Vihaan gynekologisia tutkimuksia
Tuli kutsu gynelle kohdunkaulasyövän seulontatutkimuksiin nyt kun olen 35. Tiedän, että pitäisi mennä ja että se on tärkeää, mutta yksinkertaisesti vihaan gynekologisia tutkimuksia. Koen itseni melkein raiskatuksi jälkeenpäin ja haluan vain oksentaa. Eikö ole muita tapoja selvittää kohdunkaulasyövän riskejä? Esim. verikokeita, ultra, mitä tahansa kuin se, että sisään tökitään vehjeitä!
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Onhan se aluksi inhottavaa mutta kun jouduin tutkimuksiin ja sairaalaan gynekologisen vaivan vuoksi siihen kummasti tottui kun lääkäri toisensa jälkeen halusi tutkia.
Olen myös itse ottanut terveydenhuollon ammattilaisena papa-kokeita ja eipä siinä ajattele onko edessä vieras vai tuttu, työtä se vain on. Itse kun makaa siinä samassa tilanteessa tutkimuspöydällä helpottaa tilannetta kun tietää mitä tapahtuu ja missä järjestyksessä näyte otetaan.
Kiitos asiallisesta vastauksesta ja tästä näkökulmasta.
Ap
Mieluummin suon että jotain tungetaan pimppiin kuin suuhun. Eipähän tarvitse ainakaan yökkäysrefleksiä vastaan taistella. Minusta jossain papan ottamisessa ei ole mitään erityisen epämiellyttävää. Eihän se kestäkään kuin joitakin sekunteja.
Voi ap, tunnen tuskasi. Mulla ois ens viikolla aika seulontaan mutta menkat osuu just siihen eli siirrettävä aikaa.. mikä helpotus taas hetkeksi.
Mä en ymmärrä miten tähän aikaan mennessä ei ole keksitty jotain inhimillisempää alapään levitintä kuin se kammottava metallihökötys. 😰
Vierailija kirjoitti:
Jep. Ällöttävää kun naisia tutkitaan aina siten, että emättimeen työnnetään jotain.
No miten sitten?
Luonnollinen tutkimus.
Vakuutan ap että kohdunkaulasyövän hoito on huomattavasti epämukavampaa kuin gynekologin tutkimus.
T. Läheltä seurannut
Mä meen niihin nykyään kännissä. Ja ei ole vitsi. Sattuu aina niin saakelisti ja aina on jotain outoa tapahtunut. Ei löydetä oikeita välineitä, peti jumissa tai labratädillä roska silmässä. Helpottaa vähän kun menee mukavassa nousussa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä verikokeissa voi ottaa crp arvon ja se voi kertoa syövästä/antaa viitteitä. Mutta luulen, ettei se vielä syövän alussa ole noussut.
Gynekologiset syövät eivät välttämättä näy veriarvoissa mitenkään. Tuttavalla oli yli kilon painoinen pahanlaatuinen kasvain munasarjassa, mut kaikki verikokeet ok ja puhtaat markkerit. Crp ei välttämättä kerro yhtään mitään.
Onhan se ikävää mutta sitten siitä pääsee viideksi vuodeksi, jos kaikki on ok.
Mistäköhän nämä erot tässä asiassa tulee.. Omaa alapäätäni on tutkinu 25v nuoresta naislääkäristä, sinne 60v mieslääkäriin. Ja ei tunnu missään, ei nolota tai ahdista. Kerran kierukkaa laitettaessa tuntui kipua, mutta muuten 99% hyvät kokemukset. Mukavat lääkärit, no problemo.
Kannattaa mennä ainakin niihin säännöllisiin seulontoihin.
n34
Niin vihaan minäkin.. mutta menin silti. Onneksi. Löytyi solumuutoksia jotka hoidettiin ja nyt olen kunnossa ainakin toistaiseksi. Ihan hiton kamalaa oli kun sorkittiin ja sattui hemmetisti joka kerta mut on silti kivempi nyt tietää että on kunnossa.
On mun mielestä vähän noloa tuollaisesta valittaa. Seulonta on ilmainen etu ja eihän siellä tarvitse usein käydä.
Tulee mieleen että onko seksuaalista väkivaltaa sitten kokenut, jos on niin kova paikka papa-näytteenottoon mennä. Tai sitten kai ihan vaan herkkänahkainen hienohelma, joka ei kestä mitään vähänkään epämukavaa.
Itse teet sen valinnan kumpaa pidät suurempana pahana, tutkimusta vai riskiä syövän löytämisen viivästymisestä. Puoli prosenttia naisista saa kohdunkaulansyövän elinaikanaan, se on tavallaan paljon mutta kuitenkin hyvin vähän jos vertaa kaikkien syöpien määrään.
Minä olen ratkaissut ongelman löytämällä kivan gynen, jolla käyn.
Olemme suunnilleen samnikäisiä ja ymmärretään toisiamme ihan naisihmisnäkökulmasta.
Tapaamisemme ovat semmoisia kepeän keskustelun siivittämiä tilaisuuksia. Huumorintaju löytyy molemmilta ja tuleepa samalla ne tutkimuksetkin siinä tehdyksi :D
Ei se mukavalta tunnu, mutta pakko hoitaa. Oma gynekologi löysi oireettoman kystan munasarjasta ja se leikattiin ripeästi pois. Oli onneksi hyvälaatuinen. Munasarjasyöpä ei ole kovin hyvä hoitoennusteeltaan esim. rintasyöpään verrattuna. Yhdellä kaverilla löydettiin nelikymppisenä kohdunkaulansyöpä juuri näissä seulonnoissa. Ja tiedoksi, että papa kannattaa ottaa yhden kerran näiden seulontojen välissäkin.
Kävin itse juuri papa-kokeessa. Jännitin ihan hirveästi sinne menemistä, vaikka olen käynyt siinä kerran aiemminkin. Tuntui alapäässä vähän viileältä ja oletin, että kohta koskee. Tuijotin kattolamppuun. Sitten hoitaja sanoi, että koko juttu olikin jo ohitse. Kannattaa käydä, vaikka onhan se aina vähän epämukavaa avata haarojaan vieraalle.
Aina olen käynyt mutta näin vanhana akkana inhottaa näytellä venahtaneita rumia paikkojaan jollekin parikymppiselle tytölle. Kaikki roikkuu, karvoitus on harvaa ja alapäässä on tummia jälkiä jostain sata vuotta sitten olleista finneistä. Hyhhyh.
Vierailija kirjoitti:
Mä meen niihin nykyään kännissä. Ja ei ole vitsi. Sattuu aina niin saakelisti ja aina on jotain outoa tapahtunut. Ei löydetä oikeita välineitä, peti jumissa tai labratädillä roska silmässä. Helpottaa vähän kun menee mukavassa nousussa.
Tätä minäkin voisin jopa harkita.
Olisin ainakin rennompi.
Ap
Mua aina pelottaa, että pääsee vahingossa paukku.
Käyppä paksusuolen tähystyksessä miehenä, niin tunnet tuskan.
mies51v
Niiden välineiden työntämisen siedän joten kuten mutta kun sitten sormilla tutkitaan niin sitä en kestä.
Vastemielisin kokemus oli erään naisgynen luona kun tutki sormilla peräsuolen kautta ja samalla emättimisestä. Joku pahkura kuulemma jota ei sitten ollutkaan!!! YÖK!