Lue keskustelun säännöt.
Tyttäreni 16 vuotta: “Säälittää noi nuoret, jotka on sateessa dokaamassa jossain puistossa.”
23.08.2019 |
Oltiin iltalenkillä, minä, tyttäreni ja tämän samanikäinen kaveri, joka on meillä kylässä sunnuntaihin. Näimme nuorisoa, joka valui Kaivarista keskustaan päin isoissa ryhmissä, monilla tölkit tai pullot kädessä. Tyttäreni ikäisiä ja nuorempia.
Oli niin kiva tulla kotiin, keitellä teetä ja tehdä lämpimiä voileipiä. Tytöt alkoivat katsoa jotain leffoja netflixistä ja isosiskokin liittyi seuraan, kun on kotona viikonlopun.
Säälittää todella nuoret ja lapset, jotka sekoilevat tuolla ulkona sateessa!
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tyttäresi parin vuoden päästä ymmärtää, että sentään niillä puistossa olevilla on kavereita.
Luulenpa, ettei puistossa dokaamalla hankita kavereita. Ainakaan oikeita kavereita. Minun lapsillani sen sijaan on oikeita ystäviä. Ap
Kyllä sieltä kavereita saa ja nimenomaan niitä kestäviä ystävyyssuhteita. Pinnallisia suhteista tulee, kun ei ole yhteisiä kokemuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun itse olin teini 2000-l puolivälissä niin ajattelin samalla tavalla. Joskus otin kaverini kanssa maltillisesti sidukkaa, tyyliin 1-3 illassa. Yhden kerran join itseni niin kaatohumalaan ja päätin sen illan jälkeen että ei enää ikinä, miten ihmiset ja varsinkin lapset kestävät krapulaa?!
Et voi juoda yli kolmea ilman kaatokännejä? Krapula on nuorena lievempi kuin aikuisena.
Ei, vaan eräs ilta join paljon enemmän + väkeviä vielä. Siitä alkoi maltillisempi linja ja kyllä, olen saanut kuulla olevani outolintu kun lopetin kännäämisen yhden kerran jälkeen.
Outua on lähinnä mustavalkoisuus. Joko ihan vähän tai aivan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun itse olin teini 2000-l puolivälissä niin ajattelin samalla tavalla. Joskus otin kaverini kanssa maltillisesti sidukkaa, tyyliin 1-3 illassa. Yhden kerran join itseni niin kaatohumalaan ja päätin sen illan jälkeen että ei enää ikinä, miten ihmiset ja varsinkin lapset kestävät krapulaa?!
Viesti tulevaisuudesta. 2000-luvun puoliväli on vuonna 2500.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä suomalaisuutta tässäkin ketjussa: vanhemmat puolustelevat lastensa juopottelua.
Jep ja tiesittekö että vanhemmat ostavat suurimmalle osalle juomat ja tupakat/nuuskat.
Meidän lapset halveksii nuoria, jotka hengaa kaupungilla, eli kuulemma “slummereita”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun elämäni oli mukavampaa kodittomana huumeriippuvaisena kuin kaverittomana opiskelijana. Nyt tosin on raittiina kavereita ja asiat paremmin, mutta jos noista pitäisi valita niin ei kauaa tarvitsisi miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset halveksii nuoria, jotka hengaa kaupungilla, eli kuulemma “slummereita”.
Eli on rakentanut identiteettinsä tietyn ihmisryhmän vihaamisen päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No pöh, mitä kommentteja. Itsekkään en teininä juonut.
Muistan, että vähän säälin niitä, joiden koko elämä oli kaverit ja bileet. Eivät siis panostaneet kouluun, eivätkä harrastaneet mitään, kuhan hengailivat ja dokailivat.
Se ettei dokaa joka viikonloppu teininä, ei tarkoita etteikö olisi kavereita. Mullakin oli paljon ystäviä, jotka ajatteli samalla tavalla. Monen kanssa ollaan vieläkin ystäviä ja kaikilla menee tosi hyvin elämässä.
Toisin kuin niillä, jotka käyttivät tärkeät vuodet ihmissuhdedraamailuun ja dokaamiseen. Tietysti osa heistäkin pärjää hyvin, mutta liian moni ei.
Ap kuulostaa ihanalta äidiltä 🌹! ja teineillä kavereineen melkein kadehtittava nuoruus.
Itse tuonikäisenä notkuin juurikiin vaikka vesisateessa ulkona; en tosin juomassa, vaan paossa vanhempieni juomista. Isä joi enemmän, äiti ei juuri ollenkaan. Mutta se pelkkä isän överikännääminen riitti. Parhaat päivät kotona olivat sunnuntait ja muut pyhät, jotka äiti oli onnistunut puhumalla saamaan meille kotiin "alkoholivapaiksi". Silloin äiti teki itse teeleipiä tai lämpimiä voileipiä, teetä haudutettiin ja katsottiin telkkarista yhdessä sarjoja ja kaikki lukivat myöhemmin illalla kirjoja.
Nämä ovat parhaat lapsuus- ja nuoruusmuistoni. Tosin; tämä paras ystäväni on vieläkin paras ystäväni (ja toisinpäin) nyt yli 25 vuoden jälkeenkin :) Juttelemme joka päivä ja näemme väh.kerran vuodessa vaikka asumme eri maissa. En usko, että välillemme olisi syntynyt niin tiivistä sidettä jos olisimme hengailleet perheidemme kanssa illat. Varma en tietenkään voi olla. Sulla on fiksu teini ja kaverinsa! Kaikkea hyvää teille 😊 Ryypätä ehtii myöhemminkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko sanoa omasta puolestani, ajattelin nuorena ihan samalla lailla. Minulla ei kyllä ollut isoa ystäväpiiriä, eivätkä hekään harvat juoneet tai roikkuneet massan mukana puistoissa. Harrastukset olivat sen verran kokonaisvaltaiset, että jo niidenkin puolesta piti pysyä selvinpäin.
No, sitten muutin opiskelijakämppään kun opiskelut korkeakoulussa alkoivat. Halusin vahvemmin kuulua opiskeluporukkaan ja harrastuskin oli loppunut. Ramppasin kaikki mahdolliset opiskelijabileet, niitä oli noin kolmet viikossa (ke, pe, la). Onneksi mulla oli ihana luokka ympärilläni ja katsoivat, että pääsen turvallisesti yksin kotiin/hyttiin/jonkun sohvalle. Kun aikaisempaa kokemusta alkoholista ei ollut, meni monta kertaa överiksi - eli muisti meni, kontrolli petti. Koulussa sitten kuuli jälkikäteen mitä oli törttöillyt. Krapulaa ei kyllä tullut ikinä, ei edes kolmen päivän putken jälkeen.
Oon vähän sitä mieltä, että jos ei teini-iässä kapinoi ja riko rajoja, niin sekin kehitysvaihe (kyllä, se on normaali kehitysvaihe) tulee kyllä vastaan jossain vaiheessa. Mulla se tuli täysi-ikäisyyden kynnyksellä, joillakin vasta kun on itse saanut perheenlisäystä. Se on ikävää jos perheenäiti alkaa rikkomaan rajoja ja "itsenäistyä", siinä lykätään lapset mummulaan ja tinderöidään (onko tämä edes sana?) viinipäissä uusia isäehdokkaita. Tuotakin tapahtuu harmillisen paljon ja siinä aiheuttaa haittaa ja murhetta paljon muillekin.
Onneksi kaikki eivät kuitenkaan ala dokaamaan edes vanhemmalla iällä, dokaaminen siis ei ole mikään kehitysvaihe.
Mun sisko sanoi myös noin samanikäisenä. Hummailukausi alkoikin sitten vasta 25v ja jatkuu edelleen, vaikka on jo pian 40.
Se on säälittävämpää.
Kyllä se yleensä jossain vaiheessa tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylimieilinen toisten säälittely on aina vastenmielistä.
Ihan normaalia se on, jos nuoret kokoontuvat puistossa. Kuka nyt sitten juo mitäkin ja kuinka paljon, mitä se sun "parempaa" nuorta siellä teekupin ääressä hiertää.
Nuorten humalahakuinen juominen on jatkuvasti vuosien saatossa vähentynyt. Tämän näkee ominkin silimin ja tutkimukset kertovat tämän myös. Aivan siististi siellä jutellaan ja ilakoidaan suurimmaksi osaksi.
Jos nuoruus menee mamman seurassa teetä litkiessä ja Netflixiä tuijotellessa, niin mitä hyvää siinä on? Terve nuori haluaa tehdä asioita ilman äitiä ja liikkua kodin ulkopuolella.
Otsikosta sai sen kuvan, että tyttäresi sääli noita toisia nuoria. Ei kuitenkaan sanonut mitään sellaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin mäkin sanoin mun äitille, mutta aina kun silmä vältti olin siellä mukana ryyppäämässä. :D
Minä olin tosi kiltti teini, vietin aikaa läksyjä tehden, kirjoja lukien ja yhden yhtä kiltin ystävän kanssa. En juonut enkä meinannut enkä riekkunut kaupungilla. Sitten parikymppisenä masennuin (osittain johtuen olemattomista sos taidoista ja sitä myöten ihmissuhteiden puutteesta) , menin psykoosiin, tämä toistui muutaman kerran ja nykyään minulla ei ole koulutusta, työtä eikä ystäviä. Eli, ei se teini-iän kiltteys tee automaattisesti autuaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset halveksii nuoria, jotka hengaa kaupungilla, eli kuulemma “slummereita”.
Eli on rakentanut identiteettinsä tietyn ihmisryhmän vihaamisen päälle.
Pelottavaa tosiaan, että tämä toisten avoin halveksunta on saanut kasapäin yläpeukkuja.
Jos nuoreni ilmoittaisi halveksivansa tavallisia ikätovereitaan (tai mitään muutakaan normaalia ihmisryhmää), niin lähdettäisiin psykiatrille.
Häpeä ja epäonnistumisen tunne olisi minulla valtava.
Minulla on juuri 17 v täyttävä poika, joka on myös pikkuvanha. Hänellä ei ole yhtään kaveria (paitsi netissä), koska ”nuoret ovat tyhmiä”.
Isoveli, jo täysi-ikäinen, on sitten toista maata....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun itse olin teini 2000-l puolivälissä niin ajattelin samalla tavalla. Joskus otin kaverini kanssa maltillisesti sidukkaa, tyyliin 1-3 illassa. Yhden kerran join itseni niin kaatohumalaan ja päätin sen illan jälkeen että ei enää ikinä, miten ihmiset ja varsinkin lapset kestävät krapulaa?!
Et voi juoda yli kolmea ilman kaatokännejä? Krapula on nuorena lievempi kuin aikuisena.
Tämä ei pidä paikkaansa ainakaan omalla kohdallani. Nuori kroppa vielä reagoi myrkkyihin ja mulla oli aivan järkyttävä krapula joka kerta, kun jotain otin. Nykyään tavallisesti ei mitään.
Missähän näiden puistossa örveltävien teinien vanhemmat on? Ei taida moni mamma välittää jos Janica-Nico 15v aamuun asti kaupungilla hilluu 😕
Tyypillistä suomalaisuutta tässäkin ketjussa: vanhemmat puolustelevat lastensa juopottelua.