Miksi nykyään ei rakenneta kellareita?
Kellari on kätevä säilytystilana ja kesäisinkin niin ihanan viileä.
Kommentit (77)
Aika monessa kodissa kellari on ihan samantasoista asumistilaa kuin yläkerta, ikkunoita lukuunottamatta. Kotiteatterille ihanteellinen sijainti.
Vierailija kirjoitti:
Kapillaari-ilmiön takia. Kellarit aiheuttaa kosteusongelmia kun maapohjan kosteus nousee ylös rakenteisiin.
Ei jos kellari on rakennettu oikein.
Vanhoissa taloissa kuten meidän 40-luvulla rakennetussa on painovoimainen ilmanvaihto ja siis kaikki seinäpinnat ym vesihöyryä läpäisevää eli kosteus siis pääsee talosta ulos rakenteiden läpi. Näin ei ole uusia talojen kanssa vaan ne rakennetaan tiiviiksi ja vaatii koneellisen ilmanvaihdon. Perinteinen kellari maa tai betonivalupohjalla tuottaa kosteutta mutta se ei ole painovoimaisessa talossa ongelma. Uudet talot taas eivät kestä niiden aiheuttamaa kosteuskuormaa. Toisaalta sitten en tiedä. Onnistuisiko niin että uuden talon kellariin asennettaisiin kunnon ilmanvaihtojärjestelmä koneellisesti, mutta hintaa siitä ainakin tulee lisää.
Kellarin rakentaminen nostaa rakennuskustannuksia, joitain kymmeniä rosentteja. Ei ole ilmaista.
Siksi koska niissä kummittelee, vesi valuu kellariin ja kellari voi aiheuttaa invaasion. Hyvä talo on rakennettu vähän "korkeammalle", jolloin mikään ylimääräinen ei pyri sisälle.
Sodan jälkeen rakennetussa rintamiestaloissa on. Oli myös suoja jos taas pommitetaan ja tulee sota.
nykyään harvoin on tarvetta tyrmälle.
Koska niissä alkaa aina kummitella ja tapahtua outoja. Ihmiset ovat nähneet aiheesta tehtyjä elokuvia ja päättäneet, etteivät ota sitä riskiä.
Aivopesty kansa noudattaa kauppiaiden suosituksia: eivät enää kävisi kaupassa kuin kerran kuussa:-D
Koska ne eivät sovi asumiskäyttöön, paitsi sattumalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuulettuva rossipohja on ainoa järkevä rakenne talolle Suomessa. Perunakellarit ja autotallit on erikseen.
Miten niin?
Eipä nuo 50-luvun kolmikerroksiset talot ole homeessa, vaan 70-80 -luvun tasaiset ja lättänät...
Kyllä aika usein ovat.
Veljeni työskentelee purkufurmassa ja on nähnyt monta mätää 50-luvun taloa.
Suomi on tasainen maa ja kellarin pitäminen kuivana on usein vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuulettuva rossipohja on ainoa järkevä rakenne talolle Suomessa. Perunakellarit ja autotallit on erikseen.
Miten niin?
Eipä nuo 50-luvun kolmikerroksiset talot ole homeessa, vaan 70-80 -luvun tasaiset ja lättänät...
En tiedä, ovatko homeessa, mutta niissä on yleensä tunkkainen mummolanhaju.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuulettuva rossipohja on ainoa järkevä rakenne talolle Suomessa. Perunakellarit ja autotallit on erikseen.
Miten niin?
Eipä nuo 50-luvun kolmikerroksiset talot ole homeessa, vaan 70-80 -luvun tasaiset ja lättänät...
Kyllä aika usein ovat.
Veljeni työskentelee purkufurmassa ja on nähnyt monta mätää 50-luvun taloa.
Suomi on tasainen maa ja kellarin pitäminen kuivana on usein vaikeaa.
Ne tunnetusti homehtuivat kun niihin rakennettiin "nykyaikainen" tiivistys 70-luvulta lähtien ja kylpyhuone yläkertaan... sekä lopetettiin polttamasta puuta tulisijoissa. Harvemmin kai ne mätänevät alhaalta ylöspäin.
Kerrostalojen kellaritiloissa on koneellinen viilennys. Tulisiko sellainen kalliiksi omakotitalossa? Viileähuone?
Oikein rakennettu kellarikerros on kosteusteknisesti ja radonin suhteen ongelmaton.
Rakennuspaikan sijainti kyllä rajoittaa, eli pohjaveden tulee olla perustuksien alapuolella ja peruskuivatus edetä tulee voida poistaa painovoimaisesti, jotta ei tarvita kalliita erityisratkaisuja.
Kellaritilan rakentaminen on edullista samoin kuin ylläpitokulut (vähäinen lämmitystarve eikä ulkoseiniä huollettaviksi).
Meillä talo rinteessä siten, että kellarikerroksen etuosa on osin maanpäällinen. Tilaan saa ikkunoista luonnonvaloa ja siellä mm. Työhuone sekä vierashuone. Muutoin mm. Iso vaatehuone, harrastus- ja kausivälinevarastoa, tekninen tila sekä isohko elokuva-/musiikki-/soittohuone, josta äänet eivät muualle kuulu. Oleskeluun käytetyt tilarat on sisustettu viihtyisiksi.
Kellaritila ei vienyt rakennusoikeutta, joten maanpäälliset tilat voitiin rakentaa väljiksi kun tilapäisemmässä käytössä olevat asiat voitiin sijoittaa maan alle.
Vierailija kirjoitti:
Vanhoissa taloissa kuten meidän 40-luvulla rakennetussa on painovoimainen ilmanvaihto ja siis kaikki seinäpinnat ym vesihöyryä läpäisevää eli kosteus siis pääsee talosta ulos rakenteiden läpi. Näin ei ole uusia talojen kanssa vaan ne rakennetaan tiiviiksi ja vaatii koneellisen ilmanvaihdon. Perinteinen kellari maa tai betonivalupohjalla tuottaa kosteutta mutta se ei ole painovoimaisessa talossa ongelma. Uudet talot taas eivät kestä niiden aiheuttamaa kosteuskuormaa. Toisaalta sitten en tiedä. Onnistuisiko niin että uuden talon kellariin asennettaisiin kunnon ilmanvaihtojärjestelmä koneellisesti, mutta hintaa siitä ainakin tulee lisää.
Ei vaan teillä sisäilman kosteus PÄÄSEE rakenteisiin ja se on huono juttu.
Meillä kellari vanhassa talossa ja kyllä on erittäin kätevä. Ei se ruoan säilömistä varten ole kuten jotkut näyttää kuvittelevan. Siellä on sauna, suihkutila, pyykinpesuhuone, arkkupakastin, ja reilusti lämmintä varastotilaa polkupyörille, uhreiluvarusteille eli korvaa ison ulkovaraston. Kaikki tämä tuo reilusti lisää tilaa varsinaiseen asuinkerrokseen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kellari vanhassa talossa ja kyllä on erittäin kätevä. Ei se ruoan säilömistä varten ole kuten jotkut näyttää kuvittelevan. Siellä on sauna, suihkutila, pyykinpesuhuone, arkkupakastin, ja reilusti lämmintä varastotilaa polkupyörille, uhreiluvarusteille eli korvaa ison ulkovaraston. Kaikki tämä tuo reilusti lisää tilaa varsinaiseen asuinkerrokseen.
PS. Talo yli 50v vanha eikä kosteusongelmia.
Oliko hankala tehdä? Pääseekö kottikärryillä sisälle?
http://www.mikkotuo.fi/kellari/#DSC_0005.JPG