En tule ikinä saamaan haluamani kaltaista miestä

Eiköhän tuokin aloitus ollut ah niin kiltin miehen?

"Laske rimaa! Ota vihainen yksiöpeikko! Muuten jäät kokonaan ilman!"

Vierailija kirjoitti:

Jos ulkonäkökriteerit ovat ykkösjuttu iästä riippumatta, tuskin saat hyvää miestä.

Jos olet valmis jostain luopumaan, saat ihanan.

Tsemppiä ainulle, ap, minulta, joka en tule koskaan saamaan itselleni rakastamaani miestä...

Juuri näin. Olin naimisissa rakastamani miehen kanssa, mutta vuosien myötä liitto muuttui huonommaksi ja huonommaksi. Nyt lähes viisikymppisenä löysin upean miehen. Hän ei ole komea, kuten entinen mieheni oli, mutta hänen luonteensa, harrastuksensa, elämäntapansa, elämänfilosofiansa, taitonsa, lempeytensä ja käyttäytymisensä on täydellisesti minulle sopiva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä haluat miehestä? Intohimoisen rakastajan, hienostuneen herrasmiehen, koomikon aineksia omaavan hauskuuttajan, samat uskonnolliset tai poliittiset näkemykset omaavan, bodarin, perheen perustajan vai mitä?

Voisit vähän avata kriteerejäsi ja millainen oli tämä kuihtumaan päin oleva täydellinen tapaus

Ei mulla ole suuria vaatimuksia. Ihan tavallinen kunnollinen mies. Mutta jostain syystä koskaan en saa sitä, jonka haluaisin.

Ap.

Eihän tuo pahalta kuulosta :) Itselläni on hakusessa sellainen ihan tavallinen tasapainoinen suomalainen nainen ja juu, ei löydy :D

Kannattaisiko muuttaa ajattelutapaa, vähän särähtää korvaani mainitsemasi sana "Saa" Vaikka kuinka tämä elo on yhtä arpapeliä niin ei niitä puolisoida kannata saada. Tavallaan itsensä alentaa jos ajattelee saavansa jonkun.

No miten se sitten pitäisi sanoa? En minä halua sanoa ”ottaa”, kun en minä sitä miestä tuosta noin vain ota.

Ap.

Löydä? Kohtaa? 

Pitkäaikaisena sinkkuna olen joutunut paljon miettimään asiaa ja homma menee minulla nyt näin, että en etsi miestä, koska silloin tulee kaikenlaisia ajatuksia siitä, millainen sen olisi hyvä olla. Toivon kohtaavani IHMISEN, jonka kanssa viihdymme yhdessä niin hyvin, että syntyy halu sitoutua pysyvästi ja tehdä yhteinen elämä. 

Hyvin muotoiltu kommentti :)

Olen kyllä itsestä huolehtiva ja ihan sinut itseni kanssa. Ihan perusnätti ja ehkä ikäistäni keskivertoa parempi kroppa.

En tiedä miksi ne, jotka haluan, aina jää saamatta. Olinkohan tämän viimeisimmän kohdalla liian innokas... Mutta en jaksaisi enää mitään vaikeasti tavoiteltavaa pelailla.

Ap.

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä haluat miehestä? Intohimoisen rakastajan, hienostuneen herrasmiehen, koomikon aineksia omaavan hauskuuttajan, samat uskonnolliset tai poliittiset näkemykset omaavan, bodarin, perheen perustajan vai mitä?

Voisit vähän avata kriteerejäsi ja millainen oli tämä kuihtumaan päin oleva täydellinen tapaus

Ei mulla ole suuria vaatimuksia. Ihan tavallinen kunnollinen mies. Mutta jostain syystä koskaan en saa sitä, jonka haluaisin.

Ap.

Eihän tuo pahalta kuulosta :) Itselläni on hakusessa sellainen ihan tavallinen tasapainoinen suomalainen nainen ja juu, ei löydy :D

Kannattaisiko muuttaa ajattelutapaa, vähän särähtää korvaani mainitsemasi sana "Saa" Vaikka kuinka tämä elo on yhtä arpapeliä niin ei niitä puolisoida kannata saada. Tavallaan itsensä alentaa jos ajattelee saavansa jonkun.

No tuo kyllä asettaa itsensä muiden yläpuolelle. Miksi hän ei saa haluamaansa, ei vaan sitä minkä ansaitsee? Miehen pitäisi palvoa maata hänen jalkojensa juuressa, syöttää viinirypäleitä ja pestä jalat iltaisin.

No kun se menee vähän samaan kategoriaan kuin sana tyytyä tässä asianyhteydessä. Tavallaan ihminen esineellistetään ja ihmiselle annetaan arvo. Jos minulla olisi joskus mielitietty niin varmaankin en ajattelisi että olen saanut hänet, enneminkin ajattelisin että rakastuin, tai elo tahi sattuma sai meidät janoamaan toisiamme.

Saamista käytetään vielä runollisissa ja romanttisissa lausahduksissa, kun on "saanut hänet". Mutta kelpaa. Siinä se on hirveä verbi. "Kyllä sä mulle kelpaisit." Olo on ku markkinoilla tai kaupassa. Kotimaisia tomaatteja mieluiten, mutta ulkomaisetkin kelpaa. Ja mansikkajäätelöä, tai vaniljakin kelpaa. Argh. eri

No sehän riippuu täysin siitä, miten määritellään "hyvä" tai "kunnollinen" mies. Omasta mielestäni nuo adjektiivit kuvastaa ihmisen arvomaailmaa ja sitä, miten kohtelee muita ja toimii tässä maailmassa. Jollekin toiselle ne voivat liittyä ulkonäköön tai varallisuuteen. Ehkä ap:n kannattaa tarkentaa vähän mitä tarkoittaa ja edetä etsinnöissä sen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä haluat miehestä? Intohimoisen rakastajan, hienostuneen herrasmiehen, koomikon aineksia omaavan hauskuuttajan, samat uskonnolliset tai poliittiset näkemykset omaavan, bodarin, perheen perustajan vai mitä?

Voisit vähän avata kriteerejäsi ja millainen oli tämä kuihtumaan päin oleva täydellinen tapaus

Ei mulla ole suuria vaatimuksia. Ihan tavallinen kunnollinen mies. Mutta jostain syystä koskaan en saa sitä, jonka haluaisin.

Ap.

Eihän tuo pahalta kuulosta :) Itselläni on hakusessa sellainen ihan tavallinen tasapainoinen suomalainen nainen ja juu, ei löydy :D

Kannattaisiko muuttaa ajattelutapaa, vähän särähtää korvaani mainitsemasi sana "Saa" Vaikka kuinka tämä elo on yhtä arpapeliä niin ei niitä puolisoida kannata saada. Tavallaan itsensä alentaa jos ajattelee saavansa jonkun.

No tuo kyllä asettaa itsensä muiden yläpuolelle. Miksi hän ei saa haluamaansa, ei vaan sitä minkä ansaitsee? Miehen pitäisi palvoa maata hänen jalkojensa juuressa, syöttää viinirypäleitä ja pestä jalat iltaisin.

No kun se menee vähän samaan kategoriaan kuin sana tyytyä tässä asianyhteydessä. Tavallaan ihminen esineellistetään ja ihmiselle annetaan arvo. Jos minulla olisi joskus mielitietty niin varmaankin en ajattelisi että olen saanut hänet, enneminkin ajattelisin että rakastuin, tai elo tahi sattuma sai meidät janoamaan toisiamme.

Saamista käytetään vielä runollisissa ja romanttisissa lausahduksissa, kun on "saanut hänet". Mutta kelpaa. Siinä se on hirveä verbi. "Kyllä sä mulle kelpaisit." Olo on ku markkinoilla tai kaupassa. Kotimaisia tomaatteja mieluiten, mutta ulkomaisetkin kelpaa. Ja mansikkajäätelöä, tai vaniljakin kelpaa. Argh. eri

Neito hyvä

Ilahduttaa romantiikan runouden tuntemuksesi syvä🙂

Mut muista Tonin neuvo tärkeä

Välistä pitää käyttää puhdasta järkeä🙂

"Älä usko lauluihin,

Ne tekee susta haaveilijan

Ne voi saada sut kaivelemaan asioita, joilta mielesi koittaa sua suojella

Niillä on taipumus sotkee kaikki ajatukset, jättää kaaokseen"

Minä tapasin nykyisen puolisoni 22 vuotta avioeron jälkeen. Väliin mahtui toki eri pituisia suhdeyrityksiä (pisin 3,5 v), mutta kannatti odottaa ja etsiä niin pitkään, että löytyi se ihminen, joka sai sukat pyörimään.

(Väärinkäsitysten välttämiseksi: myös niissä kariutuneissa suhteissa olin ihastunut ja rakastunutkin, mutta seurustelun myötä kävi ilmeiseksi, ettei kyseessä ole loppuelämän suhde, johon kannattaisi sitoutua saman katon alle.)

Ajattele positiivisesti: Pystyt hyvin saamaan haluamasi kaltaisen koiran.

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä haluat miehestä? Intohimoisen rakastajan, hienostuneen herrasmiehen, koomikon aineksia omaavan hauskuuttajan, samat uskonnolliset tai poliittiset näkemykset omaavan, bodarin, perheen perustajan vai mitä?

Voisit vähän avata kriteerejäsi ja millainen oli tämä kuihtumaan päin oleva täydellinen tapaus

Ei mulla ole suuria vaatimuksia. Ihan tavallinen kunnollinen mies. Mutta jostain syystä koskaan en saa sitä, jonka haluaisin.

Ap.

Eihän tuo pahalta kuulosta :) Itselläni on hakusessa sellainen ihan tavallinen tasapainoinen suomalainen nainen ja juu, ei löydy :D

Kannattaisiko muuttaa ajattelutapaa, vähän särähtää korvaani mainitsemasi sana "Saa" Vaikka kuinka tämä elo on yhtä arpapeliä niin ei niitä puolisoida kannata saada. Tavallaan itsensä alentaa jos ajattelee saavansa jonkun.

No tuo kyllä asettaa itsensä muiden yläpuolelle. Miksi hän ei saa haluamaansa, ei vaan sitä minkä ansaitsee? Miehen pitäisi palvoa maata hänen jalkojensa juuressa, syöttää viinirypäleitä ja pestä jalat iltaisin.

No kun se menee vähän samaan kategoriaan kuin sana tyytyä tässä asianyhteydessä. Tavallaan ihminen esineellistetään ja ihmiselle annetaan arvo. Jos minulla olisi joskus mielitietty niin varmaankin en ajattelisi että olen saanut hänet, enneminkin ajattelisin että rakastuin, tai elo tahi sattuma sai meidät janoamaan toisiamme.

Saamista käytetään vielä runollisissa ja romanttisissa lausahduksissa, kun on "saanut hänet". Mutta kelpaa. Siinä se on hirveä verbi. "Kyllä sä mulle kelpaisit." Olo on ku markkinoilla tai kaupassa. Kotimaisia tomaatteja mieluiten, mutta ulkomaisetkin kelpaa. Ja mansikkajäätelöä, tai vaniljakin kelpaa. Argh. eri

Neito hyvä

Ilahduttaa romantiikan runouden tuntemuksesi syvä🙂

Mut muista Tonin neuvo tärkeä

Välistä pitää käyttää puhdasta järkeä🙂

"Älä usko lauluihin,

Ne tekee susta haaveilijan

Ne voi saada sut kaivelemaan asioita, joilta mielesi koittaa sua suojella

Niillä on taipumus sotkee kaikki ajatukset, jättää kaaokseen"

Toni muistuttaa suurimmista kauhuista ja osuu kipeästi maaliin, tehden samalla haaveilijan. Silti kaaos on välillä hyvästä.

ps. Hah, lainaamasi tilalle vaihtamalla laulu -> mies, ja silti se toimii.

Tässä vähän alkua vaatimuslistasta:

komeaa ja kaunista

samaan aikaan kilttiä ja tuhmaa

hoikkaa ja hauista

ilmeessä älyä ja uhmaa

kokemusta täytyy olla

mutta sopivasti poikamainen

eksotiikka plussaa on

kunhan on suomalainen

varakkuutta tietenkin on tarpeen tulla

ja sekin mielummin ansaittu urheilulla

täydellinen kokki tulee olla tietenkin

taiteen pitää kiinnostaa

olla vähän runollinenkin

tarpeen tullen ilman paitaa täytyy tehdä töitä

korjata autoo, laittaa aitaa

ja viettää syntisiä öitä

(Suurlähettiläät)

Minä en saanu naista

Osa on tarkoitettu elämään yksin luonnon puolesta

Minutkin

Mitenkä Tämä ketju kuulostaa yhden tietyn palsta Vauhkon eli v*ali-v*alin kirjoitukselta....

-ei kelpaa kilttimi€het nuorena

-naisilla Nuoruus valtti, voi valita, vanhana (eli+30)jää yksin, kun taas miesten "taso" nousee

-pitäisi laskea tasoa

Hohhoijaa.Sama asia, "eri henkilö"

onko olemassa elämää ilman miestä ?

vain mies tekee elämän?

Oisko teistä miehistä sitten kiva olla naisen kanssa, joka on ns. "tyytynyt" teihin, kun ei parempaakaan ole tullut vastaan tai saanut?Paitsi, että usealle miehelle (täälläkin moni näin kertonut) tyytyminen on ok sitä tissi-missi-disneyprinsessaa odotellessa on ok:saa pldee, kodinkoneen, seuraa, pldee....

No itse ainakin olen mieluummin yksin, kuin tyydyn sen tasoisiin, kuin saan, kun itse en ole kiinnostunut asioista, joista nämä minun "tasoiset"ovat (esim viinan juonti ja pettäminen, huonot käytöstavat). Että mitäpä sitten saisin enemmän elämääni, jos tätä "tasoani" laskisin? Huonoa seksiä ja pahaa mieltä -ei kannata.

No kun kerta näihin luriikoihin mentiin, niin :

"Satuprinsessaa sä oottaa saat

Vaikka päivies päähän koskaan et sellaista löydä

Satuprinsessaa ei ollutkaan

Vain pieniä hyviä hetkiä jotka sä itsekin kai nyt näät"

Vierailija kirjoitti:

No itse ainakin olen mieluummin yksin, kuin tyydyn sen tasoisiin, kuin saan, kun itse en ole kiinnostunut asioista, joista nämä minun "tasoiset"ovat (esim viinan juonti ja pettäminen, huonot käytöstavat). Että mitäpä sitten saisin enemmän elämääni, jos tätä "tasoani" laskisin? Huonoa seksiä ja pahaa mieltä -ei kannata.

Millä spekseillä oma taso on juopot, huonokäytöksiset pettäjät? 40v ikä?

Itse olen huomannut, että oma vaatimustasoni on niin korkea, ettei siihen yllä kukaan mies. Minulla on taipumusta asettaa epärealistisia odotuksia miehille, että heidän pitäisi ikään kuin tehdä minusta onnellinen, saada minut haluamaan sek siä ja olla kaikin tavoin aina mahtava, sanoa oikeat sanat ja täytää ne lapsuuden prinssihaaveet.

Ei sellaista miestä olekaan. Siksi vähän epäillen aina suhtaudun, kun puhutaan vaatimuksista ja siitä, että miehen pitäisi saada sukat pyörimään jaloissa. Omalla kohdallani olen tunnustanut sen, ettei kukaan mies saa minua vuodesta toiseen haluamaan häntä. Olen aivan liian realistinen siihen. 

Minä olen saanut sellaisia naisia kuin olen halunnutkin, mutta suhteet eivät kestä. Alussa on kaikki mahtavaa ja toimii ja rakastetaan, mutta annas olla kun tulee pienikin näkemysero jostain asiasta. Se sitten paisuu naisen päässä ja kohta sanotaan, että "arki ei toimi". Se ilomeisesti tarkoittaa sitä, että jos ei kaikkea tehdä juuri kuten nainen haluaa, niin suhde on paska ja arki ei toimi ja poikki vaan.

Pitää kai etsiä joku tahdoton läheisriippuvainen, joka on onnensa kukkuloilla jo pelkästään siitä etten hakkaa, petä tai juo. Sellaiset vaan tuppaavat olemaan aina niiden miesten kanssa, jotka noita harrastavat. Mutta pysyvät suhteessa kuin kallio, ai että kun siihen pääsisi joskus.