Lue keskustelun säännöt.
Kauan sitten tapahtuneet erikoisuudet suvuissanne?
09.08.2019 |
En oo löytänyt omastani kuin että
-5 polvea sitten 1812 esiäitini oli kartanon tytär ja meni naimisiin kartanon rengin kanssa. (varmaan harmitti vanhempia).
- toisessa haarassa 4 polvea sitten esi-isäni joutui sotavangiksi Englantiin Oolannin sodassa.
Mitä teillä on?
Kommentit (231)
Melko moni tuntuu unohtavan näissä lapsi- ja avioliittoasioissa, että noihin aikoihin käsitykset perheestä ja perhesuhteista olivat aivan toiset kuin nykyään. Menetettyjen lasten perään ei surtu samalla tavalla kuin nykyään ja kuolema oli tutumpi kaveri kuin flunssasta parantuminen, säätyläiset eivät olleet niin säädyllisiä kuin väitetään ja joskus palvelusväen olot isäntien ja emäntien kanssa olivat paljon tuttavallisemmat ja paremmat kuin yleisesti uskotaan. Ihmiset valehtelivat, pienensivät tai suurensivat kertomuksiaan, tietoja ei merkitty papereihin oikein ja samanlaista neuvola - ja terveydenhuoltojärjestelmää ei ollut kuin nykyisin. Toisekseen kun tätä palstaa katsoo, niin onko mikään muuttunut näistä ketjussa mainituista asioista?
Tsaariperheessä tytöt olivat murrosikäisiä ja varhaisaikuisia vallankumouksen sattuessa, ja heidän romansseistaan on paljon puhuttu. Juuri tästä syystä heidän vartijansa vaihdettiin viimeisinä päivinä, koska välit nuorien vartijapoikien kanssa muuttuivat liian lämpimiksi. Mene ja tiedä, mutta tämä mysteeri on kiehtovin sitten bermudan kolmion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todella monilla on lapsi syntynyt noin 4-7 kk avioliiton jälkeen. Eli menty raskaana ollessa paniikissa naimisiin tavallaan pakon edessä.
Mm. 1920-luvulla isoisäni syntyi 5 kk avioliiton jälkeen, samoin hänen vanhemmista ainakin isällä oli samanlainen syntyhistoria.
Isoisoisoäitini sisko tuli 1850-luvulla avioliiton ulkopuolella raskaaksi ja ainakin siihen aikaan joutui hakemaan synninpäästön papilta. Tämä on kirjattu kirkonkirjoihinkin, että hän oli saanut synninpäästön, tuo synninpäästö oli haettu pari kuukautta vauvan syntymän jälkeen.
Usein puhutaan, että ennen vanhaan ihmiset olivat siveellisempiä, mutta omien tutkimusteni mukaan ainakin omassa suvussa on ollut ihan yhtä siveetöntä menoa kuin sanotaan, että on nykypäivänäkin. Nykyään vaan esimerkiksi ne aviottomat lapset voi kasvattaa usemmin yksinhuoltajana kun taas ennen vanhaan moni joutui pakon edessä naimisiin.
Kyllä nykyään on paljon siveettömämpää. Pannaan ketä sattuu ennnen naimisiin menoa.
Ennen vanhaan, kun raskaus seurasi lähes heti seksi suhteen alettua, mentiin paniikissa naimisiin sen ekan seksi suhteen kanssa ja aviossa myös pysyttiin koko elinikä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo keroi joutuneensa lapsena huutolaiseksi kolmesti. Ensimmäistäkertaa kun uuden torpparilain vuoksi heiltä lähti torppa alta. Toisen kerran kun talollinen kartanin herra joutui konkurssiin ja kolmannen kerran kun muu perhe kaatui talvisodassa. Viimeisellä kerralla mummoni oli oikeasti huutanut omat vanhemmat, mutta heistä kukaan ei koskaan saanut tietää sitä, mummo kun oli siinä vaiheessa ehtinyt varttua polvenmittaisesta taaperosta 12-vuotiaaksi.
Miksi omat vanhemmat olivat vaurastuneet niin, että pystyivät ottaman huutolaisen.
Torpan menetettyään nämä olivat muuttaneet kaupunkiin. Mummon isä oli mennyt siellä töihin ruutitehtaalle ja noussut siellä porrasportaalta ylöspäin. Perusti sittemmin oman yrityksen ja sota-aikaan välitti "laittomia" aseita Suomen armeijalle.
Eikö lapsen nimi paljastanut asian heti ja syntymäaika. Noista on pidetty kirjaa jo kauan.
Tuosta en tiedä, ehkä vanhemmat eivät ajatelleet koko asiaa tai luulivat tyttärensä kuolleen sodassa.
Outoa. Miten asia sitten selvisi?
Niistä virallisista asiakirjoista joita suvun voimin alettiin selvittää mummoni kuoltua.
Ohhoh. Aika harvinaista, että tyttö kuolee sodassa. Ja harvinaista myös, että vanhemmat eivät seuraa huutolaiseksi antamansa lapsen elämää.
Kyllähän siviilejä kuoli sodassa, tai sitten nälkään ja tauteihin. Ei siinä ole mitään outoa. Toisekseen eivät vanhemmat tuohon aikaan pystyneet saati jaksaneet samalla tavalla metsästää lapsiaan. Todennäköisesti he ovat ajatelleet että se mikä on mennyt, on mennyt ja sitä ei jäädä suremaan. Ei siihen aikaan ollut naamapalvelua jonne ladata vanha kuva ja tuntomerkit sen varalle että kyselisi missä on viimeksi nähty, vaikka posti toimi tuohon aikaan hieman esimerkillisemmin kuin nykyään. Tiedonkulku oli hiukan toista kuin nykyisin ja suhtautuminen lapsiin ja lapsuuteen samaten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella monilla on lapsi syntynyt noin 4-7 kk avioliiton jälkeen. Eli menty raskaana ollessa paniikissa naimisiin tavallaan pakon edessä.
Mm. 1920-luvulla isoisäni syntyi 5 kk avioliiton jälkeen, samoin hänen vanhemmista ainakin isällä oli samanlainen syntyhistoria.
Isoisoisoäitini sisko tuli 1850-luvulla avioliiton ulkopuolella raskaaksi ja ainakin siihen aikaan joutui hakemaan synninpäästön papilta. Tämä on kirjattu kirkonkirjoihinkin, että hän oli saanut synninpäästön, tuo synninpäästö oli haettu pari kuukautta vauvan syntymän jälkeen.
Usein puhutaan, että ennen vanhaan ihmiset olivat siveellisempiä, mutta omien tutkimusteni mukaan ainakin omassa suvussa on ollut ihan yhtä siveetöntä menoa kuin sanotaan, että on nykypäivänäkin. Nykyään vaan esimerkiksi ne aviottomat lapset voi kasvattaa usemmin yksinhuoltajana kun taas ennen vanhaan moni joutui pakon edessä naimisiin.
Kyllä nykyään on paljon siveettömämpää. Pannaan ketä sattuu ennnen naimisiin menoa.
Ennen vanhaan, kun raskaus seurasi lähes heti seksi suhteen alettua, mentiin paniikissa naimisiin sen ekan seksi suhteen kanssa ja aviossa myös pysyttiin koko elinikä.
Itse asiassa ihmisten seksuaalikäyttäytyminen on muuttunut paljon noista ajoista ja usko tai älä, paljon rauhallisempaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo keroi joutuneensa lapsena huutolaiseksi kolmesti. Ensimmäistäkertaa kun uuden torpparilain vuoksi heiltä lähti torppa alta. Toisen kerran kun talollinen kartanin herra joutui konkurssiin ja kolmannen kerran kun muu perhe kaatui talvisodassa. Viimeisellä kerralla mummoni oli oikeasti huutanut omat vanhemmat, mutta heistä kukaan ei koskaan saanut tietää sitä, mummo kun oli siinä vaiheessa ehtinyt varttua polvenmittaisesta taaperosta 12-vuotiaaksi.
Miksi omat vanhemmat olivat vaurastuneet niin, että pystyivät ottaman huutolaisen.
Torpan menetettyään nämä olivat muuttaneet kaupunkiin. Mummon isä oli mennyt siellä töihin ruutitehtaalle ja noussut siellä porrasportaalta ylöspäin. Perusti sittemmin oman yrityksen ja sota-aikaan välitti "laittomia" aseita Suomen armeijalle.
Eikö lapsen nimi paljastanut asian heti ja syntymäaika. Noista on pidetty kirjaa jo kauan.
Tuosta en tiedä, ehkä vanhemmat eivät ajatelleet koko asiaa tai luulivat tyttärensä kuolleen sodassa.
Outoa. Miten asia sitten selvisi?
Niistä virallisista asiakirjoista joita suvun voimin alettiin selvittää mummoni kuoltua.
Ei sotien aikaan enää mitään huutolaisia ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isoisäni syntyi 20-luvulla yh- äidille, joka oli pitäjän talon tyttäriä. Tuleva aviomies lähetettiin matkoihinsa, ja olemme arvelleet syytä. Mikä saa perheen ajamaan raskaana olevan tyttären lapsen isän pois silläkin uhalla, että aviottomana syntyvä lapsi on iso häpeä? Ainoaksi vaihtoehdoksi olen keksinyt sen, että lapsen isä oli jossei kokonaan niin ainakin osittain romani, ja se voisi olla syy miksi suku tai perhe ei huolinut miestä taloonsa. Isoisäni oli tummahiuksinen ja herkkä ruskettumaan, sekä hänen luonteensa oli melkoisen levoton. Hyvä korttimies, viihtyi porukoissa, osasi soittaa haitaria ja näytellä (eli lahjakas musikaalisesti ja näyttelijänä) sekä kauhea polte maanteille tai reissuun, hirveän huonosti asettui mihinkään vaikka oli muuten sopeutuvainen luonne.
Olen päätellyt isyyttä siitäkin, että isoisäni äiti majoitti myöhemmin perimänsä talon pihassa romanivankkureita ja äitini oli juossut lasten seassa tasan yhtä ruskeana kuin muutkin näiden seurueiden lapsista, eikä kukaan ollut erottanut häntä jossei tuntenut. Kuulemma epätavalliseen tyyliinsä isoisoäitini oli istunut siellä samalla nuotiolla, antanut käyttää pesutilojaan ja keittiötään ja vaarini oli ollut mukana tottakai. Minusta tuo jo kertoo paljon, tai sitten ei mitään, mutta normaalisti keskisuomen pitäjillä ei hirveästi katsottu romanivankkureita hyvällä.
Mutta nyt, 2010- luvulla kun katselen valokuvia ja nykyhetkeä, niin käsitys vahvistuu - romanimiehet ovat haistatelleet Imatralla äidilleni joskus bensatankeilla, ja tässä pitää tietää että he luulivat äitiäni omikseen joka on luopunut hameesta. Äidilläni on paksu pitkä kihartuvaan taipuva musta tukka ja on aika vanttera, ja jos hänelle laittaisi romanimekon niin en kyllä suomalaisena pitäisi. Itse taas olen ollut aina todella levoton luonne, en meinaisi millään pysyä paikoillani ja tummatukkaisena kävin myös romanilapsesta. Uskottavasti myös tietyt ennustaja- ja noitataipumukset tulevat myös tuolta kautta. Emme oikeasti tiedä mitään, mutta tämä on hyvää arvailua, ja ehkä tämä selittää senkin miksi en osaa olla kovinkaan rasistinen tuota vähemmistöä kohtaan vaan tunnen ihmeellistä hengenheimolaisuutta. Toisaalta ovathan ajat heidänkin osaltaan muuttuneet suotuisampaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella monilla on lapsi syntynyt noin 4-7 kk avioliiton jälkeen. Eli menty raskaana ollessa paniikissa naimisiin tavallaan pakon edessä.
Mm. 1920-luvulla isoisäni syntyi 5 kk avioliiton jälkeen, samoin hänen vanhemmista ainakin isällä oli samanlainen syntyhistoria.
Isoisoisoäitini sisko tuli 1850-luvulla avioliiton ulkopuolella raskaaksi ja ainakin siihen aikaan joutui hakemaan synninpäästön papilta. Tämä on kirjattu kirkonkirjoihinkin, että hän oli saanut synninpäästön, tuo synninpäästö oli haettu pari kuukautta vauvan syntymän jälkeen.
Usein puhutaan, että ennen vanhaan ihmiset olivat siveellisempiä, mutta omien tutkimusteni mukaan ainakin omassa suvussa on ollut ihan yhtä siveetöntä menoa kuin sanotaan, että on nykypäivänäkin. Nykyään vaan esimerkiksi ne aviottomat lapset voi kasvattaa usemmin yksinhuoltajana kun taas ennen vanhaan moni joutui pakon edessä naimisiin.
Kyllä nykyään on paljon siveettömämpää. Pannaan ketä sattuu ennnen naimisiin menoa.
Ennen vanhaan, kun raskaus seurasi lähes heti seksi suhteen alettua, mentiin paniikissa naimisiin sen ekan seksi suhteen kanssa ja aviossa myös pysyttiin koko elinikä.
Itse asiassa ihmisten seksuaalikäyttäytyminen on muuttunut paljon noista ajoista ja usko tai älä, paljon rauhallisempaan suuntaan.
En usko. Kyllä seksi villiintyi valtavasti e-pillerin keksimisen jälkeen.
Ennen oli pakko olla siveä, kun ei haluttu äp*rälapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi aatelinen insinööri, joka suunnitellu Suomen ensimmäisiä vesihuoltojärjestelmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella monilla on lapsi syntynyt noin 4-7 kk avioliiton jälkeen. Eli menty raskaana ollessa paniikissa naimisiin tavallaan pakon edessä.
Mm. 1920-luvulla isoisäni syntyi 5 kk avioliiton jälkeen, samoin hänen vanhemmista ainakin isällä oli samanlainen syntyhistoria.
Isoisoisoäitini sisko tuli 1850-luvulla avioliiton ulkopuolella raskaaksi ja ainakin siihen aikaan joutui hakemaan synninpäästön papilta. Tämä on kirjattu kirkonkirjoihinkin, että hän oli saanut synninpäästön, tuo synninpäästö oli haettu pari kuukautta vauvan syntymän jälkeen.
Usein puhutaan, että ennen vanhaan ihmiset olivat siveellisempiä, mutta omien tutkimusteni mukaan ainakin omassa suvussa on ollut ihan yhtä siveetöntä menoa kuin sanotaan, että on nykypäivänäkin. Nykyään vaan esimerkiksi ne aviottomat lapset voi kasvattaa usemmin yksinhuoltajana kun taas ennen vanhaan moni joutui pakon edessä naimisiin.
Kyllä nykyään on paljon siveettömämpää. Pannaan ketä sattuu ennnen naimisiin menoa.
Ennen vanhaan, kun raskaus seurasi lähes heti seksi suhteen alettua, mentiin paniikissa naimisiin sen ekan seksi suhteen kanssa ja aviossa myös pysyttiin koko elinikä.
Itse asiassa ihmisten seksuaalikäyttäytyminen on muuttunut paljon noista ajoista ja usko tai älä, paljon rauhallisempaan suuntaan.
En usko. Kyllä seksi villiintyi valtavasti e-pillerin keksimisen jälkeen.
Ennen oli pakko olla siveä, kun ei haluttu äp*rälapsia.
Jos nykyinen määrä seksiä harrastettaisiin yhtä vaihtuvien kumppaneiden kanssa kuin nykyään ja e-pillereitä ei olisi eikä nykyisiä kehittyneitä kondomeja, äp*riä olisi aivan valtavasti. Monella naisella yli 5 äp*rää enne pysyvämpää kumppania. Ensimmäisiä alkaisi tulla 16-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1700-luvulla yksi esiäiti tuli raskaaksi ja synnytti lapsen 9-vuotiaana. Lapsen isää ei koskaan löydetty joten lapsen äidistä "tehtiin loitsuin ja noitakonstein lisääntymiskyvytön" .
Höpönlöpön.
Kaikenlaista pientä joka on todistettu kirkonkirjoista ja muista kirjallisista lähteistä. On perheriitoja, aviottomia lapsia, vankileirillä oloa, Siperiaan karkottaminen, perhesurma, langon kanssa naimisiin menemistä jne. Siihen aikaan kun tapahtunut niin ihan normimenoa paitsi perhesurma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun isoisän isä (syntynyt 1850-luvulla) oli vihainen vaimolleen, kun synnytti niitä lapsia niin tiheään. Vähintään joka toinen vuosi uusi lapsi.
Mutta ei sisäistänyt, että omaa syytä se oli yhtä hyvin.
Haluaisin vanhoista ajoista takaisin sen, että avioeror olivat erittäin harvinaisia.
Toisen vikoja siedettiin paljon enemmän.
Avioliitot kestivät erittäin pitkään, sillä vaikka kuoltiin jotain 64-vuotiaana yleensä, niin naimisiin mentiin jo parikymppisinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä maatalossa oli useita sukupolvia jatkunut perinne epävirallisesta moniavioisuudesta. 1800-luvulla isäntä otti taloon asumaan myös vaimon siskon, joka sai lapsia ilman aviomiestä. Kaksi sukupolvea myöhemmin taloa piti järjestyksessä emäntä, jolla oli kumppanina veljespari.
Miten asia on selvinnyt jälkipolville? Noita ei varmaan kirkonkirjoista lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo keroi joutuneensa lapsena huutolaiseksi kolmesti. Ensimmäistäkertaa kun uuden torpparilain vuoksi heiltä lähti torppa alta. Toisen kerran kun talollinen kartanin herra joutui konkurssiin ja kolmannen kerran kun muu perhe kaatui talvisodassa. Viimeisellä kerralla mummoni oli oikeasti huutanut omat vanhemmat, mutta heistä kukaan ei koskaan saanut tietää sitä, mummo kun oli siinä vaiheessa ehtinyt varttua polvenmittaisesta taaperosta 12-vuotiaaksi.
Miksi omat vanhemmat olivat vaurastuneet niin, että pystyivät ottaman huutolaisen.
Torpan menetettyään nämä olivat muuttaneet kaupunkiin. Mummon isä oli mennyt siellä töihin ruutitehtaalle ja noussut siellä porrasportaalta ylöspäin. Perusti sittemmin oman yrityksen ja sota-aikaan välitti "laittomia" aseita Suomen armeijalle.
Eikö lapsen nimi paljastanut asian heti ja syntymäaika. Noista on pidetty kirjaa jo kauan.
Tuosta en tiedä, ehkä vanhemmat eivät ajatelleet koko asiaa tai luulivat tyttärensä kuolleen sodassa.
Outoa. Miten asia sitten selvisi?
Niistä virallisista asiakirjoista joita suvun voimin alettiin selvittää mummoni kuoltua.
Ei sotien aikaan enää mitään huutolaisia ollut.
Virallinen viimeinen huutolaishuutokauppa pidettiin 1935, ne jatkuivat silti, lapset annettiin maksusta perheisiin.
Ja sitähän se on vieläkin! Halvin perhekoti saa sijoitettavan lapsen huostaansa.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin vanhoista ajoista takaisin sen, että avioeror olivat erittäin harvinaisia.
Toisen vikoja siedettiin paljon enemmän.
Avioliitot kestivät erittäin pitkään, sillä vaikka kuoltiin jotain 64-vuotiaana yleensä, niin naimisiin mentiin jo parikymppisinä.
Mitä ajanjaksoa tarkoitat? Entisinä aikoina avioliitot olivat nykyistä lyhyempiä, koska se keskimääräinen 64-vuotias oli usein jo kertaalleen leski. Ja kyllä niitä avioerojakin oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella monilla on lapsi syntynyt noin 4-7 kk avioliiton jälkeen. Eli menty raskaana ollessa paniikissa naimisiin tavallaan pakon edessä.
Mm. 1920-luvulla isoisäni syntyi 5 kk avioliiton jälkeen, samoin hänen vanhemmista ainakin isällä oli samanlainen syntyhistoria.
Isoisoisoäitini sisko tuli 1850-luvulla avioliiton ulkopuolella raskaaksi ja ainakin siihen aikaan joutui hakemaan synninpäästön papilta. Tämä on kirjattu kirkonkirjoihinkin, että hän oli saanut synninpäästön, tuo synninpäästö oli haettu pari kuukautta vauvan syntymän jälkeen.
Usein puhutaan, että ennen vanhaan ihmiset olivat siveellisempiä, mutta omien tutkimusteni mukaan ainakin omassa suvussa on ollut ihan yhtä siveetöntä menoa kuin sanotaan, että on nykypäivänäkin. Nykyään vaan esimerkiksi ne aviottomat lapset voi kasvattaa usemmin yksinhuoltajana kun taas ennen vanhaan moni joutui pakon edessä naimisiin.
Kyllä nykyään on paljon siveettömämpää. Pannaan ketä sattuu ennnen naimisiin menoa.
Ennen vanhaan, kun raskaus seurasi lähes heti seksi suhteen alettua, mentiin paniikissa naimisiin sen ekan seksi suhteen kanssa ja aviossa myös pysyttiin koko elinikä.
Itse asiassa ihmisten seksuaalikäyttäytyminen on muuttunut paljon noista ajoista ja usko tai älä, paljon rauhallisempaan suuntaan.
En usko. Kyllä seksi villiintyi valtavasti e-pillerin keksimisen jälkeen.
Ennen oli pakko olla siveä, kun ei haluttu äp*rälapsia.
Jos nykyinen määrä seksiä harrastettaisiin yhtä vaihtuvien kumppaneiden kanssa kuin nykyään ja e-pillereitä ei olisi eikä nykyisiä kehittyneitä kondomeja, äp*riä olisi aivan valtavasti. Monella naisella yli 5 äp*rää enne pysyvämpää kumppania. Ensimmäisiä alkaisi tulla 16-vuotiaana.
Olen usein miettinyt tätä,että onko asia kuitenkaan noin? Ennen elämä oli yksinkertaisempaa,viihdykkeitä vähemmän,ei ollut hormonaalista ehkäisyä joka aiheuttaisi haluttomuutta. Tuntuu että ennen on osattu elää paremmin ja tartuttu hetkeen. Onko naisten kuukautiset myös alanneet myöhemmin ja kehitys ollut nykyistä hitaampaa huonomman ravinnon vuoksi?Kun raskaus on todettu,nii ollaan juostu naimisiin,mutta kuinka isyys on todistettu? Asiat on vaan tehty salassa verrattuna nykyaikaan.Nykyisin tuntuu että,joka paikassa huuhdetaan haluttomuudesta. Elämässä on niin paljon kaikkea muuta sisältöä ja suorittamista,ja pojat kyllästetään pornolla kyvyttömiksi jo nuorena. Monelle nuorelle miehelle on hauskempaa olla puhelimella tai pelata pleikkaa kuin harrastaa seksiä kumppanin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella monilla on lapsi syntynyt noin 4-7 kk avioliiton jälkeen. Eli menty raskaana ollessa paniikissa naimisiin tavallaan pakon edessä.
Mm. 1920-luvulla isoisäni syntyi 5 kk avioliiton jälkeen, samoin hänen vanhemmista ainakin isällä oli samanlainen syntyhistoria.
Isoisoisoäitini sisko tuli 1850-luvulla avioliiton ulkopuolella raskaaksi ja ainakin siihen aikaan joutui hakemaan synninpäästön papilta. Tämä on kirjattu kirkonkirjoihinkin, että hän oli saanut synninpäästön, tuo synninpäästö oli haettu pari kuukautta vauvan syntymän jälkeen.
Usein puhutaan, että ennen vanhaan ihmiset olivat siveellisempiä, mutta omien tutkimusteni mukaan ainakin omassa suvussa on ollut ihan yhtä siveetöntä menoa kuin sanotaan, että on nykypäivänäkin. Nykyään vaan esimerkiksi ne aviottomat lapset voi kasvattaa usemmin yksinhuoltajana kun taas ennen vanhaan moni joutui pakon edessä naimisiin.
Huomaa kyllä, että tietosi eivät pohjaudu faktaan vaan iltalehtimäisiin lööppiotsikoihin. Vähääkään asiaan vihkiytyneet tietävät että tuo ei pidä paikkaansa, vaan sivusuhteita on ollut maailman sivu ja se vanha asetelma "akka pihtaa, mies käy rakastajan luona" on syntynyt ihan syystä. Vain tietty ryhmä on ollut aina niitä siveitä tai siveinä pidettyjä.
Kyllä nykyään on paljon siveettömämpää. Pannaan ketä sattuu ennnen naimisiin menoa.
Ennen vanhaan, kun raskaus seurasi lähes heti seksi suhteen alettua, mentiin paniikissa naimisiin sen ekan seksi suhteen kanssa ja aviossa myös pysyttiin koko elinikä.
Itse asiassa ihmisten seksuaalikäyttäytyminen on muuttunut paljon noista ajoista ja usko tai älä, paljon rauhallisempaan suuntaan.
En usko. Kyllä seksi villiintyi valtavasti e-pillerin keksimisen jälkeen.
Ennen oli pakko olla siveä, kun ei haluttu äp*rälapsia.
Vierailija kirjoitti:
Isoisäni isä otti ja lähti, hylkäsi perheensä. Tietojen mukaan olisi matkustanut Amerikkaan ja sille tielle jäi, ei ole miehestä sen koommin kuultu.
Ei se siihen aikaan ihan noin ollut, miltä se nyt kuulostaa. Mies lähti etsimään elantoa, kun perheeltä loppui leipä. Lupasi noutaa perheen myöhemmin perässä tai tulla rikkauksineen takaisin. Vaan kuinkas sitten kävikään? Mies puursi köyhänä siellä jossain, ehkä kuoli huonoissa olosuhteissa kuka missäkin töissä, tai ehkä vuosien mittaan rakastui johonkin toiseen ja jäi sille tielleen. Lähes joka suvussa oli lähtijöitä, mutta takaisin tuli vain harva.
Myös mun iso vaarini menetti koko suuren omaisuutensa uhkapelillä. Oli rakentanut itse useita vuokrataloja omille tonteille kaupungin keskustaan Tampereelle. Tietty hänellä oli palveluksessa työmiehiä. (samoin kävi mieheni äitipuolen isälle ja jopa Mannerheimin isälle, joka ei tietenkään ole sukua)
Uhkapelit on kielletty aivan perustellusta syystä. Humalapäissään tulee helposti menetettyä aivan kaikki. Jotkut fiksut menee tietty pelaamaan selvänä ja saattavat jopa huiputtaa humalaisia pelaajia.
Turussa kaupungin rakennuksilla olin itse töissä ja seurasin pienin panoksin tehtävää uhkapeliä. Korteissa oli niin pienet merkinnät, että kkääntyneemmät eivät niitä nähneet. En uskaltanut paljastaa huijausta. Itse en osallistunut.