelleen valkoihoisen kantasuomalaisen heteromiehen, joka on korviaan myöten täynnä tuota kysymystä ja vastaavia. Hän kuulee sitä niin paljon.
Voisinpa kuvitella, että joku hienoa toisennäköinen kuulee sitä vielä enemmän.
Minäkin muutin lapsena Ruotsista Suomeen. Minulle muodostui nopeasti mielipide niistä ”kavereista” jotka jankkasivat kysymyksiä kuten ”mutta miks sä tulit” ”opettaja opettaja, onko N. N. oikea suomalainen” jne.
Kuuluu samaan kategoriaan kuin ”en ole rasisti, mutta” ja ”ei millään pahalla”.
En oo koskaan kokenut tuota rasistiseksi. Se on vain helppo keskustelunavaus. Tosin, moni menee vaikeaksi kun vastaan että satuin syntymään tänne:D
En ylipäänsä tykkää, että mun puolesta puhuu valkoiset että mikä on rasistista ja mikä ei.
Oikeatakin rasismia on niin ei tartteisi vouhkata tuollaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on ulkomaalainen sukunimi isäni taustan takia, ja en kyllä jaksaisi vastailla siihen miksi asun Suomessa, kun olen täällä syntynyt, Turun Heidekenin synnytyslaitoksella 1970-luvulla... Ei se nyt niin kovin loukkaavaa saati rasistista ole, mutta ehkä vähän väsytttävää jos tosiaan joutuu usein sellaiseen vastaamaan esim. nimen tai ihonvärin takia, vaikka olisi oikeasti aina Suomessa ollut tai hyvin pitkään.
Tosin olen minä paljon pahempaakin kohdannut. Koska nimeni voisi olla myös venäläinen, vaikka onkin toisesta slaavilaisesta maasta, on esim. työhaastattelussa saatettu kysyä hyvin epäileväisellä äänellä, että onko sukujuureni venäläisiä ja oltu silminnähden helpottuneita kun kyse ei ollut Venäjästä. Jos olisi niin että isäni olisi ollut venäläinen, niin olisihan se tuntunut aika loukkaavalta että siinä olisi muka jotain pahaa.
Kiitos tästä. Ymmärrän hyvin loukkaantumisen. Itsellänikin on ruotsinkielinen sukunimi, harvinainen ja olen sitä joutunut joskus selvittelemän. Mutta en kyllästymiseen saakka. Hiukan ärsytti, kun yhdessä työpaikassa lähti "totuutena" kiertämään juttu, että olen yhden tunnetun suomalaisen poliitikon tytär. Vai n koska meillä oli sama sukunimi. En ollut koskaan tavannutkaan koko tyyppiä, mutta pahimmillaan tuntui että olen saanut työni kuuluisan "isäni" vuoksi.
Hmm äskeistä viestiäni ei julkaistu, vaikkei siinä ollut mitään vouhotussanaa. Olisi kiva tietää kielletyt sanat ennen lähettämistä, ettei mene pitkä viesti hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On aihetta epäillä syrjintäperustetta jos nimenomaisesti kysytään syytä.
Asun ulkomailla. Joka kerta työhaastattelussa on kysytty että miten olen päätynyt kyseiseen maahan. En ole osannut ottaa sitä loukkaavana kysymyksenä ja vastaan fiksusti niinkuin asia on. Tottakai se kiinnostaa työnantajaa. Myös kun tapaan uusia ihmisiä, vakiokysymys on että miksi olen muuttanut kyseiseen maahan. Mikä siinä on loukkaavaa? Suomessa mennään pitkälle metsään näissä asioissa. Huhhuh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan luonnollinen kysymys!
Voisi kysyä suoraan mikä sinussa on vikana kun olet suomessa, sehän olisi epäkohteliasta.
Jos haetaan suomalaista tai ulkomaalaista ihmistä hiemankin vaativampaan tehtävään on aika itsestään selvää kysyä miksi hän on suomessa.
Kukaan kyvykäs ihminen ei jää ilman todella hyvää syytä suomeen hakemaan työtä, vaan on muuttanut johonkin maahan, jossa on mahdollisuudet kunnolliseen, ihmisarvoiseen elämään.
Riippuu ihan miten sitä kysytään. En minäkään keksi heti hyvää vastausta siihen miksi asun Ruotsissa, mutta osaan kyllä selittää miksi muutin tänne 12 vuotta sitten (opiskelemaan, alun perin piti lukea vain yksi kurssi, kieltenopinnot jäivät jo aikaa sitten ja nykyään olen kouluttautunut ihan muuhun ammattiin ja vakitöissä).
Eli kuten edellä on sanottu, eri asia kysyä ”miksi olet täällä” kuin ”mikä sinut aikoinaan toi tänne”. Ja jos ei ole varmaa, että henkilö on muuttanut maahan eikä syntynyt siellä, ei kysytä jälkimmäistäkään. Jos puheesta ei kuule, ettei ole syntynyt kyseisessä maassa, mielestäni sitä voi kysyä ulkomaalaisen näköiseltä/nimiseltä. Minä ainakin ottaisin kohteliaisuutena, jos joku kysyisi olenko syntynyt Ruotsissa, vaikka puheestani kyllä kuulee selvästi etten ole (sen sijaan suomenruotsalaiseksi luullaan usein, vaikka en puhu varsinaista suomenruotsiakaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On aihetta epäillä syrjintäperustetta jos nimenomaisesti kysytään syytä.
Työhaastattelussa siis kieli keskellä suuta sekä hakija että haastattelija.
http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-2/
Syrjintäkieltosäännöksillä täydennetään yleistä yhdenvertaisuuslauseketta. Perustuslain 6 §:n 2 momentissa on luettelo eräistä kielletyistä erotteluperusteista. Siinä on erikseen mainittu sukupuoli, ikä, alkuperä, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila ja vammaisuus. Luettelo ei kuitenkaan ole tyhjentävä. Erikseen mainittuihin kiellettyihin erotteluperusteisiin rinnastetaan muut henkilöön liittyvät syyt. Niitä ovat esimerkiksi yhteiskunnallinen asema, varallisuus, yhdistystoimintaan osallistuminen, perhesuhteet, raskaus, aviollinen syntyperä, sukupuolinen suuntautuminen ja asuinpaikka.
Se kertoo aika paljon ihmisestä jos on ongelmia kertoa miksi aikanaan on tullut maahan. Mä olen muuttanut Suomesta pois jo 10 vuotta sitten ja silti sitä kysytään. Tottakai. Ja muun maalaisilta kysytään myös. Ihan normaali kysymys.
Vastaan aina että tulin miehen työn vuoksi ja olin aluksi kotona lasten kanssa. Minulla ei ole aikomustakaan muuttaa takaisin Suomeen ja saattaa olla että tulevaisuudessa muutamme miehen työn takia muualle.
Aina olen saanut työpaikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaiselta koulutetulta suomalaiselta tulisi kysyä miksi he ovat suomessa.
Työnantaja tuhlaa resursseja jos hakija lähtee ulkomaille heti kun mahdollista.
Jos olisin palkkaamassa vaikkapa saksalaista insinööriä, kysyisin varmuudella tuon kysymyksen. Kyllä minusta se on oleellinen tieto, onko tyyppi täällä jäädäkseen vai vaan käymässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo voi olla rasistinen. Ne jotka tulee tänne sosiaalitukien takia tuskin ovat siellä haastattelussa.
Multa kysytään tuota ja kyllähän siitä vähän tulee se olo, että oisin jotenkin tänne kuulumaton ja vaan tullut viemään työpaika joltain suomalaiselta. Multa tuota kysellään, koska olen puoleksi virolainen ja nimeni on virolainen. Oon kuitenkin ihan Suomessa syntynyt eikä mulla edes ole viron kansalaisuutta.
Toivoisin enemmän joustavuutta kaikilta. Ei kaikkea pidä ottaa niin henkilökohtaisesti loukkauksena ja olla jatkuvasti etsimässä syrjintää ja r asis mia.
Ja tosiaan me kaikki olemme ulkomaalaisia suurimmassa osassa maailman maita, ja siellä saa kohtelua nimensä, aksenttinsa, ihonvärinsa, sukupuolensa ja suuntautumisensa, uskontonsa mukaisesti.
t. Melko ruskea ihminen
Vierailija kirjoitti:
Multa kysytään tuota ja kyllähän siitä vähän tulee se olo, että oisin jotenkin tänne kuulumaton ja vaan tullut viemään työpaika joltain suomalaiselta. Multa tuota kysellään, koska olen puoleksi virolainen ja nimeni on virolainen. Oon kuitenkin ihan Suomessa syntynyt eikä mulla edes ole viron kansalaisuutta.
Se on ymmärrettävästi turhauttavaa, mutta varmaankaan kyse ei ole siitä, että sinua nimenomaan haluttaisiin loukata tai kiusata.
Ei ole mitenkään rasistinen. Ei ne r.asmus.ryhmäläiset ihan tässä maailmassa tunnu elävän, joskus sitä menin lukemaan kun täällä siitä usein kohkataan ja vuoroin on minuaki haukuttu rasmuslaiseksi tai persuksi, enkä ole kumpikaan.
Siellä on ihan pimeetä porukkaa, kaikki asiat nähdään rasismina ja terve järki on täysin hukassa.
Ilmeisesti nämä ääriliberaalit ajattelevat että kaikki ulkomaalaiset, varsinkin tummaihoiset, ovat aina hyviä ihmisiä, surkimuksia, uhreja.. hyviä uhreja, suorastaan pyhimyksiä.
Kaikki valkoiset ihmiset taas ovat pahoja, paitsi ääriliberaalit, jotka ovat laskeutuneet maan pinnalle puolustamaan hyviä ihmisiä soluttautumalla pahiksien ihonväriin.
Jotenkin tollanen vaikutelmä niistä hörhöistä käteen jäi.
t.demari
Tuo voisi tuoda toisenlaisen näkökulman haastatteluun, jos suomalaiselta kysyttäisiin "Miksi asut Suomessa?".
Esim. henkilöltä, jolla riittäisi rahkeita hakea ulkomailta töitä.