Luojan kiitos työsopimus loppuu
useamman vuoden määrä lyhyitä määräaikaisuuksia tehnyt, kuun lopussa loppuu soppari ja en aio uutta kirjoittaa.
Aion heittäytyä ainakin hetkeksi tuuli-ajolle ja yhteiskunnan elätiksi, rahaa on sen verran säästetty että karenssit eivät mieltä paina, jos sellaisia edes tulee.
Joka aamu v_tuttaa enemmän ja enemmän tulla tänne töihin, mutta NO MORE! Raha ei ole kitumisen arvoista.
Mitä ajatuksia elätiksi heittäytyminen mammoissa herättää?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Ihailen rohkeuttasi, ap. Haaveilen samasta, mutta rohkeuteni ei riitä. Olen tehnyt määräaikaisia pätkiä 7 vuotta samalla työnantajalla, enkä usko saavani koskaan vakituista työtä tästä paikasta. Työ on mukavaa ja työkaverit kivoja, mutta esimiesten taholta kohtelu on aika tympeää. En tunne olevani minkään arvoinen. Motivaatio on alkanut loppua. Haaveilen sapattivuodesta ulkomailla. Kiertelisin maailmaa ja nauttisin vapaudesta. Palattuani lähtisin opiskelemaan ja vaihtaisin alaa. En halua tuhlata koko elämääni työssä, jossa tunnen olevani arvoton. Mutta rohkeus puuttuu. En uskalla heittäytyä tuntemattomaan ja taas huomasin allekirjoittaneeni uuden pätkäsopimuksen.
Mikä siinä niin vaikeaa on? Jos olet työttömyyskassan jäsen, niin ansiosidonnaisella voit hyvin pitää vuoden lomaa ja tehdä mitä huvittaa ja miettiä työkuviot uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Ihailen rohkeuttasi, ap. Haaveilen samasta, mutta rohkeuteni ei riitä. Olen tehnyt määräaikaisia pätkiä 7 vuotta samalla työnantajalla, enkä usko saavani koskaan vakituista työtä tästä paikasta. Työ on mukavaa ja työkaverit kivoja, mutta esimiesten taholta kohtelu on aika tympeää. En tunne olevani minkään arvoinen. Motivaatio on alkanut loppua. Haaveilen sapattivuodesta ulkomailla. Kiertelisin maailmaa ja nauttisin vapaudesta. Palattuani lähtisin opiskelemaan ja vaihtaisin alaa. En halua tuhlata koko elämääni työssä, jossa tunnen olevani arvoton. Mutta rohkeus puuttuu. En uskalla heittäytyä tuntemattomaan ja taas huomasin allekirjoittaneeni uuden pätkäsopimuksen.
Tein saman tempun, kun olin saanut opintolainan maksettua ja vähän rahaa säästöön. Sinnikkyydellä onnistuin lopulta saamaan sellaista työtäkin, mistä itseasiassa pidän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensin mietin, että miksi käytät väliviivaa kertoessasi heittäytymisestä tuuliajolle. Siksi toivon, että et ole ollut tehtävässä, jossa kielitaidolla on jotain merkitystä.
Ei ole ollut merkitystä. Voin olla töissäni vaikka koko vuoron täysin hiljaa, eikä kirjoittaakaan tarvitse kuin vavva palstalle ;)
AP
Shh. Vavva palsta voi kuulla.
En ole kysynyt liitosta koskaan, vaikka voisihan sinne olla yhteydessä joskus. Rohkeus ei riitä siihenkään. Pelkään kai, että loppuu nämä pätkätkin. Jotain on kyllä keksittävä, vaikka muutos pelottaa.
T. tuo 7 vuotta pätkiä tehnyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin jättäydyin 5 vuodeksi töistä pois, kun rupesi tympimään. Ekat pari vuotta meni oikein mukavasti ansiosidonnaisella harrastellessa, seuraavat 2 vuottakin ihan ok, mutta säästöihin joutui jo koskemaan. Ja viidentenä vuotena, kun tilin saldo meni alle tonniin, oli pakko mennä taas töihin. Nyt onkin jo pari vuotta mennyt töissä ja pitkän tauon jälkeen on ollut ihan mukavaa. Säästöjäkin on kertynyt niin, että voisi jossain vaiheessa pitää taas muutaman vuoden harrastelutauon. Suosittelen!
Millä alalla mennään noin vain töihin 5 vuoden jälkeen?
Eräs tekniikan ala. En ihan noin vain mennytkään, sillä pari viimeistä vuotta katselin jo työpaikkoja ja hain joihinkin mielekkäisiin, mutta vasta kun rahatilanne pakotti niin tein kaiken mahdollisen. Karensseja ei sentään tarvinnut ottaa yhtään.
Vierailija kirjoitti:
En ole kysynyt liitosta koskaan, vaikka voisihan sinne olla yhteydessä joskus. Rohkeus ei riitä siihenkään. Pelkään kai, että loppuu nämä pätkätkin. Jotain on kyllä keksittävä, vaikka muutos pelottaa.
T. tuo 7 vuotta pätkiä tehnyt
Jos on tuollaiset fiilikset on parempi olla määräaikainen, ei tuu karensseja jos irtisanoudut itse.
Sano että toinen työ alkaa syksellä niin et jatka. Kiitos hei.
Ei välttämättä kannata alkaa siinä vaiheessa riitelemään, kun ei ole ongelmaa, vaan vasta jos sukset menee pahoin ristiin. Todisteita kannattaa kerätä. Toistaiseksi jatkuvan edut ovat lähinnä henkisiä, koska yt-neuvotteluissa lennät kuin leppäkeihäs, mikäli työnantaja näin haluaa. Meilläkin on samasta yksiköstä neljä vakkaria saanut kenkää kolmissa yt-neuvotteluissa ja minä porskutan vuoden pätkäsopimuksilla.