Tarkoittiko terapeutti että olen ruma?

Terapeutin työ on opastaa märehtivä kulkemaan ohi mahdollisten katseiden. Voihan olla, että ap on oikeesti niin susiruma, että hänen läsnäolonsa herättää kansakulkijoissa huomion.

Oli tai ei (monesti taitaa olla potilaan omien retoriikan autistelua), terapeutin työ on vapauttaa energia noista ajatuksista.

Vierailija kirjoitti:

Et ole ruma. Hän tarkoittaa sitä, että asian pohtiminen ei hyödytä. Asenne ratkaisee.

Erittäin hyvin sanottu. Näin juuri. Itse olen myös tumma ja pienenä 80-luvulla äidiltäni oli kysytty mistä maasta minut oli adoptoitu. Koko ikäni olen saanut kuulla olevani erilainen ja nuorena se haavoitti. Edelleen näin lähes 40ikäisenä olen arka ja jos joku puhuu tai kehuu ulkonäköäni otan sen .. vittuilll.. myönnän että välillä on päiviä kun en välitä mitä muut sanoo. Kun taas välillä en tahtoisi poistua kotoa mihinkään.

Miksi ihmiset ovat niin ilkeitä ja julmia toisille? Miksi pitää ilkeillä ja satuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuluuko ongelmiisi siis ulkonäköön liittyvät itsetunto-ongelmat? Sellaisista itsekin kärsineenä olisin aiemmin tulkinnut kommentin myös tuolla tavalla kuin sinä. Terapeutti varmaan tarkoitti, että kun ne oikeasti hiukan erikoisen näköisetkin kulkevat pää pystyssä, niin mikset sitten sinä (joka et sellainen ole).

Kyllä, minua on kiusattu ulkonäön vuoksi koulussa ja myöhemmälläkin iällä on haukuttu monta kertaa rumaksi ja omituisen näköiseksi. Mietin todella paljon mitä muut ajattelevat minusta (itsetunto huono) ja siksi hakeuduinkin terapiaan.

Ap

Dr Phil sanoo usein TV-ohjelmassaan isänsä sanoneen, että: "olisit hämmästynyt, kun tietäisit miten vähän ihmiset sinua ajattelevat." Hän oli ihan oikeassa. Ei ihmiset katso toisiaan ja mieti: "olipa siinä ruma ihminen." Ja nukkumaan mennessään, vielä ihmettele miten olikaan niin ruma. Mulla menee toisesta silmästä sisään toisesta ulos eikä käy edes pään sisällä. Ei mitään merkitystä kenenkään ulkonäöllä, vaatetuksella, painolla, millään. Minä olen minä, sinä olet sinä. Who cares...

Mä taas olen hämmästynyt siitä miten paljon ihmiset toisia ajattelevat. Siis ajattelevat tuntemattomia joita näkevät kadulla, mutta erityisen paljon ajattelevat "läheisiään". Siis kun tälläkin palstalla saa lukea kaiken maailman vehkeilyistä ja kieroiluista mitä (narsistiset) ihmiset on tehnyt esim lähisukulaisilleen. Itse en ole joitain sukulaisiani ajatellut melkein yhtään melkein koskaan, mutta nyt vuosia myöhemmin olen ymmärtänyt että he ovat aikoinaan kuluttaneet kymmeniä tai jopa satoja tunteja ihan vain vehkeilläkseen mun pään menoksi. Plus tietysti kaikki juoruoaminen mitä sairaat ihmiset harrastavat paljon myös. Juorutaan ihan kaikesta, myös ulkonäöstä.

Eli aloittajalle palaute: hyvät ihmiset eivät edes huomaa ulkonäköäsi. Pahat ihmiset juoruavat ulkonäöstäsi tuntikausia, mutta pahoista ihmisistä sinun ei tarvitse välittää.

Ja tällaisia keskusteluja kustannetaan veronmaksajien rahoista. Eikö enää ole ollenkaan oikeita ongelmia?

Jopas on aivan totaalisen turhaa terapiaa jos monta kertaa terapeutti sanoo saman asian ilman että sun ongelma/mielentila siitä lähtee etenemään mihinkään suuntaan millään lailla. Ei sun itsetunto noin turhanpäiväisten keskustelujen avulla parane.

Luulen että se ei ole mitään oikeaa/suunnitelmallista terapiaa vaan ihan vain ns. keskusteluapua (esim psyk sairaanhoitaja juttelee sun kanssa terveyskeskuksella ilmaiseksi). Se on turhaa. Tai siis, tuollainen keskusteluapu saattaa auttaa jos on jokin akuutti väliaikainen elämänkriisi meneillään, niin keskusteluapu saattaa auttaa selviytymään sen kriisin yli, pääsemään ylös siitä kuopasta johon on hetkeksi sen kriisin takia pudonnut. Mutta jos on pitkäaikainen pysyvä krooninen ongelma eli esim sun tapauksessa se että jo vuosien ajan sulla on ollut huono itsetunto niin keskusteluapu on täysin turhaa. Niiden siellä terveyskeskuksella pitäisi tajuta se ja siksi niiden ei pitäisi ehdottaa sulle turhaa keskusteluapua. Mutta ei ne mitään tajua koska ne on tolloja. Tarjoaisivat kunnon hyvää terapiaa tai ei apua ollenkaan. Aivan turha tuhlata aikaa tuollaiseen keskusteluun.

Ulkonevat hampaat voi hyvin oikoa aikuisenakin. Mene oikojalle jos ne ihan oikeasti häiritsee. Joissain paikoissa saa ilmaisen arvioin hoidon hinnasta ja kestosta.

Tarkoittaa, että hän pitää sinua erikoisen näköisenä. Onko lävistyksiä? Irokeesia? Mustaa huulipunaa? Dingohuiveja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole ruma. Hän tarkoittaa sitä, että asian pohtiminen ei hyödytä. Asenne ratkaisee.

Erittäin hyvin sanottu. Näin juuri. Itse olen myös tumma ja pienenä 80-luvulla äidiltäni oli kysytty mistä maasta minut oli adoptoitu. Koko ikäni olen saanut kuulla olevani erilainen ja nuorena se haavoitti. Edelleen näin lähes 40ikäisenä olen arka ja jos joku puhuu tai kehuu ulkonäköäni otan sen .. vittuilll.. myönnän että välillä on päiviä kun en välitä mitä muut sanoo. Kun taas välillä en tahtoisi poistua kotoa mihinkään.

Miksi ihmiset ovat niin ilkeitä ja julmia toisille? Miksi pitää ilkeillä ja satuttaa?

Viimeiset 12 000 vuotta suomalaiset ovat olleet valkoisia. Tummat suomalaiset ovat aika uusi juttu.

Vierailija kirjoitti:

Ulkonevat hampaat voi hyvin oikoa aikuisenakin. Mene oikojalle jos ne ihan oikeasti häiritsee. Joissain paikoissa saa ilmaisen arvioin hoidon hinnasta ja kestosta.

Tämän hullun palstan keskustelujen perusteella vaikuttaa siltä että kun tuo ap mies murehtii rumia kasvojaan niin hän menee terapeutille. Mutta kun naiset murehtivat rumia kasvojaan (nenäänsä) niin he menevät plastiikkakirurgille. Silti naiset aina sanovat miehille että "teidän täytyy oppia puhumaan tunteistanne, älkää paetko pahaa oloanne vaan selvittäkää se puhumalla siitä".

Eli naiset valittavat että miehet eivät puhu tunteistaan, mutta naiset itse eivät yritä parantaa itsetuntoaan puhumalla tunteistaan vaan parantamalla ulkonäköään. Vaikuttaa hieman narsistiselta tai vähintäänkin tekopyhältä.

Rumien hampaiden takia terapiaan mennyt ap on miesten sankari! Mutta joo, kyllä sinne hampaiden oikomisiin ynnä muihin kirurgisiin toimenpiteisiin saa mennä, moni muukin menee, et ole mikään luuseri jos sinäkin menet. Minäkin aion joskus mennä.

t. Mies jolla on ruma nenä

Minulla on vähän samanlaisia kiusaamiskokemuksia, ja se vaikuttaa kyllä sosiaaliseen kanssakäymiseen, vaikka yritän olla välittämättä. Tsemppiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkonevat hampaat voi hyvin oikoa aikuisenakin. Mene oikojalle jos ne ihan oikeasti häiritsee. Joissain paikoissa saa ilmaisen arvioin hoidon hinnasta ja kestosta.

Tämän hullun palstan keskustelujen perusteella vaikuttaa siltä että kun tuo ap mies murehtii rumia kasvojaan niin hän menee terapeutille. Mutta kun naiset murehtivat rumia kasvojaan (nenäänsä) niin he menevät plastiikkakirurgille. Silti naiset aina sanovat miehille että "teidän täytyy oppia puhumaan tunteistanne, älkää paetko pahaa oloanne vaan selvittäkää se puhumalla siitä".

Eli naiset valittavat että miehet eivät puhu tunteistaan, mutta naiset itse eivät yritä parantaa itsetuntoaan puhumalla tunteistaan vaan parantamalla ulkonäköään. Vaikuttaa hieman narsistiselta tai vähintäänkin tekopyhältä.

Rumien hampaiden takia terapiaan mennyt ap on miesten sankari! Mutta joo, kyllä sinne hampaiden oikomisiin ynnä muihin kirurgisiin toimenpiteisiin saa mennä, moni muukin menee, et ole mikään luuseri jos sinäkin menet. Minäkin aion joskus mennä.

t. Mies jolla on ruma nenä

Ja sinä "viisas mies" sait tästä keskustelusta vain pontta taas haukkua naiset. Just.

Vierailija kirjoitti:

Jopas on aivan totaalisen turhaa terapiaa jos monta kertaa terapeutti sanoo saman asian ilman että sun ongelma/mielentila siitä lähtee etenemään mihinkään suuntaan millään lailla. Ei sun itsetunto noin turhanpäiväisten keskustelujen avulla parane.

Luulen että se ei ole mitään oikeaa/suunnitelmallista terapiaa vaan ihan vain ns. keskusteluapua (esim psyk sairaanhoitaja juttelee sun kanssa terveyskeskuksella ilmaiseksi). Se on turhaa. Tai siis, tuollainen keskusteluapu saattaa auttaa jos on jokin akuutti väliaikainen elämänkriisi meneillään, niin keskusteluapu saattaa auttaa selviytymään sen kriisin yli, pääsemään ylös siitä kuopasta johon on hetkeksi sen kriisin takia pudonnut. Mutta jos on pitkäaikainen pysyvä krooninen ongelma eli esim sun tapauksessa se että jo vuosien ajan sulla on ollut huono itsetunto niin keskusteluapu on täysin turhaa. Niiden siellä terveyskeskuksella pitäisi tajuta se ja siksi niiden ei pitäisi ehdottaa sulle turhaa keskusteluapua. Mutta ei ne mitään tajua koska ne on tolloja. Tarjoaisivat kunnon hyvää terapiaa tai ei apua ollenkaan. Aivan turha tuhlata aikaa tuollaiseen keskusteluun.

Terapian tehokkuus riippuu aina asiakas-terapeuttisuhteesta. Eli maailman paraskaan terapeutti ei voi saada tuloksia, ellei asiakas ota työkaluja vastaan. Terapeutin tehtävä on auttaa asiakasta ja antaa työkalut, joilla asiakas voi lievittää häiritsevää oirehdintaa sekä parantaa elämänlaatua. Työ käyttäytymisen, ajatusten ja motivaation muuttamiseksi tulee kuitenkin tehdä itse. Ei terapeutilla ole mitään taikasauvaa, jolla saada toiselle parempi olo. 

Millaista sinusta olisi sitten kunnon terapia tällaiseen ongelmaan? Mielestäni terapeutti juuri yrittää haastaa asiakasta näkemään asiat toiselta kantilta sekä yrittää itse ymmärtää jatkokysymyksellä, minkä vuoksi asiakas kokee ulkonäkönsä negatiivisesti. Näin pienellä otannalla terapiasta ei voi oikein sanoa juuta eikä jaata terapian kokobaisvaltaisesta onnistumisesta.

T. psyk opiskelija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkonevat hampaat voi hyvin oikoa aikuisenakin. Mene oikojalle jos ne ihan oikeasti häiritsee. Joissain paikoissa saa ilmaisen arvioin hoidon hinnasta ja kestosta.

Rumien hampaiden takia terapiaan mennyt ap on miesten sankari! Mutta joo, kyllä sinne hampaiden oikomisiin ynnä muihin kirurgisiin toimenpiteisiin saa mennä, moni muukin menee, et ole mikään luuseri jos sinäkin menet. Minäkin aion joskus mennä.

t. Mies jolla on ruma nenä

Se terapeutti ei pysty hoitamaan hampaita, hammaslääkäri pystyy. Minulla on itselläni rumien hampaiden vuoksi itsetunto-ongelma. Ihan turha siihen olisi terapeuttia vaivata kun nykyisin hampaiden ulkonäölle voi tehdä vaikka mitä. Rahakysymys se tietenkin on, minullakin.

N27 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jopas on aivan totaalisen turhaa terapiaa jos monta kertaa terapeutti sanoo saman asian ilman että sun ongelma/mielentila siitä lähtee etenemään mihinkään suuntaan millään lailla. Ei sun itsetunto noin turhanpäiväisten keskustelujen avulla parane.

Luulen että se ei ole mitään oikeaa/suunnitelmallista terapiaa vaan ihan vain ns. keskusteluapua (esim psyk sairaanhoitaja juttelee sun kanssa terveyskeskuksella ilmaiseksi). Se on turhaa. Tai siis, tuollainen keskusteluapu saattaa auttaa jos on jokin akuutti väliaikainen elämänkriisi meneillään, niin keskusteluapu saattaa auttaa selviytymään sen kriisin yli, pääsemään ylös siitä kuopasta johon on hetkeksi sen kriisin takia pudonnut. Mutta jos on pitkäaikainen pysyvä krooninen ongelma eli esim sun tapauksessa se että jo vuosien ajan sulla on ollut huono itsetunto niin keskusteluapu on täysin turhaa. Niiden siellä terveyskeskuksella pitäisi tajuta se ja siksi niiden ei pitäisi ehdottaa sulle turhaa keskusteluapua. Mutta ei ne mitään tajua koska ne on tolloja. Tarjoaisivat kunnon hyvää terapiaa tai ei apua ollenkaan. Aivan turha tuhlata aikaa tuollaiseen keskusteluun.

Terapian tehokkuus riippuu aina asiakas-terapeuttisuhteesta. Eli maailman paraskaan terapeutti ei voi saada tuloksia, ellei asiakas ota työkaluja vastaan. Terapeutin tehtävä on auttaa asiakasta ja antaa työkalut, joilla asiakas voi lievittää häiritsevää oirehdintaa sekä parantaa elämänlaatua. Työ käyttäytymisen, ajatusten ja motivaation muuttamiseksi tulee kuitenkin tehdä itse. Ei terapeutilla ole mitään taikasauvaa, jolla saada toiselle parempi olo. 

Millaista sinusta olisi sitten kunnon terapia tällaiseen ongelmaan? Mielestäni terapeutti juuri yrittää haastaa asiakasta näkemään asiat toiselta kantilta sekä yrittää itse ymmärtää jatkokysymyksellä, minkä vuoksi asiakas kokee ulkonäkönsä negatiivisesti. Näin pienellä otannalla terapiasta ei voi oikein sanoa juuta eikä jaata terapian kokobaisvaltaisesta onnistumisesta.

T. psyk opiskelija

Eikö se nyt ole selvää, että hän kokee ulkonäkönsä häiritseväksi siksi, että saa muilta ihmisiltä sen takia huonoa kohtelua ja haukkuja osakseen. Miten sellaisesta voisi olla välittämättä?

Luonne ratkaisee. Eihän Hjalliskaan ole mikään komea, mutta naisia riittää. Hyvä, että olet hakenut itsellesi apua.

Vierailija kirjoitti:

Luonne ratkaisee. Eihän Hjalliskaan ole mikään komea, mutta naisia riittää. Hyvä, että olet hakenut itsellesi apua.

Hjalliksella se on raha joka ratkaisee.

Asenteesta tuo on kiinni. Itselläni ties mitä "ongelmia" ulkonäössä mutta silti on miehiä ja muutamia naisia riittänyt. Kukaan ei ole valittanut ja ulkonäköni on kelvannut aina. :D

T. N28

Elämä kestää maksimissaan sen 130-vuotta, miksi kukaan on niin tyhmä että käyttää sen ajan miettimiseen mitä muut ajattelee?

Sulla on varmaan kotona peili?

N27 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jopas on aivan totaalisen turhaa terapiaa jos monta kertaa terapeutti sanoo saman asian ilman että sun ongelma/mielentila siitä lähtee etenemään mihinkään suuntaan millään lailla. Ei sun itsetunto noin turhanpäiväisten keskustelujen avulla parane.

Luulen että se ei ole mitään oikeaa/suunnitelmallista terapiaa vaan ihan vain ns. keskusteluapua (esim psyk sairaanhoitaja juttelee sun kanssa terveyskeskuksella ilmaiseksi). Se on turhaa. Tai siis, tuollainen keskusteluapu saattaa auttaa jos on jokin akuutti väliaikainen elämänkriisi meneillään, niin keskusteluapu saattaa auttaa selviytymään sen kriisin yli, pääsemään ylös siitä kuopasta johon on hetkeksi sen kriisin takia pudonnut. Mutta jos on pitkäaikainen pysyvä krooninen ongelma eli esim sun tapauksessa se että jo vuosien ajan sulla on ollut huono itsetunto niin keskusteluapu on täysin turhaa. Niiden siellä terveyskeskuksella pitäisi tajuta se ja siksi niiden ei pitäisi ehdottaa sulle turhaa keskusteluapua. Mutta ei ne mitään tajua koska ne on tolloja. Tarjoaisivat kunnon hyvää terapiaa tai ei apua ollenkaan. Aivan turha tuhlata aikaa tuollaiseen keskusteluun.

Terapian tehokkuus riippuu aina asiakas-terapeuttisuhteesta. Eli maailman paraskaan terapeutti ei voi saada tuloksia, ellei asiakas ota työkaluja vastaan. Terapeutin tehtävä on auttaa asiakasta ja antaa työkalut, joilla asiakas voi lievittää häiritsevää oirehdintaa sekä parantaa elämänlaatua. Työ käyttäytymisen, ajatusten ja motivaation muuttamiseksi tulee kuitenkin tehdä itse. Ei terapeutilla ole mitään taikasauvaa, jolla saada toiselle parempi olo. 

Millaista sinusta olisi sitten kunnon terapia tällaiseen ongelmaan? Mielestäni terapeutti juuri yrittää haastaa asiakasta näkemään asiat toiselta kantilta sekä yrittää itse ymmärtää jatkokysymyksellä, minkä vuoksi asiakas kokee ulkonäkönsä negatiivisesti. Näin pienellä otannalla terapiasta ei voi oikein sanoa juuta eikä jaata terapian kokobaisvaltaisesta onnistumisesta.

T. psyk opiskelija

Aina puhutaan näistä terapeutin tarjoamista työkaluista.. mitä ne siis käytännössä on, voisko joku kertoa? Olen kysynyt tätä jo monta kertaa, mutta kukaan ei ole vielä vastannut.