Lue keskustelun säännöt.
Mieheni ei suostu minulle tärkeisiin asioihin
26.08.2019 |
Olen puhunut pitkään miehelle että haluaisin matkustella paljon. Meillä on rahaa ja aikaa siihen, mutta mies sanoo että häntä ei kiinnosta.
Mä haluaisin käydä reissussa (lyhyemmillä tai pidemmillä) 5-7 kertaa vuodessa, mies sanoo, että hän ei halua edes joka vuosi lähteä jonnekin, vaan esim. joka toinen vuosi joku hienompi reissu riittäisi.
Mies joutuu työnsä puolesta reissaamaan jonkun verran Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa ja hän haluaisi viettää lomansa Suomessa.
Mua ei tässä vaiheessa kiinnosta oikeastaan paljon mikään muu kuin reissaaminen. On paljon paikkoja, joissa en ole vielä ehtinyt käymään.
Yksin en halua lähteä (ei kiinnosta yhtään, olen sen verran sosiaalinen), tuntemattomien kanssa ei oikein kiinnosta (pelkään että rahat ja aika menee hukkaan jos ei olekaan hyvää seuraa), kavereilla joko puuttuu aikaa tai rahaa eli ei löydy tällä hetkellä kaveriseuraa matkusteluun. Vaihtoehdot on siis vähissä.
Mieheni ei vaan suostu minun unelmiani toteuttamaan ja seuralaiseksi matkoille, joista hän ei saa sitä mitä lomaltaan haluaa. Minun seura muuten on ok, mutta hän ei vaan halua käyttää rahaa ja aikaa ulkomailla matkusteluun.
Olen aivan umpikujassa. Koko haluni elää alkaa jo kadota ja tuntuu tosi lohduttomalta.
Mitä tekisit itse vastaavassa tilanteessa?
Ja taustatiedoksi, että meillä on lapsia, olemme olleet yli 20 v yhdessä, parisuhde muuten ihan hyvä ja rakastava. Vain tämä asia tuntuu pilaavan koko elämän, koska mua ei mikään muu tässä elämässä oikeastaan juuri nyt kiinnosta kuin matkustaminen (a. joko miehen tai b. kavereiden kanssa). Lasten kanssa olen matkustanut jonkun verran, mutta kaipaan lisäksi pidempiin reissuihin aikuisseuraa, jota nyt siis ei ole.
Kommentit (61)
Minä menisin yksin. (Olen tosin enemmän miehesi kaltainen, matkustelu ei kiinnosta)
Miksi yleensäkin syytät miestäsi tästä , yhtä lailla kaverisi eivät halua. Ei kaikkia vaan se matkustelu niin kiinnosta kuin sinua, ja olisi se nyt ihan älytöntä että miehesi tarvisi juosta sinun perässä stressaantumassa matkoilla, joita ei halua, ja vielä maksaa niistä vaikka olisi mieluummin kotona rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsittelet asiaa nyt aika yksipuolisesti. Ei tässä ole vain kyse siitä että miehesi torppaa sinun unelmasi vaan ihan samalla tavalla sinä haluat jotain ihan muuta kuin mistä sinun miehesi pitäisi. Miehesi on tyytyväinen kun olette kotona tai lomailette kotimaassa ja se on siis hänen unelmansa.
Ei tuossa auta kuin että pystytte löytämään jonkun kompromissin asiassa.
Miehesi ei saa mitään kiksejä matkustelusta, koska tekee sitä työkseen. Kirjoituksestasi päätellen pidän sinua ap jotenkin outona, että haluaisit pakottaa miehen tekemään jotain sellaista, mitä hän ei halua tehdä. Joko hankit sellaisen miehe, joka haluaa matkustella vapaa-ajallaan tai lopetat diivailun ja matkustat yksin/muiden kanssa.
Olet tehnyt virheen kumppaninvalinnassa. Oikaise virheesi ja etsi itsellesi mieleisesi mies, joka tukee ja kannustaa sinua, sekä haluaa olla läsnä toteuttamassa unelmiasi.
Matkustelevaa työtä tehneenä osaan hyvin kuvitella miehesi suhtautumisen matkustamiseen. Kun niitä hotelliöitä ja lentokentällä jonottamisia saa harrastaa kyllikseen, se on viimeinen asia mitä lomalla haluaisi tehdä.
Erikoiselta kuulostaa, ettei jotain ihmistä tässä elämässä juuri mikään muu kiinnostaisi kuin matkustaminen, mutta ehkä sellaistakin sitten on olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos töikseen matkustaa , ymmärrän täysin ettei vapaa-aikana kiinnosta. Et voi olettaa hänen reissaavan kanssasi. Ette taida olla sopiva pari. Tai reissaat kavereidesi kanssa tai yksin.
Matkailu lentämällä nyt ei muutenkaan mikään ekologisimmasta päästä harrastuksia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisitko sä lomailla työpaikallasi? Niin...
En oikein edes ymmärrä, miten normiperhe-elämää viettävä voi matkustaa tuon 5 - 7 kertaa vuodessa, vaikka osa olisikin vain pidennettyjä viikonloppuja.
Toki tavallaan ymmärrän ap:n ongelman. Jos parisuhteessa toiveet vapaa-ajan vietosta menevät liian pahasti ristiin, on suhteessa ongelma. Tämä ei sinänsä ole kummankaan vika - ei ole oikeaa tapaa viettää vapaa-aikaa, mutta jos mies on valmis hoitamaan lapset ap:n ollessa matkoilla, niin kyllä se nyt on aika pitkälti oma valinta olla matkustamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan itse olet oman onnesi tiellä, kun et suostu matkustelemaan yksin. Turha valittaa miehestä kun päätös on ihan sun oma.
Mihin miehen tärkeisiin asioihin sinä suostut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis onhan tämän pakko olla provo. Ei kai AP:n kaltaisia ihmisiä VOI olla olemassa, eihän?
Mikään ei ole sinun matkustamisesi tiellä. On rahaa, on aikaa, on kiinnostusta. Sanot, että on haluakin. Mikään ei estä sinua matkustelemasta.
Mutta sitten kuitenkaan et haluakaan matkustaa, kun sitä ja tätä ja vielä jotain muuta.
Kuulostaa, ettet oikeasti tiedä haluatko matkustaa vai et. Ainakin meille sanot, että haluat, mutta kohta sanot, ettet haluakaan. Joten kummin se nyt on? Eikä mitään muttia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettele matkustamaan yksin. Et voi vaatia ketään seuraneidiksesi, paitsi jos maksat siitä palkkaa.
Vaihtoehdot:
a) sinulla on kivaa ja miehelläsi kurjaa
b) sinulla on kurjaa ja miehelläsi kivaa
c) pidätte kivaa omilla tahoillanne siinä määrin kuin kykenette
Kuten sanoin, en voi kuvitellakaan matkustavani yksin ulkomailla. Todella ahdistava ajatus enkä haluaisi yksin olla yöllä lentokentällä tai pyöriä pimeällä kaupungeissa yksin. Ja aika paljon rajoittaa matkustelua, jos uskaltaa vain valoisaan aikaa yksin liikkua. Ja toisekseen, en osaa olla edes hiljaa, haluaisin jutella ja kokea asioita yhdessä toisen aikuisen kanssa. Plus myös seksi matkoilla on jotenkin kivempaa, hehkeämpää ja sitä tulee harrastettua usein enemmän.
Ystäväni matkustelevat miestensä kanssa eikä mulla ole mukavaa naisseuraa jonka kanssa matkustella (okei, olisi jos matkaisin matkat, jotkut haluaisivat mutta ei ole rahaa, niin paljon mullakaan ei ole, että alkaisin toisten matkoja omilla säästöillä maksamaan).
Mulla ei ole matkaseuraa ja tuntuu kummalliselta että mies käyttäytyy noin itsekkäästi. Ei halua tehdä kompromisseja. Ero tällaisessa tilanteessa tuntuisi aika kummalta, koska suhteemme muuten on hyvä. Mutta vapaa-aika/lomat nyt sitten aivan perseestä tulevaisuudessa, kun ne vietetään Suomessa.
En jaksa vain käydä töissä, elää arkea ja möllöttää Suomessa.
Tällä hetkellä tuntuu lähinnä siltä, että lennän New Yorkkiin ja hyppään pilvenpiirtäjästä alas. En näe kauheasti mitään positiivisia asioita tässä elämässä ja tulevaisuudessa.
Kuulostaa aika kummalta, että kaikki ymmärtävät miestäni mutta ei sitä miltä musta tässä elämässä tuntuu.
Mun vaihtoehdot on vähissä. Ainoa järkevä tuntuu olevan ero, mutta en haluaisi erota muuten ihanasta miehestä. Toki ymmärrän että kaikkea ei elämässä saa - hyvää parisuhdetta ja mielekästä vapaa-aikaa - mutta tämä on mulle todella iso asia. Ajattelepa omalla kohdallasi, että et voisi tehdä vapaa-ajalla sellaisia asioita jotka on sulle tärkeitä?
ap
Teillä ei nyt unelmat oikein kohtaa. Ymmärrän täysin miestäsi hänhän joutuu jo matkustamaan työnsä puolesta paljon.
Ja valitettavasti sinä kuulostat katelliselta miehellesi kun hän saa reissata ja sinä et.
Usein nuo reissut vaan ovat työntäyteisiä, näkee lentokentän, hotellin ja työpisteen jonne liikutaan taksilla eivätkä mitään lomamatkoja.
Ja kuka sinun unelmareissusi maksaisi?
Jos miehesi on pidempään samassa paikassa työreissussa, sopikaa että sinä ja lapset menette käymään siellä. Saatte ainakin viikonlopun olla yhdessä. Näin me ollaan joskus tehty kun lapset olivat pieniä.
Miksi sinä ap et suostu miehellesi tärkeisiin asioihin kuten rauhalliseen kotonaoloon ilman matkoja? Miksi et suostu kompromisseihin?
Sinä tässä olet itsekäs, koska vaadit miestä mukaan vapaa-ajan viettoon jota hän ei halua. Miehesi ei vaadi sinua pysymään kotona, saisit varmasti mennä matkoille yksin tai kaverien kanssa. Mutta sinä et antaisi miehesi vapaasti viettää vapaa-aikaansa kuten hän haluaa?
Etsi joku toinen matkaseuraksi tai mene yksin. Mitä täällä uliset? Miehelläsi on ihan yhtä suuri oikeus olla matkustelematta kuin sinulla matkustella.