Minkä takia en ymmärrä suullisia ohjeita?
Onkohan kenelläkään muulla samanlaista ongelmaa? Minun on vaikea ymmärtää suullisia ohjeita. Tämä on hankalaa esim. töissä, jos neuvotaan joku uusi asia. Ohjeen lopussa en muista enää alkua. Joskus teen vahingossa väärin ja sitten hävettää. Tunnen itseni tyhmäksi.
Kommentit (57)
Itsellä täysin sama ja olen kuullut että tämän takia on mm. ihmetelty sitä, että miten pääsin korkeakoulututkinnostani läpi (koska "yksinkertaisiakin" ohjeita on vaikea ymmärtää/muistaa). Kirjallisten ohjeiden tai tekstien ymmärtämisessä ei kuitenkaan ole mitään ongelmaa. Mulla on diagnosoitu adhd-PI eli entisillä termeillä add.
Tai jos asia on oikeasti hankala niin voi ystävällisesti kysyä osaisiko joku toinen hoitaa asian (ei siis siihen tyyliin että mikä-on-nimesi-kerron-esimiehellesi vaan jos asia on työntekijän vaikea itse päättää tai uskaltaa vastata niin saa rauhassa keskittyä rutiinitöihin mitkä työnjohtaja on neuvonut). Voi olla että kielitaidonkaan vuoksi asiat ei aina aukea siinä heti eikä kyse ole välttämättä asenneongelmasta tai yksinkertaisuudesta.
Minulla on ollut sama myös silloin, kun pitää opetella uusi peli. Esim. koulun liikuntatunnilla, kun piti ensimmäisiä kertoja pelata koripalloa, niin oli vaikea ymmärtää opettajan selostusta pelin säännöistä. Myöhemmin oli sama tilanne, kun piti yrittää oppia uusi korttipeli.
Hyvä aihe senkin vuoksi että kaikki huomattaisiin että ihmiset on erilaisia eikä väärinymmärrykset johdu siitä että joku on tyhmä tai hidas (tai hankala tai "kemiat ei pelaa" tai jotain muuta toista osapuolta syyllistävää).
Koskaan ei kannata hermostua jos toinen vilpittömästi yrittää. Työelämässä pitäisi johdon myös tajuta näitä asioita eikä väkisin yrittää saada kaikkia samaan muottiin. Ihmisillä on omat vahvuutensa jotita voi parhaiten käyttää kun niille annetaan mahdollisuus kuten tuossa ylempää on luettu.
Minulla oli aikaisemmin sama juttu. En ilmeisesti vain ollut tottunut painamaan mieleeni puhetta, eli en ollut hienosti sanottuna auditiivinen oppija. Nyt olen kuunnellut podcasteja koiraa ulkoiluttaessa ja mielestäni tuo puoli on kehittynyt. Eli kyllä sitä voi oppia kun vain harjoittelee.
Meillä oli myös eräs tällainen työntekijä, jonka hitauden kanssa tuskailtiin, kun esimies ei halunnut purkaa koeaikaa ja työkaverina oli rasittavaa käydä asioita läpi. Ei tuntunut MILLÄÄN oppivan mitään uutta, koko ajan sai toistaa asioita, tuntui että kaikki käytiin läpi (hitaasti puhuminen, eri tavoilla muotoilu, pyydettiin kysymään jos ei ymmärrä yms)... Uusi työpaikka kyllä, mutta paljon enemmän perehdytettiin kuin muita. Vaikutti siltä että hminen ei sopinut työhön ja harmitti olla niin tuskastunut ja ärtynyt kun ei tehnyt sitä tahallaan.
Sitten joku keksi kirjalliset ohjeet. Niistä oppi heti, luki kerran läpi, otti jonkin valokuvan eikä enää tarvinnut palata neuvomaan... Oli ihan normaali työntekijä sen jälkeen. Täytyy myöntää että en olisi uskonut että niistäkään tajuaa mitään, ja tuntuu oudolta että ymmärryskyky yhtäkkiä toimi niiden kirjoitettujen ohjeiden kanssa, jotka oli ihan samaa asiaa(!) kuin se mitä hänelle puhuttiin. Mutta näköjään joillakin menee noin? Tai sitten hänellä oli jotakin meitä vastaan ja vain esitti ettei ymmärrä, mutta ei kiinnosta, kun nykyisin hoitaa hommansa normaalisti.
Vierailija wrote:
Tämä on hyvin valaiseva, rehellisen sävyinen ketju. Asiakkaana mitä erilaisimmissa tilanteissa huomaa joko heti tai jälkeenpäin, että työntekijä ei ymmärrä, mitä hänelle puhutaan. Tästä seuraa hankalia tilanteita, kun hoidettavat asiat eivät etene. Joskus asianomaisen ahdistuksen nousu on aivan nähtävillä, mutta asiakkaana on vaikeaa siksi jättää asiansa hoitaminen sikseenkään, vaikka ei tietenkään halua kiusata toista ihmistä. Miten pitäisi suhtautua, jos esimerkiksi myyjä tai siivooja ei selvästikään ymmärrä, mitä asiakkaana - ei opettajana tai työnantajana - häneltä yrittää pyytää?
Pystyisitkö hoitamaan asiaa sähköpostitse tai jotakin kirjallista kautta? Jos kyse on kielierosta, niin voi koettaa myös puhua hitaammin ja pyrkiä karsimaan puheestaan murretta. Tarvittaessa kysy ystävällisesti, voitko jatkaa asiasta toisen henkilön kanssa.
Onpas terapeuttinen ketju. Miksei kukaan kannustanut ottamaan muistiinpanoja töistä? Sen sijaan sille on naureskeltu. Olen saanut potkujakin, kun en ole ymmärtänyt. Ihanaa tietää että on muitakin.
Nykypäivänä kirjoitan kaiken ylös.
Mulla sama. Ja äo on 138, eli ei pitäisi älyn totaalisesta puutteesta johtua. Kuuntelemalla on vaan jotenkin vaikea keskittyä. En varmaan mensan testissäkään olisi pärjännyt, jos ne tehtävät olisi tullut suullisesti. Mutta jos jotain ohjetta pitää kuunnella, niin pinnistelen ja luon samalla kuviksi mielessäni ne asiat, niin pitkälti kuin mahdollista.
Vierailija wrote:
Minulla on ollut sama myös silloin, kun pitää opetella uusi peli. Esim. koulun liikuntatunnilla, kun piti ensimmäisiä kertoja pelata koripalloa, niin oli vaikea ymmärtää opettajan selostusta pelin säännöistä. Myöhemmin oli sama tilanne, kun piti yrittää oppia uusi korttipeli.
Mulla on sama pelien kanssa!
Menee ikuisuus sääntöjen opettelun kanssa. Opin vaan pelaamalla. Mutta ensin pitää harjotella yksin.
Miettikää että ihmiset ovat olleet vuosia koulussa opettajien puheita kuuntelemassa. Silti osa ei ole tottunut ottamaan muistiinpanoja tai ketjun perusteella ymmärtää vain kirjallisia tai suullisia ohjeita, ei molempia.
Hei,
minun aikuisella pojalla on samoja vaikeuksia. Hänellä on ADD diagnoosi. Kirjallisia ohjeita seuraa hyvin ja on todella hyvä seuraamaan esim. rakennuspiirustuksia ( lapsena Legot, aikuisena IKEA-kasaukset helppoja). Ehkä tässä on myös sinun vahvuus?
Itselläni on sama, jos joku vaikka neuvoo reitin tyyliin ensin vasemmalle ja seuraavasta kohdasta oikealle ja sitten taas oikealle. Unohdan samantien.
Vierailija wrote:
Minulla on ollut sama myös silloin, kun pitää opetella uusi peli. Esim. koulun liikuntatunnilla, kun piti ensimmäisiä kertoja pelata koripalloa, niin oli vaikea ymmärtää opettajan selostusta pelin säännöistä. Myöhemmin oli sama tilanne, kun piti yrittää oppia uusi korttipeli.
En ikinä oppinut yhtään korttipeliä tai shakkia. En vaan muista niitä sääntöjä.
Edellisten lisäksi, voi olla, että olet alkanut jo kauan sitten todella "liikaa" keskittyä kuuntelemiseen, koska jännität niin paljn. Itse olen huomannut, että mitä enemmän ajattelen "tämä on nyt tärkeää, tämä pitää muistaa" ja kas kummaa, enpä muistakaan.
Kirjoita muistiin, pyydä toistamaan ystävällisesti, voit lopuksi myös kysyä tärkeimpiä pääkohtia, että varmasti tulee oikein. Ja työkavereiden kanssa sitten harjoittelet lisää.
On myös opastajia, joilla ei näytä olevan mitään hajua, miten ihmiset oppisivat helpoiten, vain se oma ulkoaopeteltu litania, jota toistaa. Ja onhan näitä ihan kiusaajiakin, jotka testaavat, kuka pysyy perässä, joku "hauska" älykkyyskoe samalla siis. Meitä kun on joka lähtöön, niin päteviä kuin epäpäteviä ja soveltuvia ja vähemmän soveltuvia tehtäväänsä.
Ihmiset ovat erilaisia oppijoita. Jotkut oppivat kuuntelemalla, toiset lukemalla tai piirroksista, kolmannet vain tekemällä.
Testaa millainen olet oppijana niin saat lisätietoa itsestäsi ja osaat paremmin ottaa ohjeista onkeesi.
Kannattaa hidastaa ja ottaa asia kerrallaan. Ja aina parempi, jos kirjallisena!