Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten reagoisit jos kuulisit lapsesi kiduttaneen eläimiä?
11.08.2019 |
Tämä on oikeasti tärkeää. Lapset eivät vielä ymmärrä, että eläimet eivät ole leluja ellei sitä kotona tehdä selväksi. Omassa lapsuudessa meillä ei ollut lemmikkejä, mutta vanhempien kanssa käytiin paljon ulkoilemassa luonnon helmassa ja eläimiä nähdessä niistä juteltiin ja tehtiin selväksi, että niitä ei saa häiritä. Sammakonkutuakin ihmeteltiin ja samalla selvitettiin, että siihen ei missään nimessä saa koskea tai kepillä mennä tökkimään, kissaa sattuu todella paljon jos viiksiä vetää ja koiraa ei saa ottaa hännästä kiinni.
Eikö näille lapsille jotka siileillä pelaa jalkapalloa ole kotona opetettu näitä asioita? Minua oikeasti huolestuttaa nämä leikit ja kuinka monet eläimet joutuvat uhreiksi.
Miten reagoisit jos sinulle ilmoitettaisiin oman lapsesi olleen osallisena tällaiseen?
Kommentit (55)
Kyseiset vanhemmat on varmaan samoja tyyppejä kuin aloituksen alapeukuttaja(t). Kyllä olisin tosi pettynyt lapseen ja itseeni jos lapseni jäisi tollaisesta kiinni. On ihan hirveää että lapselle tulee edes mieleen satuttaa eläviä olentoja, varsinkin jos on kyse esim kouluikäisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea ajatella, että omat lapset tuollaista tekisivät, meillä on koiria joiden kanssa tulevat hyvin toimeen ja osaavat käsitellä niitä.
Tosin ryhmäpainehan on se mikä saa lapset tekemään tyhmyyksiä, joten jos tällainen tilanne tulisi niin olisi kyllä hyvin pitkät keskustelutuokiot asiasta. Pitäisi selvittää, miksi lapsi käyttäytyi näin.
Tekisi varmasti mieli antaa kunnolla selkään, mutta ei...
Ajatus on kyllä kauhea. Varmaan veisin lapseni psykologille - sosiopatia pitää tunnistaa heti alkuun, jotta lasta voidaan auttaa ja hänestä kasvaa edes jotenkin yhteiskuntakelpoinen.
Parempi se on kiduttaa kuin nussia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen töissä lastenpsykiatrialla ja voin kertoa, että lapset, jotka kiduttavat eläimiä ovat hyvin vakavasti häiriintyneitä. Tai häirittyjä, kuten nykyään sanotaan. Tarvitsisivat hoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tein tuota lapsena mutta minuun olikin kohdistettu väkivaltaa toisen vanhemman toimesta ja kotona alkoi esim. keskellä yötä lasit helisemään kun kuului jotain raivotappelua keittiöstä ja olin vapisevassa pelkotilassa sen jälkeen aamuun asti.
Tiedän kyllä mikä olen, enkä puolustele sitä että esim. 3-5 vuotiaana potkin luonnosta löytämiäni eläimiä mutta en ole aikuisena pahantahtoinen. Nykyään oikeasti tykkään eläimistä ja olen ihmisiä kohtaan ihan asiallinen. Eli kaikista "meistä" ei tule mitään hirviöitä aikuisena jos myöhemmät kasvuolosuhteet ja ympäröivä yhteiskunta ovat siedettävät.
Minua vähän hämmentää tämä asia. Välillä kuulee jonkun lapsena kiduttaneen eläimiä ja heistä on kasvanut ihan tasapainoisia aikuisia. Ja sitten taas kun olen lukenut paljon sarjamurhaajista ym. lähes poikkeuksetta nämä ovat lapsena kiduttaneet eläimiä ja teini-iässä siirtyneet ihmisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella tiukka asiapitoinen perusteltu
Keskustelu aiheesta toimisi parhaiten
Vierailija kirjoitti:
Itse tein tuota lapsena mutta minuun olikin kohdistettu väkivaltaa toisen vanhemman toimesta ja kotona alkoi esim. keskellä yötä lasit helisemään kun kuului jotain raivotappelua keittiöstä ja olin vapisevassa pelkotilassa sen jälkeen aamuun asti.
Tiedän kyllä mikä olen, enkä puolustele sitä että esim. 3-5 vuotiaana potkin luonnosta löytämiäni eläimiä mutta en ole aikuisena pahantahtoinen. Nykyään oikeasti tykkään eläimistä ja olen ihmisiä kohtaan ihan asiallinen. Eli kaikista "meistä" ei tule mitään hirviöitä aikuisena jos myöhemmät kasvuolosuhteet ja ympäröivä yhteiskunta ovat siedettävät.
Niin, sinusta tuli tasapainoinen sosiopaatti/psykopaatti mutta kaikista ei tule. Se on monen yhtälön summa pimahtaako se lapsi kokonaan ja alkaa tappamaan aikuisenakin. Jos esim. se väkivalta on ollut todella raakaa sitä lasta kohtaan ja jatkunut liian pitkään, tämä ei tunne enää mitään muuta kuin vihaa toisia ihmisiä kohtaan aikuisena ja alkaa tappaa näitä yksi kerrallaan kunnes jää kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suuttuisin kyllä ja olen puuttunut pienempäänkin kiusantekoon eläimiä kohtaan välittömästi. Pienet lapset monesti ottavat eläintä kovalla otteella hännästä yms. Hermostun siitä heti ja annan lapsen kuulla vihani. Mielestäni on loppunut asiaton käytös omalla 7-v lapsella. Mikään muu ei saa lapsen käytöksessä minua niin vihaiseksi, kuin asiaton eläinten kohtelu ja olen valmis antamaan lapselle vaikka turpiin, jos se sitä vaatii, mutta per-ke-le niitä eläimiä ei kiusata!
Vierailija kirjoitti:
Itse tein tuota lapsena mutta minuun olikin kohdistettu väkivaltaa toisen vanhemman toimesta ja kotona alkoi esim. keskellä yötä lasit helisemään kun kuului jotain raivotappelua keittiöstä ja olin vapisevassa pelkotilassa sen jälkeen aamuun asti.
Tiedän kyllä mikä olen, enkä puolustele sitä että esim. 3-5 vuotiaana potkin luonnosta löytämiäni eläimiä mutta en ole aikuisena pahantahtoinen. Nykyään oikeasti tykkään eläimistä ja olen ihmisiä kohtaan ihan asiallinen. Eli kaikista "meistä" ei tule mitään hirviöitä aikuisena jos myöhemmät kasvuolosuhteet ja ympäröivä yhteiskunta ovat siedettävät.
Minulla oli samanlainen lapsuus ja pienenä tapoin eläimiä kyllä, lintuja, ampumalla ilma -ja pienoiskiväärillä. Nyt aikuisena en voisi ikinä tehdä pahaa eläimille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea nähdä tätä mutta tämä on näkemisen arvoista. Ei itse sille ketä on todistanut sen nähtäväksi välttämättä mutta sille ketä on tehnyt elämän työn De Facto näkemyksen tälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein tuota lapsena mutta minuun olikin kohdistettu väkivaltaa toisen vanhemman toimesta ja kotona alkoi esim. keskellä yötä lasit helisemään kun kuului jotain raivotappelua keittiöstä ja olin vapisevassa pelkotilassa sen jälkeen aamuun asti.
Tiedän kyllä mikä olen, enkä puolustele sitä että esim. 3-5 vuotiaana potkin luonnosta löytämiäni eläimiä mutta en ole aikuisena pahantahtoinen. Nykyään oikeasti tykkään eläimistä ja olen ihmisiä kohtaan ihan asiallinen. Eli kaikista "meistä" ei tule mitään hirviöitä aikuisena jos myöhemmät kasvuolosuhteet ja ympäröivä yhteiskunta ovat siedettävät.
Minulla oli samanlainen lapsuus ja pienenä tapoin eläimiä kyllä, lintuja, ampumalla ilma -ja pienoiskiväärillä. Nyt aikuisena en voisi ikinä tehdä pahaa eläimille.
Kaikki psykopaatit eivät ala aikuisena tappamaan ihmisiä, se on vain joku outo harhakäsitys joka tietyillä ihmisillä on pinttynyt päähän. Monet ovat myös mukana kaikenlaisessa yritystoiminnassa tai työelämässä eli pystyvät funktioimaan normaalisti.
Antaisin lapsen pois. En kokisi, että voisin opettaa yhtään enempää kuin olisin jo tehnyt. Olen kasvissyöjä ja eläinsuojelujärjestöjen jäsen/osa-aika aktiivi. Jos sellaisesta kasvatuksesta huolimatta toimisi niin, niin lahjottaisin pois saamaan ammattiapua. En voisi hyväksyä lastani sen jälkeen. Homo saisi olla ja tehdä paljon muuta "epähyväksyttyä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein tuota lapsena mutta minuun olikin kohdistettu väkivaltaa toisen vanhemman toimesta ja kotona alkoi esim. keskellä yötä lasit helisemään kun kuului jotain raivotappelua keittiöstä ja olin vapisevassa pelkotilassa sen jälkeen aamuun asti.
Tiedän kyllä mikä olen, enkä puolustele sitä että esim. 3-5 vuotiaana potkin luonnosta löytämiäni eläimiä mutta en ole aikuisena pahantahtoinen. Nykyään oikeasti tykkään eläimistä ja olen ihmisiä kohtaan ihan asiallinen. Eli kaikista "meistä" ei tule mitään hirviöitä aikuisena jos myöhemmät kasvuolosuhteet ja ympäröivä yhteiskunta ovat siedettävät.
Minulla oli samanlainen lapsuus ja pienenä tapoin eläimiä kyllä, lintuja, ampumalla ilma -ja pienoiskiväärillä. Nyt aikuisena en voisi ikinä tehdä pahaa eläimille.
Minulla ihan sama. Jotain oireilua se varmaan oli kun lapsuudessa sai itse kokea monenlaista pahaa.
Vaikka tuntui todella pahalta niiden eläimien puolesta, mutta jotenkin niitä oli silti pakko tappaa.
Alue: Aihe vapaa
Itselläni ei ole lapsia, joka varmasti tekstistänikin paistaa. Jos törmäisin lapsiin joiden näkisin tuollaista tekevän, en ikävä kyllä tietäisi miten reagoin. Pistää niin vihaksi lukea noita uutisia aiheesta, että tekisi mieli tökkiä kepillä noita lapsia ja kysyä nautitko. Väkivalta ei ikinä ole oikein ja varsinkaan lapsia kohtaan, mutta surettaa nähdä puolustusjyvyttömien eläinten saavan tuollaista osakseen.