Henkilökohtaisista uskonasioista puhuminen pitäisi kieltää koulujen järjestyssäänöissä!
Sellaiset puheet ja keskustelut voi säästää kouluajan ulkopuolelle käsiteltäväksi omalla vapaa-ajallaan, sellaiset keskustelut kuten mitään muutkaan uskontoihin liittyvät asiat eivät kuulu sen enempää Suomalaiseen kouluun kuin sivistyneeseen koulumaailmaan. Ja mitä useampi lapsi sekä heidän vanhempansa valitsee/vaatii katsomusneutraalia ja uskonnotonta elämänkatsomusopetusta uskonnolisen aivopesun ja tunustuksellisenen uskonnon pakkotyrkyttämisen sijaan sitä paremmin neutraalius ja uskonnonvapaus toteutuu Suomen kouluissa. Myöskään ei ole vielä myöhäistä vaihtaa jos olette vahingossa valinneet lapselle uskonnonopetusta.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi kouluissa tulisi kieltää kaikki uskonnolliset tunnukset kuten ristiriipukset, kipat ja hunnut. Näin luotaisiin neutraali ja turvallinen ympäristö, joka tukisi jokaisen lapsen itsemääräämisoikeutta.
Mä en kyllä ole huomannut oman lapseni vahingoittuvan mitenkään siitä, että Madiha käyttää koulussa huivia tai Juusolla on rippiristi kaulassa? Kerro nyt hyvänen aika mulle huolestuneelle, että miten nuo lastani vahingoittaa?
Oletko ajatellut, että se huivittaminen voi vahingoittaa Mahidaa? Kannattaa lukea tuore uutisointi maahanmuuttajatyttöihin kohdistuvasta kunniakontrollista. On todella yleistä, että perheet ja muu maahanmuuttajayhteisö kontrolloin maahanmuuttajatyttöjen käyttäytymistä, pukeutumista, harrastamista ja oikeastaan kaikkea sosiaalista elämää äärimmäisen tiukasti. Osa tätä kontrollia on uskonnolliseen pukeutumiseen (huivi,) pakottaminen ja tyttöjen vetäminen pois joiltakin oppitunneilta kuten liikunnasta (esim. uiminen ja jalkapallon pelaaminen ei sallittua). Jos uskonnolliset symbolit ja uskonnon perusteella eriarvoistaminen olisivat edes koulussa kiellettyjä, tytöillä olisi ainakin yksi henkireikä.
Vastaavan tyyppistä kontrollointia on myös kotoperäisissä lahkoissa ja sekin on lapsille vahingollista. Aikuiset asettakoot uskonnollisia rajoitteita itselleen, mutta lapset pitäisi jättää rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä29501 kirjoitti:
Kyllä nykyään voi koulussa valita vaikka elämänkatsomustiedon uskonnon sijaan.
Voiko? Vai määräytyykö se vieläkin esim. uskontokuntaan kuulumisen perusteella? Tai vanhempien määräyksen?
Ev.lut kirkkoon kuuluva ei voi valita elämänkatsomustietoa. Ja alaikäinen lapsi ei voi itse erota kirkosta. Näin ollen hänen katsomusaineensa valikoituu vanhempien uskonnon perusteella. Tämä ylläpitää segrekaatiota ja epätasa-arvoa.
Kaikenlainen mielipiteiden ilmaisu pitää myös kieltää. Jos vaikka Maijalla on kännykkä merkkiä x ei hän saa kehua sen paremmuutta verrattuna merkkiin y.
Ap. Mihin pyrit aloituksellasi. Mikä tuosta seuraa. Jokainen meistä joutuu joskus tekemään valinnan taivaan ja helvetin välillä.
Ilmaston muutoskin on uskon asia mitä suurimmassa määrin. Siitäkään ei sitten saisi puhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi kouluissa tulisi kieltää kaikki uskonnolliset tunnukset kuten ristiriipukset, kipat ja hunnut. Näin luotaisiin neutraali ja turvallinen ympäristö, joka tukisi jokaisen lapsen itsemääräämisoikeutta.
Uskonnonvapaus, ml. vapaus pitää esillä uskonnollisia tunnuksia, koskee koululaisiakin.
Ja juuri tästä syystä pitäisi yhteiskunnan varmistaa, että lapsia ei pakoteta seuraamaan vanhempiensa uskontoa, vaan he ovat täysin vapaita uskonnoista ja voivat sitten aikuisina tehdä omat valintansa. Nykyäänhän uskonnonvapaus ei todellakaan koske moniakaan kiihkeästi uskovien vanhempien lapsia. Lapset pitää suojata uskonnoilta ja vasta aikuisena voi tehdä valinnan siitä, tahtooko liittyä johonkin uskontokuntaan vai ei.
Eipä tuo koulun uskonnon opetus kovin tunnustuksellista ole, sellaista yleistä liipalaapaa. Arvot, joita siellä välitetään, lähimmäisen kunnioittaminen mm., eivät ketään vahingoita. Enemmän olen huolissani aloittajan kaltaisista, suorastaan vihamielisesti uskontoon suhtautuvista kantasuomalaisista. Emme voi elää arvotyhjiössä, lainsäädäntö, yhteiskuntarakenne, halusimme tai emme, pohjautuu myös kristillisiin arvoihin. Ei näkyvästi, mutta esim. Älä tapa -käskyn rikkominen kyllä yleensä johtaa vankeustuomioon.
Avosylin sen sijaan toivotetaan tervetulleeksi idän uskontoon sidotut ääriliikkeet, sellaiset suuntaukset, joissa ihmisarvoa ei ole. On tämäkin yhteiskunta.
Mitäköhän uskonasioista puhumisen kieltämisellä tässä yhteydessä tarkoitetaan? Mun puolestani saisi antaa vaikka jälki-istuntoa jokaiselle joka pelottelee luokkakavereitaan helvetillä, mutta olisi kauheaa jos lapsi joutuisi koulupäivät jännittämään, ettei perheen kirkossa käyminen vahingossakaan vilahda missään sivulauseessa esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi kouluissa tulisi kieltää kaikki uskonnolliset tunnukset kuten ristiriipukset, kipat ja hunnut. Näin luotaisiin neutraali ja turvallinen ympäristö, joka tukisi jokaisen lapsen itsemääräämisoikeutta.
Mä en kyllä ole huomannut oman lapseni vahingoittuvan mitenkään siitä, että Madiha käyttää koulussa huivia tai Juusolla on rippiristi kaulassa? Kerro nyt hyvänen aika mulle huolestuneelle, että miten nuo lastani vahingoittaa?
Lapsesi saattaa harhaisesti kuvitella uskontojen olevan todellisia, jos näkee muiden ihmisten niitä kannattavan. Lapsille kun ei opeteta pienestä pitäen, että suurikaan määrä tyhmiä ihmisiä uskomassa johonkin ei tarkoita, että touhussa olisi järkeä.
Uskonnot ovat todellisia asioita. Mun lapsella on oikeus uskoa tai olla uskomatta. Pääasia, kun ajattelee asiat ihan itse, eikä myöskään kuuntele ahdistuneita uskonnottomia typerine harhaisuuspuheineen.
Uskonnoissa on kyse psykoosiin vaipuneiden vajaaäyisten autistien mielisairaista harhakuvitelimista, höpöttävät Jumalan yhteyksistä ja päänsisäisistä äänistä kuin mitkäkin skitsofreeniset psykopaatit. Lahkot aivopesee kilpaa ihmisiä ja nämä aivottomat zombit eivät ymmärrä tulleensa huijatuiksi.
Vaikka aloitus on provo, niin korjaanpa nyt kuitenkin yhden väärinkäsityksen.
Elämänkatsomustieto ei ole arvovapaata, vaan tavoite on ohjata oppilasta suvaisevaisuuteen ja yhdenvertaisuuden ymmärtämiseen sekä katsomusvapauden kunnnioittamiseen. Tähän kuuluu myös uskontojen hyväksyminen osana ihmisten elämää.
Elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma ohjaa vahvasti opettajaa siihen, että oppilasta opetetaan ja kannustetaan pohtimaan omaa käsitystään asioista. Et-ryhmissä on oppilaita, joilla on voimakas uskonnollinen vakaumus, josta he voivat tietysti tunneilla puhua. Et-ryhmissä on kristittyjä, muslimeita, buddhalaisia, ateisteja, agnostikkoja jne. Kaikki näkemykset ovat yhtä arvokkaita.
Elämänkatsomustietoa ei voi opettaa niin, ettei puhuta mitään uskomisesta ja uskonnoista ja hyväksytä sitä, että joillakin - jopa ryhmän jäsenillä - on uskonnollinen vakaumus.
T. et-ope
Vierailija kirjoitti:
Vaikka aloitus on provo, niin korjaanpa nyt kuitenkin yhden väärinkäsityksen.
Elämänkatsomustieto ei ole arvovapaata, vaan tavoite on ohjata oppilasta suvaisevaisuuteen ja yhdenvertaisuuden ymmärtämiseen sekä katsomusvapauden kunnnioittamiseen. Tähän kuuluu myös uskontojen hyväksyminen osana ihmisten elämää.
Elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma ohjaa vahvasti opettajaa siihen, että oppilasta opetetaan ja kannustetaan pohtimaan omaa käsitystään asioista. Et-ryhmissä on oppilaita, joilla on voimakas uskonnollinen vakaumus, josta he voivat tietysti tunneilla puhua. Et-ryhmissä on kristittyjä, muslimeita, buddhalaisia, ateisteja, agnostikkoja jne. Kaikki näkemykset ovat yhtä arvokkaita.
Elämänkatsomustietoa ei voi opettaa niin, ettei puhuta mitään uskomisesta ja uskonnoista ja hyväksytä sitä, että joillakin - jopa ryhmän jäsenillä - on uskonnollinen vakaumus.
T. et-ope
Oli itselle shokeeraava järkytys kun sain tietää että ET-opetus ja uskonto ovat vain sama aine eri nimellä, käytetään jopa samoja oppikirjoja. Miksi ihmeessä tarvitaan kahta eri nimistä ainetta jos niiden aineiden sisältö on kuitenkin identtinen?
uskomatonta että jotkin vanhemmat riistävät tuon ilon ja elämän kantavan voiman lapsiltaan
meillekin yksi vanhepi sanoi että hänen lapselle ei sitten satuja kerrota
Monilla uskonnottomilla on niin jyrkkiä mielipiteitä että he vetävät suvaitsemattomuudessaan vertoja fundamentalistilahkolaisille. Tosin jälkimmäiset yleensä sulkeutuvat omaan porukkaansa, mutta kiihkouskonnottomat yrittävät tuputtaa omaa näkemystään myös muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä29501 kirjoitti:
Kyllä nykyään voi koulussa valita vaikka elämänkatsomustiedon uskonnon sijaan.
Voiko? Vai määräytyykö se vieläkin esim. uskontokuntaan kuulumisen perusteella? Tai vanhempien määräyksen?
Ev.lut kirkkoon kuuluva ei voi valita elämänkatsomustietoa. Ja alaikäinen lapsi ei voi itse erota kirkosta. Näin ollen hänen katsomusaineensa valikoituu vanhempien uskonnon perusteella. Tämä ylläpitää segrekaatiota ja epätasa-arvoa.
Eikä ylläpidä. Kyllähän oppilaita jaetaan eri ryhmiin myös esim. äidinkielen opetuksessa (ulkomaalaisille suomi2, ruotsinkielisille omat tuntinsa jne.) eikä sekään ole johtanut ongelmiin.
Jos kaikki laitettaisiin yhteisille katsomustunneille niin se asettaisi vähemmistöuskontoihin kuuluvat oppilaat hankalaan asemaan. Opettajilla ei ole jokaisesta uskonnosta yhtä syvällistä tuntemusta, joten kun oppitunneilla käytäisiin läpi vaikka mormonikirkkoa niin mormonilapsi saattaisi joutua korjaamaan opettajan vääriä käsityksiä ja toiminaan jonkinlaisena "asiantuntijana" jollainen hän ei tietenkään vielä ole kun on vasta lapsi. Lisäksi opettajien omat ennakkokäsitykset ja asenteet tiettyjä yhteisöjä kohtaan voisivat tulla esiin oppilaille haitallisella tavalla. Millaista olisi vaikkapa luokan ainoalla katolisella lapsella, joka joutuisi kuuntelemaan kun kiihkoprotestanttinen opettaja väittää katolilaisten palvovan Mariaa ja antavan rahaa paaville saadakseen synnit anteeksi?
Vähemmistöuskontoihin kuuluvien kannalta on siis parempi, että lapset saavat opetusta heidän uskontonsa tuntevalta opettajalta yhdessä muiden samanuskoisten lasten kanssa.
Mun mielestä sensuuri on vaarallista. Ehdottomasti kouluissa pitää opettaa kaikista uskonnoista, mutta uskonnottomasti. Samaten historia pitää opettaa, niinkuin oikeasti on käynyt, ei vain voittajan näkökulmasta. Esimerkiksi se oli aikuisena aika järkytys, kun tajusin, ettei meille oltu opetettu mitään saamelaisista ja siitä, kuinka suomalaiset riistävät heitä koko ajan, tänäkin päivänä. Ei kouluissa opeteta ajattelemaan, siellä opetetaan lampaiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän työpaikoillakaan saisi puhua uskonnosta, mutta silti monet pönkittävät ateismiaan. Johtuuko tämä kenties jostain epävarmuudesta?
Johtuuko naurettava epävarmuus kuvitelmasi omasta epävarmuudesta? Projisointiako?
Mulla on täysi varmuus, että Jumala on olemassa ja, että Jeesus on hänen poikansa ja meidän herramme ja vapahtajamme, joka kuoli syntiemme tähden. En kuitenkaan paasaa tästä työpaikalla. Mutta jotkut ateistit kyllä naureskelevat uskovaisille.
Koulun järkestyssäännöt, joihin ap vaati muutoksia, koskevat vain ja ainoastaan oppilaita, jotka luultavasti eivät kovinkaan usein puhu henkilökohtaisesta uskostaan, saati painostaisivat muita. Kuitenkin osoitat vaatimuksesi opettajille, joita koskee koululainsäädäntö, ei siis järjestyssäännöt.
Uskonnoista on muuten varsin vaikea päästä eroon. Länsimainen kulttuuri perustuu kristinuskolle. Useimmat sodat maailmalla ovat saaneet alkunsa, kun ihmiset ovat eri mieltä uskonnosta. Niinpä sitten koulussa ei pidä edes sivuta millään tavalla kulttuuria tai sotahistoriaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi kouluissa tulisi kieltää kaikki uskonnolliset tunnukset kuten ristiriipukset, kipat ja hunnut. Näin luotaisiin neutraali ja turvallinen ympäristö, joka tukisi jokaisen lapsen itsemääräämisoikeutta.
Mä en kyllä ole huomannut oman lapseni vahingoittuvan mitenkään siitä, että Madiha käyttää koulussa huivia tai Juusolla on rippiristi kaulassa? Kerro nyt hyvänen aika mulle huolestuneelle, että miten nuo lastani vahingoittaa?
Lapsesi saattaa harhaisesti kuvitella uskontojen olevan todellisia, jos näkee muiden ihmisten niitä kannattavan. Lapsille kun ei opeteta pienestä pitäen, että suurikaan määrä tyhmiä ihmisiä uskomassa johonkin ei tarkoita, että touhussa olisi järkeä.
Uskonnot ovat todellisia asioita. Mun lapsella on oikeus uskoa tai olla uskomatta. Pääasia, kun ajattelee asiat ihan itse, eikä myöskään kuuntele ahdistuneita uskonnottomia typerine harhaisuuspuheineen.
Uskonnoissa on kyse psykoosiin vaipuneiden vajaaäyisten autistien mielisairaista harhakuvitelimista, höpöttävät Jumalan yhteyksistä ja päänsisäisistä äänistä kuin mitkäkin skitsofreeniset psykopaatit. Lahkot aivopesee kilpaa ihmisiä ja nämä aivottomat zombit eivät ymmärrä tulleensa huijatuiksi.
Oletko itse tehnyt päätelmäsi omilla aivoillasi vai olisiko ajatuksiasi pikku hiljaa ohjattu siihen suuntaan aivan huomaamattasi?
Voiko? Vai määräytyykö se vieläkin esim. uskontokuntaan kuulumisen perusteella? Tai vanhempien määräyksen?