Lue keskustelun säännöt.
Olen 30v. ja näytän parikymppiseltä harjoittelijalta
16.08.2019 |
Yhdeksän vuoden työkokemus alalta, ylempi korkeakoulututkinto seitsemän vuoden takaa JA babyface.
Pukeuden asiallisesti ja aikuismaisesti, mutta erittäin usein tavatessani uusia ihmisiä esim. kokouksissa ja asiakkaan luona, minua luullaan opiskelijaksi, harjoittelijaksi tms. Myös kun palkkaamme uusia työntekijöitä, he usein rinnastavat minut työpaikkamme "nuorisoporukkaan", joka koostuu opintojen loppuvaiheessa olevista 20+ osa-aikatyöntekijöistä.
Kohtalotovereita? Koska tämä loppuu? Värjään kohta harmaita raitoja :)
Kommentit (55)
Nuori ulkonäkö voi olla sekä siunaus että kirous.... Vanhalta näyttäminen tuo respektiä vaikka kokemusvuosia olisi vasta vähän... koskee myös aikuisena alaa vaihtaneita.. Jos tarviit silmälaseja niin käytä niitä piilarien sijasta? Lasit vanhentaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näytän valokuvamallilta ja luullaan sellaiseksi vaikka olen oikeasti lentäjä-kirurgi. Vaikea tilanne minullakin.
Jykevä leuka ei mahdu ovesta sisään?
Olen 29v. Autoin entistä naapurin mummoa johon säilynyt hyvät välit kannettavan koneen Windowsin uudelleenasennuksessa.
Antoi 50€ että voin hankkia lukiotarvikkeita ja mennä 'koulukavereiden kanssa ulos'.
Ihana nainen, mutta harmitti. Ei todellakaan tässä iässä haluaisi kuulla tuota, kun vielä tiedän että hän sanoi sen vlipittömästi.
Laihduta niin katoaa baby face ja tulee tilalle kaunis ja kokenut kohtalotar.
En ajatellut laihduttaa, koska painoindeksi on 21
/ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vinkkejä
- silmälasit
- meikittömyys
- hiukset ponnarilla
- bleiseri
Mene naimisiin, rempatkaa kämppä ja hankkikaa pari lasta, saat muutamassa vuodessa kymmenen vuotta ulkonäköön lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 29v. Autoin entistä naapurin mummoa johon säilynyt hyvät välit kannettavan koneen Windowsin uudelleenasennuksessa.
Antoi 50€ että voin hankkia lukiotarvikkeita ja mennä 'koulukavereiden kanssa ulos'.
Ihana nainen, mutta harmitti. Ei todellakaan tässä iässä haluaisi kuulla tuota, kun vielä tiedän että hän sanoi sen vlipittömästi.
Olisit sanonut olevasi amis.
Kyllä se varmaan helpottaa about viidessä vuodessa. Sitä ei uskokaan, ennen kuin kokee, mitkä muutoksen vuodet 30-35 ikävuodet on. Ja juuuuu tiedän että on poikkeuksia, mutta _normaalisti_ ulkonäkö muuttuu tuolloin paljon. Ensin huomasin muutokset tietenkin vain muissa, mutts tänään viimeksi epätoivoissani katsoin piirteitä jotka alkavat valahtaa. Leukaperät ihan pikkasen alaspäin ja joku aavistuksen omainen "roikkuminen" koko kasvoissa. Hitto että ahistaa:(( katsoin kuviani kun olin 30 ja 31, enkä edes tajua miten niin paljon voi muuttua. Elintavat eivät ole muuttuneet enkä juo enkä polta. Täytän 36.
Heihei elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen just 30v kahden lapsen äiti. Opiskelen uutta tutkintoa yliopistossa eikä kukaan erota minua niistä 2-kymppisistä. Nykyään aiheuttaa väärinymrryksiä liikkua oman lapseni kanssa, kun ihmiset olettavat minun olevan lastenhoitaja. Vanhempi lapsi on 9v ja nuorempi 3v... potilaat edelleen tytöttelee.
Akne loppui varmaan viime vuonna vihdoin ja nyt vasta naama näyttääkin sitten lapsekkaalta kun on ihan sileä iho.
Vierailija kirjoitti:
Vinkkejä
- silmälasit
- meikittömyys
- hiukset ponnarilla
- bleiseri
Itse kuljen hiukset ponnarilla meikittömänä ja viimeksi tällä viikolla 23v nuori mies järkyttyi kuullessaan olevani kohta 30 ja kutsui minua "juniorin näköiseksi". :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on niin leveet kyynärpäät etten tahdo mahtua ovista sisään ja ulos.
Teitä ap:n tyylisiä nuorelta näyttäviä ja nuoria, mutta kokeneita juurikin arvostetaan ja ihaillaan kaikkialla nykyään! Eli mikä ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teitä ap:n tyylisiä nuorelta näyttäviä ja nuoria, mutta kokeneita juurikin arvostetaan ja ihaillaan kaikkialla nykyään! Eli mikä ongelma?
Itse työskentelen terveydenhoitoalalla, joten välillä olisi mukava että potilaat ja kollegat pitäisivät aikuisena minut nähdessään. Kollegoille nyt tulee jossain kohtaa selväksi, että olen tosiaan perheenäiti ja aikapäiviä sitten valmistunut jo yhteen ammattiin.
Aikaisemmassa työpaikassani yksi asiakas, jolla oli samanikäiset lapset kuin minulla (mutta 10v vanhempi) kysyi minulta olenko "joku 16-vuotias". Nyt kun opiskelen taas 2-kymppisten kanssa ei potilaille tule yhtään selväksi että tässä onkin jo vähän enemmän nähnyt jo yhden hoitoalan tutkinnon suorittanut henkilö teitä hoitamassa ja edelleen kohtelu on tytöttelevää ... Mutta en valita! Nro11
Väittele ja esittäydy aina tohtori virtasena. Silloin tuskin kukaan enää luulee harjoittelijaksi
Yksikään terveellisesti elävä 30-vuotias nainen näytä juuri päivääkään vanhemmalta kuin 20-25-vuotias, noina vuosina ei vielä paljon tapahdu. Eri juttu tietenkin on jos paino on tuona aikana paljon jojoillut. Ihon kollageenipitoisuus alkaa laskea aikalailla aikaisintaan 25-vuotiaana ja ei alkuun todellakaan jyrkästi. Noin kolmekymppisenä kroppa alkaa vähitellen oikeasti vanheta ja rapistua, toisilla nopeammin, toisilla hitaammin.
Varsinkin jos olet vähän nukenkasvoinen niin annat helposti ikäistäsi nuoremman vaikutelman. Ja kun ilmeisesti olet aika energinenkin. Perheellistyminen ei yleensä vanhenna fyysisesti mitenkään merkittävästi naista (ellei tosiaan liho ja lopeta liikuntaa ja kärsi unenpuutteesta ja pahasti) mutta stressaaminen ruuhkavuosista kyllä näkyy olemuksesta.
Itse olen aika lyhyt ja minuun suhtaudutaan vähän siihen tapaan, etten ole ihan pätevä vaikka olen kyllä. Pituus toisi kuitenkin vähän auktoriteettiä ja saattaisin vaikuttaa enemmän keskimääräiseltä ikäiseltäni.
Juttele että sun lapset menee pian yläasteelle ja muistele kovaäänisesti aikoja, kun käytiin Dingon keikalla.
Vierailija kirjoitti:
Yksikään terveellisesti elävä 30-vuotias nainen näytä juuri päivääkään vanhemmalta kuin 20-25-vuotias, noina vuosina ei vielä paljon tapahdu. Eri juttu tietenkin on jos paino on tuona aikana paljon jojoillut. Ihon kollageenipitoisuus alkaa laskea aikalailla aikaisintaan 25-vuotiaana ja ei alkuun todellakaan jyrkästi. Noin kolmekymppisenä kroppa alkaa vähitellen oikeasti vanheta ja rapistua, toisilla nopeammin, toisilla hitaammin.
Varsinkin jos olet vähän nukenkasvoinen niin annat helposti ikäistäsi nuoremman vaikutelman. Ja kun ilmeisesti olet aika energinenkin. Perheellistyminen ei yleensä vanhenna fyysisesti mitenkään merkittävästi naista (ellei tosiaan liho ja lopeta liikuntaa ja kärsi unenpuutteesta ja pahasti) mutta stressaaminen ruuhkavuosista kyllä näkyy olemuksesta.
Itse olen aika lyhyt ja minuun suhtaudutaan vähän siihen tapaan, etten ole ihan pätevä vaikka olen kyllä. Pituus toisi kuitenkin vähän auktoriteettiä ja saattaisin vaikuttaa enemmän keskimääräiseltä ikäiseltäni.
Olen samaa mieltä että pituus vaikuttaa. Itse olen alle 160 cm ja tuntuu että se nuorentaa entisestään. Pituuteen onkin sitten vaikeampi vaikuttaa ja korkokengät ei sovi joka työpaikalle, en tiedä miten ap:llä. Kumma kyllä että lyhyys nuorentaa vaikka saman pituisiahan tässä ollaan 18v ja 30 vuotiaina!
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aika lyhyt ja minuun suhtaudutaan vähän siihen tapaan, etten ole ihan pätevä vaikka olen kyllä. Pituus toisi kuitenkin vähän auktoriteettiä ja saattaisin vaikuttaa enemmän keskimääräiseltä ikäiseltäni.
Niin olen minäkin lyhyt eikä ole koskaan ollut ongelmia uskottavuuden kanssa eikä pätevyyttäni ole epäilty. Etsisin syytä muualta
Näytän valokuvamallilta ja luullaan sellaiseksi vaikka olen oikeasti lentäjä-kirurgi. Vaikea tilanne minullakin.