Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Järkyttävä ajopelko, miten voittaa?
Apua
26.08.2019 |
Kortti ollut jonkin aikaa, ajanut olen VÄHÄN. maantiellä ajo onnistuu jotenkuten, mutta liittymistä sinne edeltää aina hysteerinen itku. Kaupungissa ei tule mitään. Pelottaa koko ajan, että joku ajaa kylkeen eli tulee esimerkiksi kolmion takaa minun päälle. Tai sitten, että minä ajan varsinkin pyöräilijän päältä. Kun täällä pyöräilijät ajavat ihan päin persettä, että varmasti hyppivät kaikkialta autojen eteen eivätkä katso yhtään. Onko minun vika, jos ajan vahingossa sellaisen päältä?
Pelkään kaupungissa niin paljon, että jaloista ja käsistä lähtee tunto kokonaan, joten ajamisesta ei vaan tule yhtään mitään. On harjoiteltu keskellä metsää tyyliin, auton käsittelyssä ja muuten ajossa ei mitään ongelmaa, mutta ajosta tulee hysteeristä, kun liikenteessä on muitakin. Eli kaupungissa yksinkertaisesti mahdotonta.
Autokoulun opettaja on luultavasti yksi syy tähän, koska hän pelotteli juuri sillä, että varo vaan kun joku tulee kolmion takaa kylkeen, että aina pitäisi ns. väistää jos joku näkyy olevan kolmion takana. Tiedän, että aina pitää kyllä olla varuillaan, mutta silti. Mutkiinkin piti jarruttaa täysillä autokoulussa, ettei vaan mene ojaan. Siis niin loivissakin mutkissa, etteivät edes olleet mutkia. Ja 40km/h vauhdissa... Että varmaan pilalle peloteltu olen sieltäkin kautta.
Kaupungissa liikennemerkkien seuraaminen on myös täysin mahdotonta, koska en edes peloltani nää mitään. Pelkääjän paikalla istuessa tiedän kyllä hyvin kaikki säännöt ja nään, mutta itse ajaessa en. Mitä hittoa mun pitää tehdä? Inssi meni kirkkaasti läpi ja myös koko autokoulu, mutta uskon sen johtuvan siitä, kun opettajalla ja inssin pitäjällä oli ne polkimet, niin en ois voinu tyyliin tappaa ketään, vaikka oisin itse kussut jossain tilanteessa jotain. 😂
Mitä mä teen? "Ajamalla oppii" ei oikeasti auta, koska osaan ajaa kyllä, mutta se muu liikenne. Ei vaan tule mitään!
Kommentit (30)
Hämmästyttävää, että olet kuitenkin kortin saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota muutama ajotunti toisessa koulussa. Laita, vaikka sähköpostia niille etukäteen ja kerro mistä on kyse.
Mitä jos siirryt suosiolla julkisiin liikennevälineisiin ? Mikä pakko sitä autoa on ajaa ? Asuinpaikankin voi valita jostain muualta, kuin metsän keskeltä.
Mä olin tuollainen nuorena. Olen yleensäkin tosi arka ja varovainen luonne ollut lapsesta asti. Autolla olo oli ihan kauhistus. Minä jouduinn käymään inssissäkin 12 kertaa ennen kuin meni läpi, koska menin tilanteesta niin paniikkiin että unohdin kaikki taidot joita normaalisti osasin hyvin. Jähmetyin, kauhistuin, sain paniikkikohtaukssia.
Mun vaan oli silti PAKKO ajaa koska ei ollut mahdollisuutta kulkea muuten töihin. Olin ensimmäiset varmaan 5 vuotta tosi törppö kohelo koska jännitin niin paljon. Muita en kolhinut, mutta omaa autoa senkin edestä. Ajoin helmapellit kadun reunakiveykseen kun jännittyneenä ajoin liian lähellä reunaa, peruutin päin tolppaa, kaarsin pihaani niin että auton kylki viisti aitaporttia jne. Usein jouduin pysähtymään jonnekin ottamaan aikalisän, koska olin niin jännittynyt että tärisin kauttaaltani ja kyyneleitä valui silmistä niin ettei eteen nähnyt. Mutta aina jatkoin loppuun asti, pakkohan se oli.
Kymmenisen vuotta mulla varmaankin meni, lähes päivittäistä ajamista, että aloin tuntea ajamisen mukavaksi enkä joka hetki pelkää sitä. Mutta vieläkin jos tulee outo reitti, kammoan taas. Esim. normaali töihinmenoreittini oli kauhukseni kesäloman aikana laitettu tieremonttiin niin että oli kiertotie. Oli se taas kammottava kokemus ensi kertaa mennä uutta kautta töihin.
Minä sain kortin 18-vuotiaana, olen 38v.
En ole pahemmin ajanut 10 vuoteen. Asun pääkaupunkiseudulla ja useimmat täällä ajavat holtittomasti ja se pelottaa.
Mieheni osti minulle lahjaksi uuden 50 000 euron Mersun, se on seissyt pihalla useita kuukausia :( En ole ajanut sillä metriäkään.
Mietin että pitäisikö minun palkata itselleni kuski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä pitää käydä katsastamassa hiljaisempia paikkoja täällä kaupungissa, niin saisi hieman kokemusta vielä. Katsotaan onnistuuko. 😅
En usko, että tunnit toisessa autokoulussa auttaa minua, koska siellä mun tuki ja turva on ne opettajan polkimet. Autokoulussa osasin ajaa hyvin ja pelkäämättä, koska opettajalla oli ne polkimet ja ei tarvinnu miettiä, että entä jos entä jos. Kortin varmaan siksi sainkin. 😅
Ja julkisilla enemmän liikunkin, mutta autokoulu oli kuitenkin hintava ja haluaisin ajaa autolla, mutta en vaan pysty. Ollaan yritetty harjoitella ja muuta. Halua ajamiseen on, mutta pelottaa vaan liikaa. Olen siis juuri ollut aina arka ja uudet asiat ovat ahdistavia. Pelkään myös epäonnistumista.
Liikenteessä kaikki ovat myös niin hirveän vihaisia, mullekin on näytetty keskisormea ja tööttäilty, koska olen ajanut 80 rajoituksen tiellä 80. Koska täällä kaikki ajavat niillä teillä 120... Itse haluaisin ajaa vaan sääntöjen mukaan enkä hulluna, mutta se ei tunnu onnistuvan täällä.
-ap
Mene metsätielle ajamaan rallia. Itekin ajoin metsäteillä rallia kavereiden kanssa, vaikka olenkin kaupunkilaismies. Pari kertaa tuli ajettua ojaan, mutta nykyään olen mestarikuski, vaikken edes aja paljoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siedätyshoitoa. Mene ajamaan romurallia.
Minä olen myös tällainen ajopelkotapaus. Tosiaankin pelkään liikaa aiheuttavani onnettomuuden sillä, että vilkkaassa liikenteessä jää huomaamatta joku eri nopeuksilla lähestyvistä ajoneuvoista tai ihmisistä. Etenkin korkeat nopeudet kauhistuttavat.
Siitä huolimatta, että olen mielelläni ympäristöystävällinen ja kuljen julkisilla kulkuneuvoilla, on ajamattomuuteni myös melkoinen rajoite. Tee siis viisaammin ja hakeudu tällaisiin oppilaisiin erikoistuneen opettajan ajotunneille. Ehkä myös ajosimulaattori tai jonkinlainen tietokonepeli voisi toimia avaruudellisen hahmottamisen treenaamismuotona. Sellaista itse mielestäni tarvitsisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siirry julkisiin ja/tai polkupyörään. Noin hysteerisenä aiheutat suurta vaaraa muille tielläliikkujille.
Auton ajaminen ei ole mikään perus ihmisoikeus.
Mikään muu kuin harjoittelu ei auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Autokoulun sijaan menisin juttelemaan jollekin terapeutille. Saisit vähän mittasuhteisiin tuota pelkoasi.
Pyydä lääkäriltä jotain rauhoittavaa, että pääset tuosta jännittämisestä ja saat rutiinin. Sen jälkeen pärjäät kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupungissa kun ajaa HILJAA, niin ehtii väistämään tarvittaessa kaikkia. Minulla on ollut ajokortti 20 vuotta ja olen alkanut noudattaa tarkasti rajoituksia, että ehdin reagoimaan. 30 km/h alueella ajan varmuuden vuoksi 25 km/h todellista nopeutta.
pari rohkaisuryyppyä ja ei jännitä enää niin paljon
Vierailija kirjoitti:
Kaupungissa kun ajaa HILJAA, niin ehtii väistämään tarvittaessa kaikkia. Minulla on ollut ajokortti 20 vuotta ja olen alkanut noudattaa tarkasti rajoituksia, että ehdin reagoimaan. 30 km/h alueella ajan varmuuden vuoksi 25 km/h todellista nopeutta.
Joo, tässä oiva ratkaisu. Lähteä liikenteeseen muiden tukkeeksi jarruttelemaan kun itseä jännittää.
Ei helvetti sentään.
/11
Vierailija kirjoitti:
Ehkä pitää käydä katsastamassa hiljaisempia paikkoja täällä kaupungissa, niin saisi hieman kokemusta vielä. Katsotaan onnistuuko. 😅
En usko, että tunnit toisessa autokoulussa auttaa minua, koska siellä mun tuki ja turva on ne opettajan polkimet. Autokoulussa osasin ajaa hyvin ja pelkäämättä, koska opettajalla oli ne polkimet ja ei tarvinnu miettiä, että entä jos entä jos. Kortin varmaan siksi sainkin. 😅
Ja julkisilla enemmän liikunkin, mutta autokoulu oli kuitenkin hintava ja haluaisin ajaa autolla, mutta en vaan pysty. Ollaan yritetty harjoitella ja muuta. Halua ajamiseen on, mutta pelottaa vaan liikaa. Olen siis juuri ollut aina arka ja uudet asiat ovat ahdistavia. Pelkään myös epäonnistumista.
Liikenteessä kaikki ovat myös niin hirveän vihaisia, mullekin on näytetty keskisormea ja tööttäilty, koska olen ajanut 80 rajoituksen tiellä 80. Koska täällä kaikki ajavat niillä teillä 120... Itse haluaisin ajaa vaan sääntöjen mukaan enkä hulluna, mutta se ei tunnu onnistuvan täällä.
-ap
Otan ne ajotunnit omalla autolla. Autokoulun opettajilla on kokemusta ajamisesta, oppilaista, jännittämisestä, liikenteestä...
Annat ymmärtää, että osasyy jännittämiseen löytyy autokoulusta, tuntuisi loogiselta ajatella, että se ongelman purkaminen voisi myös lähteä sieltä.
Muistan omalla kohdalla miten meille näytettiin autokoulussa kolarivideoita. En todellakaan uskaltanut ajaa vuosiin sen jälkeen. Kesti todella kauan opetella uskaltamaan ja luottamaan, ihan samalla tapaa, kuin vastaajalla, joka tuntui kolhineen autollaan joka paikan. Itse en kolhinut.... juuri mitään. Kerran ovi irtosi, kun peruutin ovi auki liian lähellä piennarta. Muistan miten jalkani alkuvuosina tärisivät polkimien päällä niin, ettei siitä meinannut tulla yhtään mitään. Myöhemmin, kun ajattelen sitä noin... 10 vuoden alkutaivalta, se ainoa oikea vastaus minulle olisi ollut ottaa lisää ajotunteja. En uskaltanut, enkä kehdannut.
Tsemppistä sulle.
Jokin rauhoittava lääke voisi toimia, niin kuin joku tuolla sanoikin. Kun saat ajorutiinia ja huomaat ettei tämä nyt niin kamalaa olekaan niin voit jättää lääkkeen pois.
Niissähän tosin varoitellaan, että saattavat heikentää huomiokykyä tms., mutta vaarallisempaa on ajaa tutisevana jalat täristen.
Lääkäriltä voisi saada tarkemmat ohjeet.
Alue: Aihe vapaa
Etkö voisi päästä alkuun ajamaan jossain, missä muuta liikennettä on vain hyvin vähän, ja asteittain siirtyä vilkkaampaan? Ettei niin, että ensin olet ajanut itsenäisesti vain jossain ihan syrjällä ja sitten menet heti kaupungin keskustaan. Kaupunkien liepeillä olevat omakotitalolähiökorttelit ja vastaavat on hyviä välimuodon harjoitteluja, samoin kaupunkien laitojen teollisuusalueet hiljaisempaan vuorokaudenaikaan tai viikonloppuna.