80-luvulla sai rauhassa olla "tuutikki" tai nätisti meikannut hevaripoika eikä kukaan ollut tunkemassa johonkin sukupuolivähemmistölokeroon

Totta. Ennen sai olla "outo" rauhassa, eikä lokeroitu mihinkään. 

Takapakkia on siis menty.

sä et nyt oikein ymmärrä asiaa. Aikoinaan asiasta ei opuhuttu ääneen,kaikki oli vain hyshys,ei puhuta.

Eikä vieläkään puhuta kunnolla jos poika onkin tyttö tai mies huomaa olevansa sittenkin nainen.

Lue setan sivuilta,sivistä itseäsi.

Höpsis. Meikkaavia hevaripoikia nimiteltiin homoiksi ihan julkisesti viranomaisista lähtien.

Olen samaa mieltä. Ennen myös ymmärrettin että nämä saattavat olla kehitysvaiheita eikä pistetty leimaa otsaan. Vaikka kaikesta ei ehkä puhuttu ääneen eikä kaikelle ollut nimeä ihmisiä saatettiin silti ymmärtää ja hyväksyä. Tämä nykyajan nimeäminen ja julistaminen....hrr

No, ei saanut olla outo RAUHASSA, mutta sukupuolten roolit ovat kyllä monella mittarilla kaventuneet (tutkitusti, en nyt mutua heittele). Kyllä mua vähän ahdistaa se, miten omat poikani, jotka molemmat ovat pohtijaluonteita, fiksuja eivätkä niin kovia öyhöttämään, pärjäävät sosiaalisessa elämässä koulussa.

Jep, uudet sukupuoliluokittelut tuntuvat aika konservatiivisilta. Luullaan, että persoonallisuus jotenkin määrittelee sukupuolen ja sitten keksitään väkisin eri persoonallisuuksille uusia olemattomia sukupuolia. Onneksi elin teini-iän 90-luvulla. Oikeat transihmiset (ja ne joilla biologia on poikkeuksellinen) sitten erikseen, heitä on pieni prosentti ja kaikki kunnia heille.

Olin itse Tuutikki. Ja ihan hetero olen ollut aina. Kyllä mua kiusattiin siitä, että en tykännyt perinteisistä tyttöjen jutuista, en meikannut, yms. Mutta ei kyllä koskaan kukaan epäillyt lesboksi enkä sellaisena itseäni ole koskaan pitänyt.

ounou. kirjoitti:

sä et nyt oikein ymmärrä asiaa. Aikoinaan asiasta ei opuhuttu ääneen,kaikki oli vain hyshys,ei puhuta.

Eikä vieläkään puhuta kunnolla jos poika onkin tyttö tai mies huomaa olevansa sittenkin nainen.

Lue setan sivuilta,sivistä itseäsi.

Et ole tainnut elää 80-lukua? Ne meikkaavat pojat tai metsästäjämaijat eivät tosiaan olleet minkään supinan kohteina. Esim. yläasteikäiset olivat hyvin suvaosevaisia erilaisuuden suhteen nykypäivän hupparimassaan verrattuna. Jollekin "muunsukupuolisuustermille" ei ollut mitään tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

ounou. kirjoitti:

sä et nyt oikein ymmärrä asiaa. Aikoinaan asiasta ei opuhuttu ääneen,kaikki oli vain hyshys,ei puhuta.

Eikä vieläkään puhuta kunnolla jos poika onkin tyttö tai mies huomaa olevansa sittenkin nainen.

Lue setan sivuilta,sivistä itseäsi.

Et ole tainnut elää 80-lukua? Ne meikkaavat pojat tai metsästäjämaijat eivät tosiaan olleet minkään supinan kohteina. Esim. yläasteikäiset olivat hyvin suvaosevaisia erilaisuuden suhteen nykypäivän hupparimassaan verrattuna. Jollekin "muunsukupuolisuustermille" ei ollut mitään tarvetta.

Hmm... Mä en nyt ihan osta tätä. Menin itse yläasteelle 90-luvun alussa, eikä ainakaan silloin kauhean suvaitsevasti suhtauduttu erilaisuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Olin itse Tuutikki. Ja ihan hetero olen ollut aina. Kyllä mua kiusattiin siitä, että en tykännyt perinteisistä tyttöjen jutuista, en meikannut, yms. Mutta ei kyllä koskaan kukaan epäillyt lesboksi enkä sellaisena itseäni ole koskaan pitänyt.

Minäkin olin mutta meitä oli monta muutakin, maalla asuin ja mopoilla päristeltiin ympäri kyliä. Ei tosiaan meikit kiinnostaneet, enkä omistanut yhtään hametta. Olisin varmasti ollut hyvin hämmentynyt jos joku olisi pitänyt minua jotenkin vähemmän tyttönä tuon vuoksi.

Kyllä suuri osa suomesta oli agraari-junttilaa, jossa kaikkien piti olla tasaisen harmaata.

Poikatytöt ja tuutikit menivät(moni maalaisemäntä näytti Tuutikilta, raskas työ, raskas ruoka ja käytännöllinen lyhyt tukka muokkasivat ulkonäön usein maskuliiniseksi), mutta tyttöpojat olivat vapaata riistaa pilkanteolle.

Eräs sukulaiseni oli puhelinasentaja eräässä tehtaassa ja kertoi, että töihin oli tullut pitkätukkainen nuorimies.

Oikein ylpeänä kehui, kuinka kiusasivat heppua, viheltelivät perään ja puhuttelivat tytöksi.

Hölönpölön. Selvästikään et ollut nuori 80-luvulla. Minä olin.

Kumpi olet itse, tuutikki vai meikkaava hevaripoika? Veikkaan, että et kumpikaan, vaan aivan tavallinen kivuttomasti sukupuoleensa liittyviin odotuksiin solahtava hetero. Jospa annettaisiin asianosaisten itsensä kertoa, millaisia kokemuksia heillä on elämästä sukupuolivähemmistön edustajana 80-luvulla sen sijaan, että mutuillaan sivusta.

Vierailija kirjoitti:

Höpsis. Meikkaavia hevaripoikia nimiteltiin homoiksi ihan julkisesti viranomaisista lähtien.

Tyttöjen joukossa olivat hyvin suosittuja joukossa kiharoineen ja kajaaleineen. Mietipä vaikka ihan Dingon poikiakin ym. Ei kyllä homoiksi kutsuttu vaikka meikit oli kohdallaan, oli korut, huivit jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin itse Tuutikki. Ja ihan hetero olen ollut aina. Kyllä mua kiusattiin siitä, että en tykännyt perinteisistä tyttöjen jutuista, en meikannut, yms. Mutta ei kyllä koskaan kukaan epäillyt lesboksi enkä sellaisena itseäni ole koskaan pitänyt.

Minäkin olin mutta meitä oli monta muutakin, maalla asuin ja mopoilla päristeltiin ympäri kyliä. Ei tosiaan meikit kiinnostaneet, enkä omistanut yhtään hametta. Olisin varmasti ollut hyvin hämmentynyt jos joku olisi pitänyt minua jotenkin vähemmän tyttönä tuon vuoksi.

En ollut maaseudulla vaan kaupungissa isossa lähes 1000 oppilaan koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Kumpi olet itse, tuutikki vai meikkaava hevaripoika? Veikkaan, että et kumpikaan, vaan aivan tavallinen kivuttomasti sukupuoleensa liittyviin odotuksiin solahtava hetero. Jospa annettaisiin asianosaisten itsensä kertoa, millaisia kokemuksia heillä on elämästä sukupuolivähemmistön edustajana 80-luvulla sen sijaan, että mutuillaan sivusta.

No olin juuri se tuutikki ja mun serkku oli meikkaava hevaripoika (nykyisin 4 lapsen isä). Me emme kokeneet olevamme sukupuolivähemmistöä silloin eikä nyt. Et nyt selvästikään ymmärrä mistä on kyse... 80-luvulla ei ollut ollenkaan niin tiukkoja sukupuoliodotuksia kuin nykyään. Mistään transsukupuolisuudesta tässä ei ole kyse, se on eri asia.

Ap

Minä olen aina ollut melko miesmäinen, Tuutikki on oiva kuvaus. Silti viihdyn naisena, olen hetero ja tavallinen perheenäiti.  Nuorena masennuin hoitohevoseni kuoltua ja kävin jonkin aikaa nuortenpsykologilla, nykyään psykologi varmaan sivuttaisi hevosen ja alkaisi järkätä minulle  jotain "epävarma sukupuolestaan"- diagnoosia...

No vítut saanut :D

Vierailija kirjoitti:

Hölönpölön. Selvästikään et ollut nuori 80-luvulla. Minä olin.

Olin 80-luvun lopulla isolla yläasteella. Oli punkkareita, hevareita, taviksia. Monella pojalla oli ihania permanenttikiharoita, tyyli imettiin sen ajan huippubändeiltä joissa miehet meikkasivat ja kasvattivat hiuksiaan ja se ei ollut epämiehekästä.

Ap

Kyllä minä muistaisin, että sanottiin ihan suoraan päin naamaa, siis aikuiset ja nimenomaan opettajat että olen outo. Siihen riitti että en käyttäytynyt kuin tytöt.  Paljon on joutunut tarkkailemaan tyttöjä miten ne käyttäytyy ja lukemaan naistenlehtiä, että on pystynyt matkimaan ja silleen sitten syntyi karikatyyri naisesta jota esitin pitkään mielenterveyteni kustannuksella.