Lue keskustelun säännöt.
Neuvokaa! Miten pääsen yli salaihastuksesta!
16.08.2019 |
Neuvokaa noviisia. Mulla oli molemminpuolinen ihastus ihmiseen, joka oli varattu. Komea, ihana, mutta varattu. Emme tehneet mitään kiellettyä, emmekä koskaan keskustelleet tilanteesta, mutta viihdyimme hyvin yhdessä eri tilaisuuksissa ja kahden kesken.
En ole ollut niin vapautunut koskaan kenenkään seurassa. Nauroin paljon ja meillä oli hyviä keskusteluja.
En koskaan olisi itse tehnyt aloitetta pidemmälle - lähinnä olin hämmästynyt miten tässä näin kävi...
Loma teki kuitenkin tehtävänsä: alkoi oma avovaimo kiinnostaa ja pikkuhiljaa huomasin juttumme viilenevän.
Tuntuu pahalta vaikka ”mitään ei ole koskaan ollut”...
Huomaan kaipaavani tätä ihmistä. Haluaisin laittaa viestiä tai puhua asiat selväksi mutta siihen olen liian arka. Parempi vain antaa olla...
Miten pääsen tästä yli...
Kommentit (64)
Up. Itsellä vähän sama homma ku ap:llä, vinkit tarpeen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yleensä olen pyrkinyt naimaan asiat pois päiväjärjestyksestä kun ajatellaan vuoden päähän niin ei se nainen enää anna sulle pillua joten se on painettava mälliä joka reikään eli taottava kun rauta on kuumaa, senhän sanoo jo järkikin
Vierailija kirjoitti:
Tuun lukemaan vinkkejä. Mä ihastuin varattuna naisena vapaaseen mieheen ja jolla oli vielä tunteita mua kohtaan. Oikeastaan ihastuin rajummin kuin koskaan elämässäni. Koko homma tuli täysin yllätyksenä ja puun takaa. Mutta mulla on perhe niin minkäs teet.. tästä ihastuksesta nyt aikaa neljä vuotta, kolmeen vuoteen en ole ihastustani nähnyt ja edelleen itken iltaisin sitä että kohtasimme ihan väärään aikaan ja liian myöhään enkä saa hänen kanssaan kokea mitään. Jos olisin tiennyt että minunlaiseni mies on olemassa en olisi ottanut nykyistä miestäni ja perustanut hänen kanssaan perhettä. Otin nykyisen mieheni kun parempaakaan ei löytynyt ja halusin perheen.. eli en tiedä miten unohtaa ja tunteet saa sammumaan kun en ole nähnytkään tyyppiä kolmeen vuoteen. Silti joka päivä mielessä.
Tuliko sulle missään vaiheessa mieleen, että lähtisit tän ihastuksen matkaan...?🤔Mä mietin vaan, että aika moni olisi varmaan lähtenyt...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuun lukemaan vinkkejä. Mä ihastuin varattuna naisena vapaaseen mieheen ja jolla oli vielä tunteita mua kohtaan. Oikeastaan ihastuin rajummin kuin koskaan elämässäni. Koko homma tuli täysin yllätyksenä ja puun takaa. Mutta mulla on perhe niin minkäs teet.. tästä ihastuksesta nyt aikaa neljä vuotta, kolmeen vuoteen en ole ihastustani nähnyt ja edelleen itken iltaisin sitä että kohtasimme ihan väärään aikaan ja liian myöhään enkä saa hänen kanssaan kokea mitään. Jos olisin tiennyt että minunlaiseni mies on olemassa en olisi ottanut nykyistä miestäni ja perustanut hänen kanssaan perhettä. Otin nykyisen mieheni kun parempaakaan ei löytynyt ja halusin perheen.. eli en tiedä miten unohtaa ja tunteet saa sammumaan kun en ole nähnytkään tyyppiä kolmeen vuoteen. Silti joka päivä mielessä.
Tuliko sulle missään vaiheessa mieleen, että lähtisit tän ihastuksen matkaan...?🤔Mä mietin vaan, että aika moni olisi varmaan lähtenyt...
Tuli mieleen. Mutta sitten mietin sitä miten lapsi asiaan reagoisi. Ja punnitsin kumpi mulle tärkeämpi, lapseni hyvinvointi vai mun elämäni, haluni. Tottakai lapsi menee edelle, aina. Ja se ettei tällä miehellä ollut lapsia, olisiko parisuhde koskaan toiminut vaikka meillä menee kaikki niin yksiin, enemmänkin kuin nykyisen mieheni kanssa. Mutta mitäpä äiti ei lapsensa eteen tekisi, vain sillä on merkitystä että hän on onnellinen. Olen hyvä näyttelemään onnellista vaimoa ja äitiä joten kukaan ei aavistaa mitään. Itkut itken silloin kun muut nukkuvat tai kun olen yksi kotona. Kyllä mua aina sisältä viiltää kun näen onnellisia perheitä, hehkutusta häissä ja lapsen synnyttyä. Mä niin olisin toivonut myös itselle ns onnellista loppua. Että olisin mennyt naimisiin unelmieni miehen kanssa, oltais perustettu perhe jne. Mutta elämässä ei voi saada kaikkea mitä haluaa, multa jää uupumaan se tosirakkauden parisuhde. Sellainen missä katsotaan toista ihaillen ja rakastuneesti. Missä halutaan olla parempi puoliso vain toisen vuoksi. Missä suudelmilla ja seksillä olisi oikeasti merkitys, tunne toisesta... No niitä en tule kokemaan koskaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhä neuvoja lueskelen...ei auta vaikka päivät tunkee täyteen duunia ja viikonloput juhlii ja tapaa ystäviä; hän on koko ajan mielessä.
Ap
Tässä Ap hetkisen jälkeen.
Päädyin keskustelemaan tuon miehen kanssa. Hän ei tiedä mitä haluaa. Kysyin haluaako nähdä mua, ei tiennyt vaan pyysi miettimisaikaa; tähän sanoin että ei kun haluan tietää heti - voimmeko jatkaa kavereina vai miten. Olisi ehkä pitänyt olla joustavampi tuossa mutten jaksa enää olla taustalla ja vaan odottaa - siksi halusin tietää heti...
Päädyimme siihen että viestittelemme kuten tähänkin asti (se on kyllä harventunut) ja näemme silloin tällöin ja käymme vaikka kahvilla kun näemme. Edelleenkään mitään siis välillämme ei fyysisesti ole tapahtunut. Nyt mennyt lähes viikko, enkä ole kuullut hänestä.
Alkuviikosta viestitteli...
Ei tunnu tietävän itsekään missä mennään tai mitä haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä Ap hetkisen jälkeen.
Päädyin keskustelemaan tuon miehen kanssa. Hän ei tiedä mitä haluaa. Kysyin haluaako nähdä mua, ei tiennyt vaan pyysi miettimisaikaa; tähän sanoin että ei kun haluan tietää heti - voimmeko jatkaa kavereina vai miten. Olisi ehkä pitänyt olla joustavampi tuossa mutten jaksa enää olla taustalla ja vaan odottaa - siksi halusin tietää heti...
Päädyimme siihen että viestittelemme kuten tähänkin asti (se on kyllä harventunut) ja näemme silloin tällöin ja käymme vaikka kahvilla kun näemme. Edelleenkään mitään siis välillämme ei fyysisesti ole tapahtunut. Nyt mennyt lähes viikko, enkä ole kuullut hänestä.
Alkuviikosta viestitteli...Ei tunnu tietävän itsekään missä mennään tai mitä haluaa.
Kyllä hän tietää mitä haluaa, avovaimonsa ja nykyisen tasaisen elämänsä. Jos haluaisi sinut, olisi jo eronnut.
Kuuntele mitä hän vaikenemisellaaan sinulle kertoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielipiteeni: jos mies on noin saamaton, ei se saa suhdetta aikaiseksi vaan jää tuhnuttamaan paikoilleen....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap. Taidat olla aika nuori?
No, 38v....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen siis 38, mies reilusti vanhempi.
Ja mä haluan tästä eroon kun mitään ei tapahdu!
Miten, oi miten saan ajatukset muualle....
Ap
Mä vaan mietin että jos se mies on sua 38:a reilusti vanhempi, miten pimeä on kun se ei ota reilusti nuorempaa kun hopeatarjottimella annettais....
Tapaa se. Huomaat luultavasti, ettei se niin ihana olekaan. Jos on nii sittenhän se kantsii vaihtaa.
Sylvester kirjoitti:
Tapaa se. Huomaat luultavasti, ettei se niin ihana olekaan. Jos on nii sittenhän se kantsii vaihtaa.
Tavattiin viime viikolla. On ihana kyllä. Olisin valmis suhteeseen mutta hän ei sitä
noin suoriltaan tiedä koska olemme ”hyviä ystäviä” ja kipinät lentelee. En tohdi sanoa suoraan että ottaisin hänet avosylein koska hän on varattu. Enkä halua olla sotkemassa mitään - ratkaisun tulee tulla mieheltä, kun hän on se varattu osapuoli.
En vaan pääse hänestä eroon - koko ajan ajatuksissani.
Ap
Tuun lukemaan vinkkejä. Mä ihastuin varattuna naisena vapaaseen mieheen ja jolla oli vielä tunteita mua kohtaan. Oikeastaan ihastuin rajummin kuin koskaan elämässäni. Koko homma tuli täysin yllätyksenä ja puun takaa. Mutta mulla on perhe niin minkäs teet.. tästä ihastuksesta nyt aikaa neljä vuotta, kolmeen vuoteen en ole ihastustani nähnyt ja edelleen itken iltaisin sitä että kohtasimme ihan väärään aikaan ja liian myöhään enkä saa hänen kanssaan kokea mitään. Jos olisin tiennyt että minunlaiseni mies on olemassa en olisi ottanut nykyistä miestäni ja perustanut hänen kanssaan perhettä. Otin nykyisen mieheni kun parempaakaan ei löytynyt ja halusin perheen.. eli en tiedä miten unohtaa ja tunteet saa sammumaan kun en ole nähnytkään tyyppiä kolmeen vuoteen. Silti joka päivä mielessä.