Lue keskustelun säännöt.
Ilmastotutkija: Amazonin metsäpalo kiihdyttää ilmastonmuutosta seuraavien satojen vuosien ajan - ”Tähän jokainen voi vaikuttaa”
Suositaan suomalaista ruokaa!
24.08.2019 |
"Suomalaiset voivat vaikuttaa yksinkertaisesti suosimalla suomalaista ruokaa, sanoo professori.
Helsingin yliopiston professori Tuukka Petäjä arvioi, että Amazonin metsäpalot vaikuttavat seuraavien satojen vuosien ajan ilmastonmuutosta kiihdyttävästi.
Kasvillisuus sitoo globaalisti suurusluokassa 25 prosenttia ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä, 25 prosenttia sitoutuu meriin ja puolet jää ilmakehään.
– Tämä 50 prosentin ylijäämä näkyy hiilidioksidipitoisuuden kasvuna ilmakehässä. Metsän palaessa vapautuu hiilidioksidia. Pitkään jatkuvat palot polttavat myös maaperään sitoutunutta hiiltä hiilidioksidiksi.
Palaessa vapautuu myös pienhiukkasia, joista osa on viilentäviä, lähinna orgaaninen hiili, mutta myös lämmittäviä hiukkasia, erityisesti musta hiili.
– Palon intensiteetti määrittää kuinka korkealle pienhiukkaset nousevat. Mitä korkeammalle pienhiukkaset nousevat, sitä kauemmin ne pysyvät ilmakehässä. Kuitenkin yleisesti metsäpalojen pienhiukkaspäästöt vaikuttavat vain alimpaan 1-2 kilometriin ilmakehässä, joten niillä on paikallisia ja alueellisia vaikutuksia, ei tässä tapauksessa globaaleja.
Pitkä vaikutus
Amazonin alueella ravinnekierto on nopeaa, hiili on sitoutunut kasvillisuuteen, maaperä on vähäravinteista ja biodiversiteetti suuri kun taas esimerkiksi Suomessa boreaalisissa metsissä suuri hiilivarasto sijaitsee maaperässä, ravinteiden kierto on hitaampaa, ja vain pieni osa hiilestä on sitoutunut maanpäällisessä kasvillisuudessa.
– Ilmastovaikutuksissa on aina otettava huomioon aikaskaalat. Yleisellä tasolla Amazonin metsäpaloista vapautuu paljon hiilidioksidia, jolla on lämmittävä vaikutus seuraavien satojen vuosien ajan. Tästä syystä metsäpalot kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Pienhiukkaspäästöjen vaikutus rajoittuu alueelliseksi, mutta tästä voi olla suuria negatiivisia terveysvaikutuksia pienhiukkasaltistuksen takia.
Metsäpalojen päästöjen arvioinnissa ja vaikutusten selvittämisessä tarvitaan monipuolisia ilmakehän ja ekosysteemien havaintoverkkoja. Kaikki työkalut täytyy ottaa käyttöön eli maanpinnalla tehtävät havainnot, satelliittimittaukset ja mallinnus.
– Kansainvälisesti merkittäviä ovat Eurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit, joissa mittaustoiminta maailmanlaajuista, kuten Integrated Carbon Observation System, ICOS, Aerosols, Clouds and TRace Gases Research InfraStructure, ACTRIS, Long-term Ecosystem Research, LTER.
Helsingissä toimii ICOS-organisaation päämaja ja myös ACTRIS-päämaja on tulossa Helsinkiin.
– Oleellista on näiden mittausten tekeminen samassa paikassa, kuten olemme tehneet SMEAR II -mittausasemalla Hyytiälässä.
Jokainen voi vaikuttaa
Palon jälkeen fotosynteesi jatkuu tai alkaa uudelleen, kun alueelle alkaa kasvaa uutta kasvillisuutta. Ravinteiden vähyys saattaa rajoittaa kasvua.
– Iso häviäjä brasilian metsäpaloissa on biodiversiteetti. Sademetsä ei todennäköisesti palaudu ennalleen, vaikka kasvillisuus alkaa uudelleen kasvaa alueella.
Amazonin tilanne on aiheuttanut lohduttomia reaktioita ympäri maailmaa. Petäjän mukaan myös suomalaiset voivat vaikuttaa.
– Tähän jokainen voi vaikuttaa esimerkiksi ruokavaliollaan. Suosimalla suomalaista ruokaa ei elintarvikkeita tarvitse tuoda maapallon toiselta puolelta, jossa peltojen raivaus, metsäpalot ja maankäytön muutokset aiheuttavat isoja kasvihuonekaasupäästöjä. EU- ja valtiotasolla Amazonin metsätuhoihin on myös vaikutettava, jotta päästöt saadaan kuriin."
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a79cff9d-736a-4259-b655-e3cbab3b96c1
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Kohta fossiilihullu tulee taas selittämään, että vain öljyn polttamisella on merkitystä ja ruokittavan väestön määrä ei vaikuta mihinkään.
Väestön määrä ei todellakaan vaikuta vielä itsessään mihinkään. Väkimäärä voi vaikka tuplaantua ja samalla voidaan jättää Amazonit rauhaan. Siihen asiaan vaikuttaa pitkälti se, missä ja mitä ruokaa tuotetaan väestölle. Ei ole mikään pakko polttaa sademetsää karjan vuoksi, kun karjaa ei ole mikään pakko edes syödä.
Yksinkertainen ratkaisu on se, että jäädytetään laidunmaiden ja rehuntuotantoon käytettävä maa-alue nykytasoon. Lihan määrä per lärvi ei edes välttämättä laske tällä valinnalla nykytasosta, koska rehupeltojen tuotanto kasvaa kohisten, joten niitä voidaan muuttaa laidunmaiksikin.
Ongelma lopullisesti korjaantuu ilman liharajoituksia labralihan myötä seuraavien vuosikymmenten aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täysin järjetöntä tuoda toiselta puolelta palloa ruokaa tänne. Ymmärrän, että jotain tiettyjä tuotteita voidaan tuoda (kahvi ei esim. Suomessa kasva), mutta kun mietitään laajemmin...
Miksi se on täysin järjetöntä? Ymmärrätkös, että ruoan päästöihin vaikuttaa tuotannonaikaiset päästöt usein paljon enemmän kuin logistiikka? Ei ole monesti järkeä esimerkiksi kasvatella tomaatteja kasvihuoneessa Suomessa, jos niitä voidaan laivata Espanjasta. Päästöt ovat vähäisemmät Espanjasta tuotuna.
Koko planeetan rahtilaivaliikenne on vastuussa vain 2,2 % päästöistä. Ja valtaosa siitä rahdista ei ole ruokaa, vaikka ehkä iso onkin.
Aikamme loistavimpiin journalisteihin kuuluva Mike Cernovich videoi aiheesta juuri periscopen kautta twitteriin:
"The Amazon is burning and how media manufactures a crisis based on normal patterns"
https://twitter.com/Cernovich/status/1165312962225037312
Älkää nyt hyvät ihmiset menkö huijauksiin. Mitään epätavallista tässä palossa ei ole.
Fact checking sivusto Snopes on uutisoinut kuinka kuvat Amazonin palosta ovat vanhoja eikä liity tähän paloon:
https://www.snopes.com/news/2019/08/23/viral-amazon-fire-photos/
Mediat on tehneet yliampuvaa manipulointia. Ylläri.
Vierailija kirjoitti:
Fact checking sivusto Snopes on uutisoinut kuinka kuvat Amazonin palosta ovat vanhoja eikä liity tähän paloon:
https://www.snopes.com/news/2019/08/23/viral-amazon-fire-photos/
Mediat on tehneet yliampuvaa manipulointia. Ylläri.
"Some of the pics showed are not even taken in Brazil. There's pics of fires in Sweden, India, California, etc.
It's clearly a misinformation campaign."
Eikä voi. Vaikka kukaan ei lisääntyisi enää koskaan, koko planeetalla, olisi ihmisiä silti 6 miljardia vuonna 2050, päästellen enemmän päästöjä kun nykyinen 7,7 miljardin väestö.
Mitenkähän se siis vaikuttaa, kun ongelma ei edes korjaannu ehdottamallasi toimenpiteellä? Vastaus on, että vaikuttaa erinomaisen vähän.
Vuoteen 2050 mennessä on EU:kin pyrkimässä nollapäästöihin. Täysin ilman mitään väestövähennyksiä tai lisääntymiskieltoja. Sulle tämä on taatusti uutinen, kun et tajua mistä päästöt johtuvat.