5 -vuotiaalla 4-5 harrastusta. Onko liikaa?
Eräs tuttavani kertoi taas, että on ilmoittanut lapsensa taas kerran uuteen harrastukseen. Tämä on nyt 4 vai 5 harrastus jossa lapsi käy päiväkodin jälkeen ja viikonloppuisin. Minusta tuo on noin pienelle lapselle liikaa vaikka onkin hyvä, että harrastaa eikä tuijota vain telkkaria, mutta rajansa kaikella.
Lapsi on usein kiukkuinen ja väsynyt kun juoksee päivästä toiseen eri harrastuksissa eikä ole ikinä ns vapaa aikaa kotona.
Mitä mieltä te olette? Onko tuo harrastus määrä liikaa?
Olen yrittänyt vihjata tälle äidille, että eikö vähempi määrä harrastuksia riittäisi ja lopettaisi ensin yhden ennen kuin ilmoittaisi lapsen taas uuteen harrastukseen, mutta kuuroille korville on puheeni menneet.
Kommentit (37)
Olen sitä mieltä, että on liikaa. Toki lapset ovat yksilöitä, mutta lapsi kyllä vaatii rauhallista palautumisaikaa kotona. Päiväkoti on, vaikka lapsi siellä hyvin viihtyisikin, meluisa ympäristö, jonka vastapainoksi lapsi tarvitsee rauhoittumista. Oma lapseni viihtyy tosi hyvin päiväkodissa, mutta kyllä hän on usein aika väsynyt sen jälkeen.
Ehdottomasti on liikaa. Jos lapsi on päiväkodissa päivät, niin vain jotain satunnaista, johon osallistuu koko perhe.
Monelle tuon ikäiselle pelkkä päiväkotipäivä on jo kauhean kuormittava. On todellakin liikaa tuo määrä. Tekisin myös lasun tuosta.
on liikaa. Tuohan tarkoittaa käytännössä joka illalle jotakin extra aktiviteettia. Riippuu myös harrastuksista, mutta tuolla tahdilla missään ei edes juurikaan edisty. 2 harrastusta ehdottomasti maksimi kun yhdessa harrastuksessa pitää päästä käymään 2 kertaa viikossa, jotta edes teoriassa siinä voisi kehittyä.
Jos lapsi on päiväkodissa, niin kuulostaa kyllä tosi kovalta määrältä. Toki riippuu myös harrastusten luonteesta, mutta kertomasi perusteella lapsi on usein kiukkuinen, mikä viittaa kyllä väsymykseen.
Meillä ei 8v:lläkään ole noin montaa harrastusta. Kaksi säännöllistä, ja sitten satunnaisia kerhoja, missä käy välillä.
No mitäpä lottoat? Tietenkin se on liikaa. Esim. lastenpsykiatri Sinkkosen mielestä päiväkoti-ikäiselle riittää pelkkä päiväkoti virikkeeksi. Lapset ovat toki erilaisia, mutta 4-5 harrastusta pvkoti-ikäisellä??
Meillä oli tyttö, joka halusi harrastuksiin. Aina kun kuuli jonkun harrastavan jotain, niin mukaan oli päästävä.
Toki tälle piti laittaa rajoja, mutta jo viisivuotiaana oli vaihtelevasti viitisen harrastusta: tanssi, voimistelukerho, pianonsoitto, kokkikerho ja taidekerho (maalausta, piirtämistä, savitöitä).
Nämä olivat kaikki kävelyetäisyydellä päiväkodista ja päiväkoti puolestaan sadan metrin päästä kotoa. Kyllä tämä sujui ja lapsi ei vaikuttanut ollenkaan rasittuneelta vaan oli innostunut kaikesta.
Mutta vanhemmathan tämän arvioivat. Tytöllämme ei juuri ollut ns. ruutuaikaa. Kotona sitten leikittiin, luettiin ja tehtiin arkisia askareita.
Minun nähdäkseni täysipäiväinen päiväkoti vastaa rasittavuudeltaan isoa määrää harrastuksia.
Kokemusta on kolmesta lapsesta, päivähoidosta, osapäivähoidosta, kotihoidosta ja tavoitteellisista harrastuksista. Tällä kokemuksella sanoisin, ettei 5-vuotias tarvitse päiväkodin päälle muuta kuin ulkoilua, kirjastoa ja ehkä jotain ohjattua perheliikuntaa oman vanhemman kanssa.
Unohtui aloituksesta mainita, että kaikki harrastukset ovat urheilu/liikunta painotteisia esim. Sähly, Koripallo jne
Olen myös koittanut mainita siitä, että lapsi ei kehity missään hyväksi kun ei voi panostaa yhteen lajiin.
Olen myös saanut käsityksen, että tämä äiti vain ilmoittaa lapsen näihin harrastuksiin kysymättä lapselta tämän mielipidettä
Ap
Vierailija kirjoitti:
Unohtui aloituksesta mainita, että kaikki harrastukset ovat urheilu/liikunta painotteisia esim. Sähly, Koripallo jne
Olen myös koittanut mainita siitä, että lapsi ei kehity missään hyväksi kun ei voi panostaa yhteen lajiin.
Olen myös saanut käsityksen, että tämä äiti vain ilmoittaa lapsen näihin harrastuksiin kysymättä lapselta tämän mielipidettä
Ap
Olen tuo kolmen lapsen äiti, joka aiemmin kirjoitti ettei 5-vuotias tarvitse välttämättä ohjattuja harrastuksia.
Tämä menee jo vähän ohi aiheesta, mutta jos lapsi on oikeasti liikunnallisesti huippuainesta, se yhteen lajiin keskittyminen tulee ajankohtaiseksi noin 15-vuotiaana. Siihen saakka parasta on, että liikuntaharrastuksia on monia.
Ei tuon ikäinen tarvitse yhtäkään harrastusta, jos joku on pakko olla niin yksi käy.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tyttö, joka halusi harrastuksiin. Aina kun kuuli jonkun harrastavan jotain, niin mukaan oli päästävä.
Toki tälle piti laittaa rajoja, mutta jo viisivuotiaana oli vaihtelevasti viitisen harrastusta: tanssi, voimistelukerho, pianonsoitto, kokkikerho ja taidekerho (maalausta, piirtämistä, savitöitä).
Nämä olivat kaikki kävelyetäisyydellä päiväkodista ja päiväkoti puolestaan sadan metrin päästä kotoa. Kyllä tämä sujui ja lapsi ei vaikuttanut ollenkaan rasittuneelta vaan oli innostunut kaikesta.
Mutta vanhemmathan tämän arvioivat. Tytöllämme ei juuri ollut ns. ruutuaikaa. Kotona sitten leikittiin, luettiin ja tehtiin arkisia askareita.
Minä olin vähän samanlainen. Olin kiinnostunut kaikesta. Oli kuviskoulu, musiikkikoulu, urheilua, näytelmäkerho, partio ym. Vanhemmat antoivat harrastaa, mikä oli hyvä. Vielä nykyään olen avoin monille asioille ja menen helposti mukaan.
Mielestäni ei kannata ottaa mitään yhtä ainoata harrastusta, vaan monipuolisesti oman kiinnostuksen mukaan. Voi löytyä yllättäviä vahvuuksia.
Uinti, ratsastus, pesäpallo, rytminen voimistelu, jazz-tanssi, kuoro, partio, runokerho, soittoharrastus 4-5 krt. viikossa.
Välillä olin stressaantunut, ja jotain kävin vain muutaman kerran kokeilemassa.
Nykyään tuntuu olevan vallalla se, että viisi vuotiaana pitäisi tietää, mikä urheilulaji tai instrumentti pitäisi valita.
Lapsen pitäisi valita itse oman mielenkiintonsa mukaan.
Ehdottomasti on liikaa. Tuon ikäiselle isot lapsiryhmät ovat myös kuormitustekijä. Yksi tai kaksi harrastusta viikossa riittää, eikä niitä harrastuksia ole pakko olla ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohtui aloituksesta mainita, että kaikki harrastukset ovat urheilu/liikunta painotteisia esim. Sähly, Koripallo jne
Olen myös koittanut mainita siitä, että lapsi ei kehity missään hyväksi kun ei voi panostaa yhteen lajiin.
Olen myös saanut käsityksen, että tämä äiti vain ilmoittaa lapsen näihin harrastuksiin kysymättä lapselta tämän mielipidettä
ApOlen tuo kolmen lapsen äiti, joka aiemmin kirjoitti ettei 5-vuotias tarvitse välttämättä ohjattuja harrastuksia.
Tämä menee jo vähän ohi aiheesta, mutta jos lapsi on oikeasti liikunnallisesti huippuainesta, se yhteen lajiin keskittyminen tulee ajankohtaiseksi noin 15-vuotiaana. Siihen saakka parasta on, että liikuntaharrastuksia on monia.
Mielestäni lapsen pitäisi päättää, mitä haluaa harrastaa. ”Liikunnallisesti huippuainesta” kuulostaa vanhemman unelmalta. Mitä jos lapsi olisikin tosi kätevä käsistään ja haluaisi harrastaa esim. kuviskoulua. Mutta ei, meidän lapsesta pitää tulla ammattiurheilija vaikka väkisin.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuon ikäinen tarvitse yhtäkään harrastusta, jos joku on pakko olla niin yksi käy.
Jos lapsi itse haluaa mennä ja on innostunut. Aina ei jakseta mennä ja sitten ei mennä. En nyt ainakaan ala rajoittamaan tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Unohtui aloituksesta mainita, että kaikki harrastukset ovat urheilu/liikunta painotteisia esim. Sähly, Koripallo jne
Olen myös koittanut mainita siitä, että lapsi ei kehity missään hyväksi kun ei voi panostaa yhteen lajiin.
Olen myös saanut käsityksen, että tämä äiti vain ilmoittaa lapsen näihin harrastuksiin kysymättä lapselta tämän mielipidettä
Ap
Ja höpö, höpö, pölkkypää!
Nimenomaan lapsena tulee harrastaa mahdollisimman monipuolisesti liikuntaa. Kehittyy nopeus, ketteryys, lihasvoima, keskittymiskyky, notkeus ym.
Erikoistuminen tapahtuu paljon myöhemmin riippuen toki lajista. Telinevoimistelussa aikaisemmin kuin vaikka tenniksessä.
Useinhan nämä taidot kehittyvät ihan vain monipuolisissa pihaleikeissä. Ei tarvitse kymmentä lajia harrastaa. Mutta rasitusvammoille ja stressille altistaa yhden lajin kova treeni pienestä pitäen.
Pitääkö sitä edes niin "hyväksi" tulla? Kunhan on hauskaa ja tulee liikunnasta nauttivaksi nuoreksi ja aikuiseksi.
Arvasin otsikon perustella, että kyseessä on jonkun muun lapsi kuin aloittajan.
Tekisin lasun.