Lue keskustelun säännöt.
Vanhempieni kommentti siitä, ettei meillä ole kirjahyllyä.
11.08.2019 |
Vanhempani päivitteli ja vinoili, miksei meillä ole kirjahyllyä, koska ihmisen "sivistyksen tason näkee luetuista kirjoista" ja "sivistyneissä kodeissa on kirjahylly, jotta näkee kuinka paljon luetaan". Päivittelivät ja vinoilivat muutakin asiasta.
Olen eri mieltä: lukea voi sähkökirjoja, lainata kirjastosta, kierrättää kirjoja. Tai kuten meillä; ostamme paljon kirjoja, mutta annamme ne luettuamme eteenpäin kiertoon ja minusta kirjahylly on sisustuksellisesti ruma.
Ja ennen kaikkea: miksi pitää näyttää MUILLE, kuinka paljon lukee? Tosin vanhemmilleni kaikessa on tärkeintä se, että muut pitävät heitä "sivistyneinä ja fiksuina".
Rasittavia ihmisiä.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tän takia joillakin vanhemmilla sukupolvilla on se iso kirjahylly, jonka kirjoista eivät ole lukeneet yhtään. Joillakin on jopa feikkikirjoja, joissa on vain tyhjä kuori! Koska pitää näyttää sivistyneeltä ja paljon lukeneelta.
Vanhempani olivat syntyneet 40-luvulla, lapset 60-70 luvuilla. Kaikki ihan lukutaitoisia ja - kykyisiä, kuten suvun nuorimmatkin 2000-luvulla syntyneet. Kirjahyllyssä olevat kirjat luettuja.
Kirjastot ovat täynnä ilmaisia kirjoja, lukekaa lapsillenne. Se näkyy suoraan lapsen koulumenestyksessä, sanavarasto ja keskittymiskyky kehittyvät..Ei mammat jouda lukemaan iltasatua, kun pitää provoilla av:lla. Sadut ovat edelleen hyvin kilpailukykyinen viihdemuoto, mutta jos ei lapselle opeteta lukemisesta tulevaa nautintoa, vaan istutetaan vain telkkarin ja kännykän eteen, siihen he myös tottuvat.
Meillä onneksi myös mies osaa lukea ja lukikin lapselle todella paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro vanhemmillesi, että ajat muuttuvat. Ihmiset lukevat nykyisin niin paljon, ettei kirjoja pysty pitämään esillä eikä se ole edes järkevää. Tieto myös vanhenee nopeasti, joten vanhentuvaa tietoa ei kannata säilöä kotona.
Ihmiset lukevat nykyään selvästi vähemmän kuin esim. 20 vuotta sitten. Tänään oli Hesarissakin tästäkin aiheesta.
Tämä koskee perinteisiä kirjoja, mutta jos kaikki lukeminen huomioidaan, niin lukemisen määrä on varmasti kasvanut.
Netissä surffaamista ei voi pitää kognitiivisesti samanlaisena toimintona kuin kirjojen lukemista. Mielikuvituksen ja pitkäjänteisyyden kehittyminen jää väliin.
Lehden lukemisen voi vaihtaa verkkolehteen, mikä on melkein sama asia (tosin verkossa artikkelit ovat ainakin ilmaisella puolella yleensä lyhempiä), ja kirjoja voi lukea kännykällä (itsekin luen) mutta vauvapalsta tai facebook ei mitenkään rinnastu lukuharrastukseen, vaan pikemminkin TV-viihteeseen. Siksi puhutaan lasten ja nuorten kohdalla ruutuajasta.
Enhän
Ei ole kognitiivisesti samanlaista, mutta muukaan elämä ei ole enää samanlaista kuin 30 vuotta sitten. Työelämässä ei riitä, että lukee yhden kirjan, vaan samassa ajassa on luettava on 20 kirjan lyhennelmät ja poimittava keskeiset asiat.TV-viihde on täysin samanarvoista kuin kirjaviihde. Molemmista voi saada ihan yhtä sykähdyttävät kokemukset, jotka laittavat mielikuvituksen liikkeelle.
Mun mielestä on väärin aliarvostaa muita medioita ja korostaa kirjojojen lukemisen paremmuutta. Itsekin luen koko ajan kirjoja, mutta en väheksy televisiota, elokuvia, nettiä enkä muutakaan tiedon ja viihteen välitystä. Jokaisessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Nykypäivänä pelkkä kirjojen lukeminen on liian yksipuolista.
Nyt ei ole kyse sykähdyttämisestä, vaan siitä mitä aivoissa tapahtuu, kun luet. TV:stä se tulee valmiiksi pureskeltuna, lukiessa joudut kuvittelemaan kaiken, TV on silloin korviesi välissä ei silmiesi edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro vanhemmillesi, että ajat muuttuvat. Ihmiset lukevat nykyisin niin paljon, ettei kirjoja pysty pitämään esillä eikä se ole edes järkevää. Tieto myös vanhenee nopeasti, joten vanhentuvaa tietoa ei kannata säilöä kotona.
Ihmiset lukevat nykyään selvästi vähemmän kuin esim. 20 vuotta sitten. Tänään oli Hesarissakin tästäkin aiheesta.
Tämä koskee perinteisiä kirjoja, mutta jos kaikki lukeminen huomioidaan, niin lukemisen määrä on varmasti kasvanut.
Netissä surffaamista ei voi pitää kognitiivisesti samanlaisena toimintona kuin kirjojen lukemista. Mielikuvituksen ja pitkäjänteisyyden kehittyminen jää väliin.
Lehden lukemisen voi vaihtaa verkkolehteen, mikä on melkein sama asia (tosin verkossa artikkelit ovat ainakin ilmaisella puolella yleensä lyhempiä), ja kirjoja voi lukea kännykällä (itsekin luen) mutta vauvapalsta tai facebook ei mitenkään rinnastu lukuharrastukseen, vaan pikemminkin TV-viihteeseen. Siksi puhutaan lasten ja nuorten kohdalla ruutuajasta.
Enhän
Ei ole kognitiivisesti samanlaista, mutta muukaan elämä ei ole enää samanlaista kuin 30 vuotta sitten. Työelämässä ei riitä, että lukee yhden kirjan, vaan samassa ajassa on luettava on 20 kirjan lyhennelmät ja poimittava keskeiset asiat.TV-viihde on täysin samanarvoista kuin kirjaviihde. Molemmista voi saada ihan yhtä sykähdyttävät kokemukset, jotka laittavat mielikuvituksen liikkeelle.
Mun mielestä on väärin aliarvostaa muita medioita ja korostaa kirjojojen lukemisen paremmuutta. Itsekin luen koko ajan kirjoja, mutta en väheksy televisiota, elokuvia, nettiä enkä muutakaan tiedon ja viihteen välitystä. Jokaisessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Nykypäivänä pelkkä kirjojen lukeminen on liian yksipuolista.
Nyt ei ole kyse sykähdyttämisestä, vaan siitä mitä aivoissa tapahtuu, kun luet. TV:stä se tulee valmiiksi pureskeltuna, lukiessa joudut kuvittelemaan kaiken, TV on silloin korviesi välissä ei silmiesi edessä.
Olen sitten varmaan poikkeuksellisen älykäs ja kehittynyt ihminen, koska olen huomannut, että jotkut TV-ohjelmat saattavat vaikuttaa minuun todella syvällisesti ja saavat aikaan monimuotoisia ajatteluprosesseja. Vaikka TV-ohjelmissa on kuva mukana, niin kaikki ei ole valmiiksi pureskeltua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro vanhemmillesi, että ajat muuttuvat. Ihmiset lukevat nykyisin niin paljon, ettei kirjoja pysty pitämään esillä eikä se ole edes järkevää. Tieto myös vanhenee nopeasti, joten vanhentuvaa tietoa ei kannata säilöä kotona.
Ihmiset lukevat nykyään selvästi vähemmän kuin esim. 20 vuotta sitten. Tänään oli Hesarissakin tästäkin aiheesta.
Tämä koskee perinteisiä kirjoja, mutta jos kaikki lukeminen huomioidaan, niin lukemisen määrä on varmasti kasvanut.
Netissä surffaamista ei voi pitää kognitiivisesti samanlaisena toimintona kuin kirjojen lukemista. Mielikuvituksen ja pitkäjänteisyyden kehittyminen jää väliin.
Lehden lukemisen voi vaihtaa verkkolehteen, mikä on melkein sama asia (tosin verkossa artikkelit ovat ainakin ilmaisella puolella yleensä lyhempiä), ja kirjoja voi lukea kännykällä (itsekin luen) mutta vauvapalsta tai facebook ei mitenkään rinnastu lukuharrastukseen, vaan pikemminkin TV-viihteeseen. Siksi puhutaan lasten ja nuorten kohdalla ruutuajasta.
Enhän
Ei ole kognitiivisesti samanlaista, mutta muukaan elämä ei ole enää samanlaista kuin 30 vuotta sitten. Työelämässä ei riitä, että lukee yhden kirjan, vaan samassa ajassa on luettava on 20 kirjan lyhennelmät ja poimittava keskeiset asiat.TV-viihde on täysin samanarvoista kuin kirjaviihde. Molemmista voi saada ihan yhtä sykähdyttävät kokemukset, jotka laittavat mielikuvituksen liikkeelle.
Mun mielestä on väärin aliarvostaa muita medioita ja korostaa kirjojojen lukemisen paremmuutta. Itsekin luen koko ajan kirjoja, mutta en väheksy televisiota, elokuvia, nettiä enkä muutakaan tiedon ja viihteen välitystä. Jokaisessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Nykypäivänä pelkkä kirjojen lukeminen on liian yksipuolista.
Nyt ei ole kyse sykähdyttämisestä, vaan siitä mitä aivoissa tapahtuu, kun luet. TV:stä se tulee valmiiksi pureskeltuna, lukiessa joudut kuvittelemaan kaiken, TV on silloin korviesi välissä ei silmiesi edessä.
Olen sitten varmaan poikkeuksellisen älykäs ja kehittynyt ihminen, koska olen huomannut, että jotkut TV-ohjelmat saattavat vaikuttaa minuun todella syvällisesti ja saavat aikaan monimuotoisia ajatteluprosesseja. Vaikka TV-ohjelmissa on kuva mukana, niin kaikki ei ole valmiiksi pureskeltua.
No et ole, luetun sisällön ymmärtämisen kanssa näyttää olevan vaikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tänään oli Hesarissakin juttua, miten lukevat lapset tulevat edelleen kodeista, joissa on kirjahylly.
Lukijatutkimukset osoittavat myös, että ne joilla on kotona kirjahylly ja kirjoja, käyttävät eniten kirjastoa ja lukevat eniten e-kirjoja.
Minä olen aina lukenut, lapsesta asti, olen myös kaikkiruokainen.
Mieheni taas ei pahemmin kirjoja lue.
Meidän jo aikuisista lapsista lukee keskimmäinen mielellään.
Lapsuuden kodeissamme on kirjahyllyt notkuneet kirjoja, mieheni kotona varsinkin, sama täällä koton.
Lapsilla myös lapsena oma kirjahylly täynnä lastenkirjoja.
En kyllä kirjottais ton tutkimuksen alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta kirjahylly on kaunis osa sisustusta.
Minusta ei. MInä olen piilottanut kirjani etnisten kaappien sisään. On intialaista ja kiinalaista kaappia, joiden sisällä kaikki kirjat ovat. Ne näyttää paljon kauniimmalta kuin kirjojen kannet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro vanhemmillesi, että ajat muuttuvat. Ihmiset lukevat nykyisin niin paljon, ettei kirjoja pysty pitämään esillä eikä se ole edes järkevää. Tieto myös vanhenee nopeasti, joten vanhentuvaa tietoa ei kannata säilöä kotona.
Ihmiset lukevat nykyään selvästi vähemmän kuin esim. 20 vuotta sitten. Tänään oli Hesarissakin tästäkin aiheesta.
Tämä koskee perinteisiä kirjoja, mutta jos kaikki lukeminen huomioidaan, niin lukemisen määrä on varmasti kasvanut.
Netissä surffaamista ei voi pitää kognitiivisesti samanlaisena toimintona kuin kirjojen lukemista. Mielikuvituksen ja pitkäjänteisyyden kehittyminen jää väliin.
Lehden lukemisen voi vaihtaa verkkolehteen, mikä on melkein sama asia (tosin verkossa artikkelit ovat ainakin ilmaisella puolella yleensä lyhempiä), ja kirjoja voi lukea kännykällä (itsekin luen) mutta vauvapalsta tai facebook ei mitenkään rinnastu lukuharrastukseen, vaan pikemminkin TV-viihteeseen. Siksi puhutaan lasten ja nuorten kohdalla ruutuajasta.
Enhän
Ei ole kognitiivisesti samanlaista, mutta muukaan elämä ei ole enää samanlaista kuin 30 vuotta sitten. Työelämässä ei riitä, että lukee yhden kirjan, vaan samassa ajassa on luettava on 20 kirjan lyhennelmät ja poimittava keskeiset asiat.TV-viihde on täysin samanarvoista kuin kirjaviihde. Molemmista voi saada ihan yhtä sykähdyttävät kokemukset, jotka laittavat mielikuvituksen liikkeelle.
Mun mielestä on väärin aliarvostaa muita medioita ja korostaa kirjojojen lukemisen paremmuutta. Itsekin luen koko ajan kirjoja, mutta en väheksy televisiota, elokuvia, nettiä enkä muutakaan tiedon ja viihteen välitystä. Jokaisessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Nykypäivänä pelkkä kirjojen lukeminen on liian yksipuolista.
Nyt ei ole kyse sykähdyttämisestä, vaan siitä mitä aivoissa tapahtuu, kun luet. TV:stä se tulee valmiiksi pureskeltuna, lukiessa joudut kuvittelemaan kaiken, TV on silloin korviesi välissä ei silmiesi edessä.
Olen sitten varmaan poikkeuksellisen älykäs ja kehittynyt ihminen, koska olen huomannut, että jotkut TV-ohjelmat saattavat vaikuttaa minuun todella syvällisesti ja saavat aikaan monimuotoisia ajatteluprosesseja. Vaikka TV-ohjelmissa on kuva mukana, niin kaikki ei ole valmiiksi pureskeltua.
No et ole, luetun sisällön ymmärtämisen kanssa näyttää olevan vaikeuksia.
En voi hyväksyä sitä, että vain kirjat ovat oikotie onneen. Se on mielestäni vanhanaikaista ajattelua. Kirjoissakin on niitä, jotka voi lukea pureskelematta pelkkänä ajanvietteenä. Toki kirjoissa kuvittelun varaan jää se, miltä mikin näyttää tai kuulostaa, mutta sen lisäksi on paljon enemmän. Näkö- ja kuuloaistimus eivät poista oman ajattelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tänään oli Hesarissakin juttua, miten lukevat lapset tulevat edelleen kodeista, joissa on kirjahylly.
Lukijatutkimukset osoittavat myös, että ne joilla on kotona kirjahylly ja kirjoja, käyttävät eniten kirjastoa ja lukevat eniten e-kirjoja.
Minä olen aina lukenut, lapsesta asti, olen myös kaikkiruokainen.
Mieheni taas ei pahemmin kirjoja lue.
Meidän jo aikuisista lapsista lukee keskimmäinen mielellään.
Lapsuuden kodeissamme on kirjahyllyt notkuneet kirjoja, mieheni kotona varsinkin, sama täällä koton.
Lapsilla myös lapsena oma kirjahylly täynnä lastenkirjoja.
En kyllä kirjottais ton tutkimuksen alle.
Jatkan vielä, äitini (syntynyt 50), kävi kotonamme kesällä. Tuhisi että aina noita kirjoja jokapaikassa. Mulla oli kaks luettavaa takapihalla pöydällä, sängyn vieressä pari jne.
Ilmeisesti liikaa.
Netti on muuttanut maailmaa tosi paljon. Tyhminkin voi saada netistä uutta ajateltavaa. Ennen muinoin virikkeet tuli lähinnä muiden kyttäämisestä. Se joka tiesi vähän enemmän oli sopiva pilkan kohde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaksi perustelua miksei itselläni ole kirjahyllyä. Asuntoni on 28m2 yksiö. Jos ostan kirjahyllyn, joudun luopumaan tv-tasosta tai sohvasta. Toisekseen, lainaan kirjat aina kirjastosta.
Kirjahyllyn ei tarvitse olla "lattiamallia" tai muutenkaan valtavan kokoinen, itsellä pienessä kämpässä hylly on seinällä, hyvin mahtuu :) Olen kolmekymppinen, yhdelläkään kaveripariskunnalla ei ole minkäänlaista kirjahyllyä.
Myönnän, että jos tulee käytyä asunnossa, jossa ei ole kirjahyllyä ollenkaan, tai se on aseteltu täyteen muita kamoja, pieni epäilys herää, onko asukkaalla miten terävää tiedonkäsittelytaitoa ja ymmärrystä eri elämäntyyleistä. Yritän muistaa e-lukulaitteiden olemassaolon, mutta noissa paikoissa ei ole niitäkään näkynyt. Kaikista maailman aiheista ei toki tarvitse löytyä teoksia kotoa, kun minkä vain tiedon oikeellisuus voi nykypäivänä muuttua vauhdilla. Kirjojen lukeminen keskittyneesti vain on helppo keino laajentaa sanavarastoa, hioa kielioppia ja oppia muotoilemaan asiat sopivasti eri yhteyksissä, jolloin kykenee keskustelemaan pitäen yllä osallistujien mielenkiinnon ja saaden viestinsä ymmärretyksi. Laadukkaiden kertojien romaaneissa tutustuu tuhansiin ihmiskohtaloihin, voi pohtia, miten toimisi heidän asemassaan ja laajentaa ymmärrystään, ovatko omat valinnat ne ainoat oikeat. Ap:n vanhemmat tosin eivät vaikuta kovasti vaivautuneen pohtimaan ja tätä keinoa hyödyntämään, pahoittelut hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset ajattelevat asioista niin eri tavoin.
Aiemmin sivistyneen perheen tunnisti kirjahyllystä, jossa oli luettuja kirjoja. Turhan monilla ihmisillä kirjahyllyssä oli vihkiraamattu, espanjannukkeja ja likööripulloja.
Selaan asuntojen myynti-ilmoituksia ja hyvin harvoissa kodeissa näyttää olevan kirjahylly. Tv, palasohva, jännittävä lamppu ja liuta huopia näyttää löytyvät ja paljon tyhjää tilaa. Harvalla on seinillään tauluja, mutta julisteita riittää.
Kuka pitää mistäkin.
PS Vanhemmat tuntuvat aina kritisoivan lastensa ratkaisuja
Meillä on koko seinän pituinen kirjahylly ja kirjoja vielä piilossakin, yhteensä tuhansia. Ei asuntoesittelyssämme ollut kuvaa kirjahyllystä. Nykyään on tyypillistä kuvata tilojen sijasta irtaimistoa, vaikka isäntäväen pyyhkeitä vessanpytyn päälle aseteltuna. Tästä voi päätellä, että välittäjien estetiikantajuun eivät kirjat iske.
Käytän kuukausimaksullista ääni- ja e-kirjasovellusta ja se on vähentänyt uusien kirjojen kertymistä. Mies ostaa enemmän kirjoja, minä ehkä muutaman vuodessa. Hyllyissä on lempikirjojani, miksi minä niitä mihinkään hävittäisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri tänään oli Hesarissakin juttua, miten lukevat lapset tulevat edelleen kodeista, joissa on kirjahylly.
Lukijatutkimukset osoittavat myös, että ne joilla on kotona kirjahylly ja kirjoja, käyttävät eniten kirjastoa ja lukevat eniten e-kirjoja.
Tottakai tulevat, koska kirjahyllytön suomalainen koti on erittäin uusi ilmiö. Tyypillistä nollatutkimusta. Vielä harvemmassa kodissa oikeasti aktiivisesti luetaan vain elektronisia kirjoja, koska suomen kielellä kirjoitetut e-kirjat ovat paperiseen nähden järkyttävän kalliita, niille ei ole minkäänlaista yhtenäistä järjestelmää tai korkealaatuista lukulaitetta. Modernissa kirjahyllyttömässä kodissa joko ei lueta tai jos luetaan, ei olla nostalgisia ja se ei häiritse, vaikka kirjat olisi kirjoitettu vieraalla kielellä. Itse tein valinnan luopua suomalaisesta kirjallisuudesta 10 vuotta sitten, koska elektronisia kirjoja ei ole tarjolla järkevään hintaan järjellisessä formaatissa. Katsotaan sukupolvi tai kaksi eteenpäin ja asiat ovat Suomessakin toisella tolalla.
Luen paljon - ja lapsenikin lukevt paljon. Inhoan kuitenkin kirjahyllyä, varsinkin olohuoneen se ”pilaa” täysin. Omassa olohuoneessa kaikki ulkoseinät pelkkää ikkunaa eikä kirjahyllyä missään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tän takia joillakin vanhemmilla sukupolvilla on se iso kirjahylly, jonka kirjoista eivät ole lukeneet yhtään. Joillakin on jopa feikkikirjoja, joissa on vain tyhjä kuori! Koska pitää näyttää sivistyneeltä ja paljon lukeneelta.
Tämä kuvaa kyllä hyvin perinteistä kirjahyllyä.
Olen 70-luvun lapsi, ja muistan oikein hyvin sen kirjahyllyn joka meillä oli.
Siinä oli se pakollinen tietosanakirjar-sarja muutama Anni Swannin kirja.
Taisin olla ainoa kuka luki niitä tietosanakirjoja. Tykkäsin niistä, sillä niistä löytyi tietoa monenlaisista asioista.
Nykyään pidän netistä samasta syystä.Noiden kirjojen lisäksi kirjahyllyssämme oli baarikaappi. Sellainen lukittava kaappi, jossa oli peili takaseinässä. Siinä säilytettiin hienompia alkoholijuomia. Hienot viini- ja muut alkolasit säilytettiin toisessa kirjahyllyn lukittavassa kaapissa. Siinä oli lasiovet, joten niitä hienoja laseja sai ihailla joka päivä.
Myös matkamuistoja oli kirjahyllyssä esillä.
Kirjahyllyn keskuspaikka oli varattu sille täekeimmälle esineelle, eli telkkarille.
Tällainen kirjahylly telkkareineen ja viinoineen oli hyvin tyypillinen. Monessa perheessä ei ollut lainkaan kirjoja. Joillakin oli paljon matkamuistoja ja joillakin käsitöitä kirjahyllyssä esillä. Ja se telkkari.
Mutta kirjahylly piti olla, koska se kuului olohuoneen pakolliseen sisustukseen.
Ja mihin sen telkkarin olisi laittanut jos kirjahylly puuttuisi.Omassa kodissani on ainakin satoja kirjoja, ja useita kirjahyllyjä. Ihan vaan siksi koska pidän kirjoista.
Nykyään aika harva näyttää ostavan kirjoja, mikä on ihan ymmärrettävää, sillä kirjojahan voi lukea myös sähköisesti.
Eivätkä kaikki edes pidä lukemisesta. Eikä tarvitsekaan. Ei lukeminen tee kenestäkään parempaa tai huonompaa. Se on vain yksi harrastus.Tuohon viimeiseen pointtiisi: kyllä minä uskon, että lukeminen on tehnyt minusta paremman ihmisen. Empaattisemman, ymmärtäväisemmän ja laajemmin sivistyneen.
Toki näitä hyveitä voi oppia muillakin tavoilla. Mutta lähtökohtaisesti ajattelen, että ihminen, joka on kiinnostunut toisista ja yrittää ymmärtää itseään, on parempi kuin sellainen, jota ei mikään oman elämänpiirin ulkopuolinen kiinnosta.
No et sä kyllä vaikuta kovin ymmärtäväiseltä ja aika tavalla itsekeskeinen kuva tulee sinusta. Lisäksi, kuten itsekin sanot, nuo hyveet ei ole millään tavalla lukemisesta riippuvaisia.
Ohis
Eihän kirjahyllyn tarvitse olla ostettu varsinaisesti kirjahyllyn nimellä, voihan nyt muitakin hyllyköitä ym. pitää kirjoja varten. Itseäni ei kirjapinot häiritse, niitä on lattioillakin. Kaunein esine minulle on kirja. Koriste-esineistä en erityisemmin pidä. Kirjoja saa olla vaikka kuinka.
Sähköisesti en kirjoja lue netin kautta. En pääse kirjan maailmaan edes niin. Minulla pitää olla paperikirja.
Vierailija kirjoitti:
Luen paljon - ja lapsenikin lukevt paljon. Inhoan kuitenkin kirjahyllyä, varsinkin olohuoneen se ”pilaa” täysin. Omassa olohuoneessa kaikki ulkoseinät pelkkää ikkunaa eikä kirjahyllyä missään!
Usein se kirjahylly ei olekaan ulkoseinällä vaan väliseinällä.
Enhän
Ei ole kognitiivisesti samanlaista, mutta muukaan elämä ei ole enää samanlaista kuin 30 vuotta sitten. Työelämässä ei riitä, että lukee yhden kirjan, vaan samassa ajassa on luettava on 20 kirjan lyhennelmät ja poimittava keskeiset asiat.
TV-viihde on täysin samanarvoista kuin kirjaviihde. Molemmista voi saada ihan yhtä sykähdyttävät kokemukset, jotka laittavat mielikuvituksen liikkeelle.
Mun mielestä on väärin aliarvostaa muita medioita ja korostaa kirjojojen lukemisen paremmuutta. Itsekin luen koko ajan kirjoja, mutta en väheksy televisiota, elokuvia, nettiä enkä muutakaan tiedon ja viihteen välitystä. Jokaisessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Nykypäivänä pelkkä kirjojen lukeminen on liian yksipuolista.