Parisuhdekurssin tyypillinen asiakas? Nelikymppinen mies joka yrittää saada puolison tyytyväiseksi
"-Useimmin nähty kurssiasiakas alkaa meillä olla nelikymppinen mies, joka kysyy, että miten saan kumppanini tyytyväiseksi ja suhteemme lämpimämmäksi."
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/parisuhdekurssin…
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa että näm parisuhdekurssit ovat miesten syyllistämistä.
Eräässä ajankohtaisohjelmassa miesprofessori kertoi tunteneensa itsensä hirveän tyhmäksi ja vajavaiseksi ja oppineensa hirveästi naisista leirillä, mutta nainen ei kertonut oppineensä mitään mistään.
Mitähän ne asiat mahtaisi olla joita naisten pitäisi tuollaisella kurssilla oppia?
Varmaan sitä miten alistutaan menneiden aikojen naisen rooliin.
Parisuhteen kannalta siitä ei olisi mitään hyötyä. Jos tuo paljastuu miehelle vasta kurssilla en yhtään ihmettele että se on mies joka oppii kurssilla enemmän parisuhteesta kuin nainen.
Jos mies toivoo, että halattaisiin aina työpäivän jälkeen ja nainen , että mies siistii kotia enemmän ja kurssinvetäjä pyytää kuuntelemaan toisiaan. sitten naisen päätelmä kurssin jälkeen on , että mistä käskettiin siivoamaan :D
On täysin totta, että eipä tee mieli halailla tyyppiä, joka ei tee osuuttaan kodinhoidosta.
Vierailija kirjoitti:
Neljäkymppisellä miehellä alkaa olla pelko perseessä, että jos muija totaalisen kyllästyneenä ottaa puolet omaisuudesta ja lähtee niin ei itse saa enää ketään tilalle. Tämähän on miehen puolelta oikeaa rakkautta? Oisko kannattanut kuunnella ja yrittää jo aikaisemmin?
Voihan niitä parikymppisiä sitten alkaa katselemaan.
Aviomies kirjoitti:
Viesteistä päätellen vika parisuhdeongelmiin löytyy aina meistä miehiestä. Ongelmat ratkeaisivat, jos me miehet olisimme parempia puolisoja. Naisethan saavat oikean parisuhdemallin jo geeneissään tai viimeistään äidiltään rintamaidossa.
Niinpä, jos olisitte parempia puolisoita ja kumppaneita ja ruuhkavuosina hoitaisitte edes oman osanne niin ehkäpä erojen määrä nelikymppisenä vähenisi. Ongelmahan miesten suhteen on se, että ne tekee liian vähän liian myöhään.
Vierailija kirjoitti:
Kai se vika miehissä on. Mutta tietysti se ratkaiseva avioliitto on se 4. tai 5. tai 6. Miten monta kertaa nyt pitää mennä naimisiin tajutakseen olevansa pska ihmisenä? Avoliittoja ja purkautuneita kihlauksia ei edes kannata listata noihin mukaan. Miten monta kariutunuttta suhdetta mies tarvitsee elämänsä aikana tajutakseen, että tällä ei pitäisi olla mitään oikeutta edes puhua elävälle naiselle tai tosiaan että kaikissa suhteissa yhteinen pilaava nimittäjä on hän itse? Missä vaiheessa mies tajuaa, että hän on luonnevikainen?
Tuskin missään vaiheessa, jos kerran naista saa. Eikä ne naisetkaan ihan täysillä käy, jos tollasen miehen mukaan lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Aviomies kirjoitti:
Viesteistä päätellen vika parisuhdeongelmiin löytyy aina meistä miehiestä. Ongelmat ratkeaisivat, jos me miehet olisimme parempia puolisoja. Naisethan saavat oikean parisuhdemallin jo geeneissään tai viimeistään äidiltään rintamaidossa.
Niinpä, jos olisitte parempia puolisoita ja kumppaneita ja ruuhkavuosina hoitaisitte edes oman osanne niin ehkäpä erojen määrä nelikymppisenä vähenisi. Ongelmahan miesten suhteen on se, että ne tekee liian vähän liian myöhään.
Parisuhteessa pysyminen ei korreloi mitenkään kotitöiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
No eihän naiset ole mihinkään tyytyväisiä koskaan eli ennemmin pitäisi olla naisille kurssi jossa oikein kärsitään niin olisivat sitten kotona vähän aikaa väsyneenä hiljaa jos miehen paita on lattialla suihkun aikana ennen kuin pistää sen pesukoneeseen.
Hyvin monessa asunnossa se pyykkikone on juurikin pesutiloissa. Miksei mies voi laittaa paitaansa pyykkikoriin tai koneeseen suihkuun mennessään vaan pudottaa sen jonnekin muualle? Sinne se yleensä jääkin kunnes nainen vie paidan pyykkiin. Se alkaa pikku hiljaa ärsyttää vuosien myötä kärsivällistäkin naista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aviomies kirjoitti:
Viesteistä päätellen vika parisuhdeongelmiin löytyy aina meistä miehiestä. Ongelmat ratkeaisivat, jos me miehet olisimme parempia puolisoja. Naisethan saavat oikean parisuhdemallin jo geeneissään tai viimeistään äidiltään rintamaidossa.
Niinpä, jos olisitte parempia puolisoita ja kumppaneita ja ruuhkavuosina hoitaisitte edes oman osanne niin ehkäpä erojen määrä nelikymppisenä vähenisi. Ongelmahan miesten suhteen on se, että ne tekee liian vähän liian myöhään.
Parisuhteessa pysyminen ei korreloi mitenkään kotitöiden kanssa.
Puhuinko minä kotitöistä? Sanoin, että pitää olla parempi kumppani.
Parisuhdekurssin tyypillinen asiakas on 45v mies, jolle vaimo motkottaa kaljan juomisesta ja kotitöiden laiminlyönnistä. Miehen mielestä seksielämä on heikkoa, koska sitä ei juuri ole. Ja tuossa iässä mies haluaisi kokeille eri asioita, mutta vaimo usein ei halua. Tästä johtuen mies katsoo aikuisviihdettä netissä ja vaimo valittaa siitä. Tämän valituksen seurauksena mies tyypillisesti alkaa vetäytymään ja rakentaa "man caven" jonnekin autotalliin tai vastaavaan, missä sitten viettää vähintään viikonloput, usein jopa arki-illat.
Tämän kierteen takia mies katsoo entistä enemmän sitä aikuisviihdettä ja juo entistä enemmän sitä olutta. Sitten eron kynnyksellä tullaan mun luokse juttelemaan.
Sillälailla. Naisista on kasvatettu otuksia, jotka eivät tule toimeen vastakkaisen sukupuolen kanssa. Miehistä on kasvatettu nössöjä, jotka uhraavat koko elämänsä kuningattarensa miellyttämiseen.
On teistä tullut hulluja....
Vierailija kirjoitti:
Miehet on niin tyhmiä, että niitä pitää kurssittaa ja kouluttaa, jotta ne osaisivat tehdä puolisonsa tyytyväiseksi. Tämä koulutus tosin kannattaisi tehdä heti suhteen alkuvaiheessa niin kenenkään ei tarvitsisi kärvistellä huonossa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppinen nainen saa koska tahansa uuden miehen tilalle, mies ei saa tuossa vaiheessa enää ketään. Luuserit.
Köh... Tutkimukset kyllä todistavat muuta...
En jaksaisi lukea enää yhdenkään katkeran naisen tilitystä paskoista miehistä. Mitä hlvettiä menette niiden porukan siurimpien ksipäiden kanssa yhteen? Ihan oma vikanne. Varoitusmerkit ovat ilmassa, jos niitä ette kiimassanne tunnista, niin se ei ole kenenkään muun kuin itsennne vika.
Etsikää tasapainoista miestä, ei ulia eikä jnnämiestä. Molemmat ovat perseestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljäkymppisellä miehellä alkaa olla pelko perseessä, että jos muija totaalisen kyllästyneenä ottaa puolet omaisuudesta ja lähtee niin ei itse saa enää ketään tilalle. Tämähän on miehen puolelta oikeaa rakkautta? Oisko kannattanut kuunnella ja yrittää jo aikaisemmin?
Enpä ylpeilisi sillä, että kyllästyy ja vie puolet toisen omaisuudesta. Rakkautta ei ole ainakaan toisen omaisuuden vieminen.
Ja ei saa ketään tilalle? Jos lähtevä nainen on ainut, jonka mies on saanut, niin aika seinästä reväisty rupueukko taitaa olla kysymyksessä. Loogisesti naisenkaan taso ei voi olla kovin korkea silloin jos hänen miehensä ei saa ketään muuta.
Vain miehen logiikalla yhdessä hankittu omaisuus muuttuu automaattisesti miehen omaisuudeksi viimeistään siinä vaiheessa, kun ero alkaa olla vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa että näm parisuhdekurssit ovat miesten syyllistämistä.
Eräässä ajankohtaisohjelmassa miesprofessori kertoi tunteneensa itsensä hirveän tyhmäksi ja vajavaiseksi ja oppineensa hirveästi naisista leirillä, mutta nainen ei kertonut oppineensä mitään mistään.
Mitähän ne asiat mahtaisi olla joita naisten pitäisi tuollaisella kurssilla oppia?
Varmaan sitä miten alistutaan menneiden aikojen naisen rooliin.
Parisuhteen kannalta siitä ei olisi mitään hyötyä. Jos tuo paljastuu miehelle vasta kurssilla en yhtään ihmettele että se on mies joka oppii kurssilla enemmän parisuhteesta kuin nainen.
Jos mies toivoo, että halattaisiin aina työpäivän jälkeen ja nainen , että mies siistii kotia enemmän ja kurssinvetäjä pyytää kuuntelemaan toisiaan. sitten naisen päätelmä kurssin jälkeen on , että mistä käskettiin siivoamaan :D
Me ei olla oltu kurssilla mutta parisuhdeterapiassa. Sinne mentiin miehen ehdotuksesta ja varmasti mies ajatteli juuri noin että minä en ole tyytyväinen juuri mihinkään. Tosin hän ei itsekään ollut tyytyväinen siihen että esim. sukat ei kulkeutuneet pyykkikoriin itsestään.
Opittiinko me halaamaan enemmän? Ei. Oppiko sukat kulkemaan pyykkikoriin itsestään? Ei. Tuliko tai puolisosta tyytyväisempi? Kyllä. Mikä siihen oli sitten? Puoliso oppi puhumaan asioista enemmän ja toisaalta hyväksymään se että ne sukat ei kulje itsestään pyykkiin. Jostain syystä tuo keskustelun tärkeys ei ollut miehelle avautunut aiemmin vaikka siitä oli yritetty puhua jo ennen terapiaa.
Meillä täsmälleen sama homma, mutta ilman terapiaa tai muuta ulkopuolista apua. Mis vain jotenkin itse tajusi tämän, kun oli ties monennettako kertaa pahoilla mielin jostain asiasta, ja tunsi olevansa yksin elämässä, vaikka minä olinkin aina vierellä. Myös muutama täysin typerä humalassa riitely (tämäkin ainoastaan hänen puoleltaan) sai hänet vihdoin hoksaamaan, että mitäs jos hän vain avaisikin suunsa enemmän. Voitaisiin yhdessä kommunikoida toistemme kanssa, siten että ymmärtäisimme toisiamme paremmin, eikä hänestäkään tuntuisi että on maailmassa yksin.
Siitä lähtien on parisuhde kyllä taas lähtenyt nousukiitoon.
Se nyt vain jostain syystä on niin, että miehet LUULEVAT osaavansa kommuikoida, ja siksi he eivät ymmärrä eivätkä usko että heillä on siinä suhteessa ongelmaa ennen kuin ulkopuolinen taho sen heille osoittaa. Vaimon sanomiset voi olla yhtä tyhjän kanssa :D
Palstallahan ei ole sitä miesvihaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet on niin tyhmiä, että niitä pitää kurssittaa ja kouluttaa, jotta ne osaisivat tehdä puolisonsa tyytyväiseksi. Tämä koulutus tosin kannattaisi tehdä heti suhteen alkuvaiheessa niin kenenkään ei tarvitsisi kärvistellä huonossa suhteessa.
<- Toksinen feministi.
Koirakin koulutetaan talon tavoille ja siihen mitä sen on tarkoitus tehdä. Miksei miestä? Kouluttamaton koira ja mies ovat yhtä hankalia arjessa.
Vierailija kirjoitti:
Miehet on niin tyhmiä, että niitä pitää kurssittaa ja kouluttaa, jotta ne osaisivat tehdä puolisonsa tyytyväiseksi. Tämä koulutus tosin kannattaisi tehdä heti suhteen alkuvaiheessa niin kenenkään ei tarvitsisi kärvistellä huonossa suhteessa.
Niin, siinä naisessa ei ole koskaan mitään vikaa? Voihan se nainenkin olla koko ajan tyytymätön, mikään ei riitä. Koskaan ei ole hyvä ja tuo kurssi on miehen viimeinen oljen korsi pelastaa parisuhde. Ja olen nainen itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet on niin tyhmiä, että niitä pitää kurssittaa ja kouluttaa, jotta ne osaisivat tehdä puolisonsa tyytyväiseksi. Tämä koulutus tosin kannattaisi tehdä heti suhteen alkuvaiheessa niin kenenkään ei tarvitsisi kärvistellä huonossa suhteessa.
Niin, siinä naisessa ei ole koskaan mitään vikaa? Voihan se nainenkin olla koko ajan tyytymätön, mikään ei riitä. Koskaan ei ole hyvä ja tuo kurssi on miehen viimeinen oljen korsi pelastaa parisuhde. Ja olen nainen itse.
Kaatuuko parisuhteet oikeasti siihen että puolisossa on jotakin vikaa? Minusta eivät, ehkä useimmin ne kaatuu jatkuvaan vikojen etsimiseen kuin itse niihin vikoihin.
Odotukset ja toiveet parisuhteelta ovat usein erilaisia mutta ei se tarkoita samaa kuin se että puoliso olisi jotenkin viallinen. Odotuksia on mahdotonta tietää jos niistä ei koskaan puhuta. Joskus käy myös niin että niitä toiveita parisuhtessa on mahdotonta yhdistää. Parisuhdekurssilla ei opetella etsimään puolisosta vikoja vaan keskustelemaa siitä mitä ne toiveet parisuhteessa kummallakin on, miten niitä pystytään yhdistämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet on niin tyhmiä, että niitä pitää kurssittaa ja kouluttaa, jotta ne osaisivat tehdä puolisonsa tyytyväiseksi. Tämä koulutus tosin kannattaisi tehdä heti suhteen alkuvaiheessa niin kenenkään ei tarvitsisi kärvistellä huonossa suhteessa.
Niin, siinä naisessa ei ole koskaan mitään vikaa? Voihan se nainenkin olla koko ajan tyytymätön, mikään ei riitä. Koskaan ei ole hyvä ja tuo kurssi on miehen viimeinen oljen korsi pelastaa parisuhde. Ja olen nainen itse.
Kaatuuko parisuhteet oikeasti siihen että puolisossa on jotakin vikaa? Minusta eivät, ehkä useimmin ne kaatuu jatkuvaan vikojen etsimiseen kuin itse niihin vikoihin.
Odotukset ja toiveet parisuhteelta ovat usein erilaisia mutta ei se tarkoita samaa kuin se että puoliso olisi jotenkin viallinen. Odotuksia on mahdotonta tietää jos niistä ei koskaan puhuta. Joskus käy myös niin että niitä toiveita parisuhtessa on mahdotonta yhdistää. Parisuhdekurssilla ei opetella etsimään puolisosta vikoja vaan keskustelemaa siitä mitä ne toiveet parisuhteessa kummallakin on, miten niitä pystytään yhdistämään.
Mistähän syystä täällä sanottiin miehen oppineen kurssilla paljon naisista ja parisuhteesta? Tietenkin sen takia, että miehet ovat haluttomia kommunikoimaan sen kumppaninsa kanssa ajoissa. Jos puhutaankin mies ei ota sitä mitä toinen sanoo todesta. Naisen puhe kuitataan valituksena ja nalkutuksena , josta ei tarvitse välittää. Sitten ihmetellään kun nainen tosta noin vaan haluaa erota vuosien turhan yrittämisen jälkeen
Kai se vika miehissä on. Mutta tietysti se ratkaiseva avioliitto on se 4. tai 5. tai 6. Miten monta kertaa nyt pitää mennä naimisiin tajutakseen olevansa pska ihmisenä? Avoliittoja ja purkautuneita kihlauksia ei edes kannata listata noihin mukaan. Miten monta kariutunuttta suhdetta mies tarvitsee elämänsä aikana tajutakseen, että tällä ei pitäisi olla mitään oikeutta edes puhua elävälle naiselle tai tosiaan että kaikissa suhteissa yhteinen pilaava nimittäjä on hän itse? Missä vaiheessa mies tajuaa, että hän on luonnevikainen?