Tarkoittiko terapeutti että olen ruma?

Kannattaa ainakin ne hampaat hoidattaa, jos ne itseäsikin häiritsevät.

N27 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jopas on aivan totaalisen turhaa terapiaa jos monta kertaa terapeutti sanoo saman asian ilman että sun ongelma/mielentila siitä lähtee etenemään mihinkään suuntaan millään lailla. Ei sun itsetunto noin turhanpäiväisten keskustelujen avulla parane.

Luulen että se ei ole mitään oikeaa/suunnitelmallista terapiaa vaan ihan vain ns. keskusteluapua (esim psyk sairaanhoitaja juttelee sun kanssa terveyskeskuksella ilmaiseksi). Se on turhaa. Tai siis, tuollainen keskusteluapu saattaa auttaa jos on jokin akuutti väliaikainen elämänkriisi meneillään, niin keskusteluapu saattaa auttaa selviytymään sen kriisin yli, pääsemään ylös siitä kuopasta johon on hetkeksi sen kriisin takia pudonnut. Mutta jos on pitkäaikainen pysyvä krooninen ongelma eli esim sun tapauksessa se että jo vuosien ajan sulla on ollut huono itsetunto niin keskusteluapu on täysin turhaa. Niiden siellä terveyskeskuksella pitäisi tajuta se ja siksi niiden ei pitäisi ehdottaa sulle turhaa keskusteluapua. Mutta ei ne mitään tajua koska ne on tolloja. Tarjoaisivat kunnon hyvää terapiaa tai ei apua ollenkaan. Aivan turha tuhlata aikaa tuollaiseen keskusteluun.

Terapian tehokkuus riippuu aina asiakas-terapeuttisuhteesta. Eli maailman paraskaan terapeutti ei voi saada tuloksia, ellei asiakas ota työkaluja vastaan. Terapeutin tehtävä on auttaa asiakasta ja antaa työkalut, joilla asiakas voi lievittää häiritsevää oirehdintaa sekä parantaa elämänlaatua. Työ käyttäytymisen, ajatusten ja motivaation muuttamiseksi tulee kuitenkin tehdä itse. Ei terapeutilla ole mitään taikasauvaa, jolla saada toiselle parempi olo. 

Millaista sinusta olisi sitten kunnon terapia tällaiseen ongelmaan? Mielestäni terapeutti juuri yrittää haastaa asiakasta näkemään asiat toiselta kantilta sekä yrittää itse ymmärtää jatkokysymyksellä, minkä vuoksi asiakas kokee ulkonäkönsä negatiivisesti. Näin pienellä otannalla terapiasta ei voi oikein sanoa juuta eikä jaata terapian kokobaisvaltaisesta onnistumisesta.

T. psyk opiskelija

Koen ulkonäköni negatiivisesti, koska olen kuullut niin paljon negatiivisia kommentteja siitä - "pulloposket!", "apina!", "helvetin ruma mies!", "turvonnut naama" jne. Se siis tuntuu häiritsevän monia ihmisiä ja terapeutti koettaa kieltää tätä sanomalla että "Ei sillä ole mitään väliä. Varmasti joku ajattelee sinusta, että 'onpa tuossa kivan oloinen nuorimies'". Tunnustaisi edes itse hienovaraisesti, että olen poikkeava ulkonäöllisesti, niin saisin edes jonkinlaisen mielenrauhan. Tuollainen kiertely ja kaartelu on inhottavaa, varsinkin kun minulla on todettu asperger.

Ap

Vierailija kirjoitti:

N27 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jopas on aivan totaalisen turhaa terapiaa jos monta kertaa terapeutti sanoo saman asian ilman että sun ongelma/mielentila siitä lähtee etenemään mihinkään suuntaan millään lailla. Ei sun itsetunto noin turhanpäiväisten keskustelujen avulla parane.

Luulen että se ei ole mitään oikeaa/suunnitelmallista terapiaa vaan ihan vain ns. keskusteluapua (esim psyk sairaanhoitaja juttelee sun kanssa terveyskeskuksella ilmaiseksi). Se on turhaa. Tai siis, tuollainen keskusteluapu saattaa auttaa jos on jokin akuutti väliaikainen elämänkriisi meneillään, niin keskusteluapu saattaa auttaa selviytymään sen kriisin yli, pääsemään ylös siitä kuopasta johon on hetkeksi sen kriisin takia pudonnut. Mutta jos on pitkäaikainen pysyvä krooninen ongelma eli esim sun tapauksessa se että jo vuosien ajan sulla on ollut huono itsetunto niin keskusteluapu on täysin turhaa. Niiden siellä terveyskeskuksella pitäisi tajuta se ja siksi niiden ei pitäisi ehdottaa sulle turhaa keskusteluapua. Mutta ei ne mitään tajua koska ne on tolloja. Tarjoaisivat kunnon hyvää terapiaa tai ei apua ollenkaan. Aivan turha tuhlata aikaa tuollaiseen keskusteluun.

Terapian tehokkuus riippuu aina asiakas-terapeuttisuhteesta. Eli maailman paraskaan terapeutti ei voi saada tuloksia, ellei asiakas ota työkaluja vastaan. Terapeutin tehtävä on auttaa asiakasta ja antaa työkalut, joilla asiakas voi lievittää häiritsevää oirehdintaa sekä parantaa elämänlaatua. Työ käyttäytymisen, ajatusten ja motivaation muuttamiseksi tulee kuitenkin tehdä itse. Ei terapeutilla ole mitään taikasauvaa, jolla saada toiselle parempi olo. 

Millaista sinusta olisi sitten kunnon terapia tällaiseen ongelmaan? Mielestäni terapeutti juuri yrittää haastaa asiakasta näkemään asiat toiselta kantilta sekä yrittää itse ymmärtää jatkokysymyksellä, minkä vuoksi asiakas kokee ulkonäkönsä negatiivisesti. Näin pienellä otannalla terapiasta ei voi oikein sanoa juuta eikä jaata terapian kokobaisvaltaisesta onnistumisesta.

T. psyk opiskelija

Eikö se nyt ole selvää, että hän kokee ulkonäkönsä häiritseväksi siksi, että saa muilta ihmisiltä sen takia huonoa kohtelua ja haukkuja osakseen. Miten sellaisesta voisi olla välittämättä?

Jos näin on, terapia auttaa käsittelemään asiaa niin, ettei se häiritsisi elämää niin paljon kuin aikaisemmin. Antaisi psyykkistä vahvuutta kohdata negatiivisuus, ja keskittyä muihin asioihin. Asiakas kokee terapeutin sanoneen häntä rumaksi, vaikka tästä ei ollut kyse; joten terapia saattaisi tässä tapauksessa auttaa myös ymmärtämään omat vinoutuneet ajatuskulut (en oleta suoraan, että olisi vinoutuneet ajatuskulut) siitä, että kaikki pitävät ap:tä rumana ja haukkuvat - vaikka näin ei todellisuudessa tapahtuisi. Olisi myös tuloksellista elämänlaatua parantavasta aspektista käsin, jos asiakas pystyisi kokemaan olonsa paremmaksi omassa itsessään ja omassa ulkonäössään. Siksi juuri ajattelinkin, että terapeutti esitti jatkokysymyksen miksi asiakas kokee ulkonäkönsä negatiivisesti - jotta voitaisiin paneutua perimmäiseen syyhyn ja löytää työkaluja erilaisen ajatusmaailman luomiseen itsestä.

Minullekin olisi tärkeää kuulla terapeutiltani että näytän normaalille, mutta koskapa hän ei ole tätä pystynyt sanomaan, oletan, että kaikki epäilyni, havaintoni maailmasta ja pelkoni ovat totta : näytän todella rumalta ja epämuodostuneelta.

Varmasti olet itse maininnut ettet pidä itseäsi normaalin näköisenä, eihän kukaan muuten sanoisi tuollaista. Eli se on tavallaan vain vastaus omaan mielipiteesi, sanot ettet pidä itseäsi normaalin näköisenä niin terapeutti lohduttaa että on paljon erikoisen näköisiä ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

N27 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jopas on aivan totaalisen turhaa terapiaa jos monta kertaa terapeutti sanoo saman asian ilman että sun ongelma/mielentila siitä lähtee etenemään mihinkään suuntaan millään lailla. Ei sun itsetunto noin turhanpäiväisten keskustelujen avulla parane.

Luulen että se ei ole mitään oikeaa/suunnitelmallista terapiaa vaan ihan vain ns. keskusteluapua (esim psyk sairaanhoitaja juttelee sun kanssa terveyskeskuksella ilmaiseksi). Se on turhaa. Tai siis, tuollainen keskusteluapu saattaa auttaa jos on jokin akuutti väliaikainen elämänkriisi meneillään, niin keskusteluapu saattaa auttaa selviytymään sen kriisin yli, pääsemään ylös siitä kuopasta johon on hetkeksi sen kriisin takia pudonnut. Mutta jos on pitkäaikainen pysyvä krooninen ongelma eli esim sun tapauksessa se että jo vuosien ajan sulla on ollut huono itsetunto niin keskusteluapu on täysin turhaa. Niiden siellä terveyskeskuksella pitäisi tajuta se ja siksi niiden ei pitäisi ehdottaa sulle turhaa keskusteluapua. Mutta ei ne mitään tajua koska ne on tolloja. Tarjoaisivat kunnon hyvää terapiaa tai ei apua ollenkaan. Aivan turha tuhlata aikaa tuollaiseen keskusteluun.

Terapian tehokkuus riippuu aina asiakas-terapeuttisuhteesta. Eli maailman paraskaan terapeutti ei voi saada tuloksia, ellei asiakas ota työkaluja vastaan. Terapeutin tehtävä on auttaa asiakasta ja antaa työkalut, joilla asiakas voi lievittää häiritsevää oirehdintaa sekä parantaa elämänlaatua. Työ käyttäytymisen, ajatusten ja motivaation muuttamiseksi tulee kuitenkin tehdä itse. Ei terapeutilla ole mitään taikasauvaa, jolla saada toiselle parempi olo. 

Millaista sinusta olisi sitten kunnon terapia tällaiseen ongelmaan? Mielestäni terapeutti juuri yrittää haastaa asiakasta näkemään asiat toiselta kantilta sekä yrittää itse ymmärtää jatkokysymyksellä, minkä vuoksi asiakas kokee ulkonäkönsä negatiivisesti. Näin pienellä otannalla terapiasta ei voi oikein sanoa juuta eikä jaata terapian kokobaisvaltaisesta onnistumisesta.

T. psyk opiskelija

Koen ulkonäköni negatiivisesti, koska olen kuullut niin paljon negatiivisia kommentteja siitä - "pulloposket!", "apina!", "helvetin ruma mies!", "turvonnut naama" jne. Se siis tuntuu häiritsevän monia ihmisiä ja terapeutti koettaa kieltää tätä sanomalla että "Ei sillä ole mitään väliä. Varmasti joku ajattelee sinusta, että 'onpa tuossa kivan oloinen nuorimies'". Tunnustaisi edes itse hienovaraisesti, että olen poikkeava ulkonäöllisesti, niin saisin edes jonkinlaisen mielenrauhan. Tuollainen kiertely ja kaartelu on inhottavaa, varsinkin kun minulla on todettu asperger.

Ap

Olen pahoillani, aivan järkyttävää käytöstä olet joutunut kokemaan muiden ihmisten taholta! Voihan olla, että asiakas-terapeuttisuhteenne ei välttämättä toimi ihanteellisesti, eikä hän välttämättä osaa ottaa huomioon asperger-diagnoosiasi; joka ehkä aiheuttaa sen, että haluaisit suoraviivaisempia vastauksia? Mutta ulkonäkö ei ole kaikki kaikessa, tottakai tuollainen sattuu; toivon, että löydätte terapeutin kanssa yhdessä keinoja, joiden avulla voisit sietää paremmin asioita ja sanoja, jotka satuttavat mutta joihin et voi itse vaikuttaa sekä työstää sellaisia ajatuskulkuja, joiden avulla voisit keskittyä omiin hyviin puoliisi, korostaa niitä ja iloita omista persoonallisista puolistasi ja taidoistasi. Muistathan, että terapeutin voi myös vaihtaa, jos koet ettei teidän kemiat kohtaa, etkä tule itsenäsi ymmärretyksi. Koska terapian lähtökohta on aina hyvä asiakas-terapeuttisuhde, jossa asiakas kokee tulevansa kuulluksi. 

Kaikkea hyvää sinulle, ja olen aivan varma, että sinussa on vaikka ja mitä hienoja puolia! Korosta niitä, nauti niistä, niin elämänlaatusikin varmasti paranee. Millaisia kiinnostuksenkohteita sinulla on? Missä asioissa koet olevasi hyvä? Täytä ajatuksesi niillä ja kehitä taitojasi vielä pidemmälle - silloin sinulla on muuta mietittävää kuin ilkeät kommentit. Suurinosa ihmisistä suhtautuu muihin ihan muiden asioiden, kun ulkonäön perusteella. 

Vierailija kirjoitti:

Varmasti olet itse maininnut ettet pidä itseäsi normaalin näköisenä, eihän kukaan muuten sanoisi tuollaista. Eli se on tavallaan vain vastaus omaan mielipiteesi, sanot ettet pidä itseäsi normaalin näköisenä niin terapeutti lohduttaa että on paljon erikoisen näköisiä ihmisiä.

Tuo on kyllä ihan pskan taputtelua. Kaikkihan sen tietävät että maailmassa on eri näköisiä ihmisiä. Toiset rumia ja toiset kauniita ja jotkut siltä väliltä. Latteudet eivät kuitenkaan yhtään lohduta rumia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti olet itse maininnut ettet pidä itseäsi normaalin näköisenä, eihän kukaan muuten sanoisi tuollaista. Eli se on tavallaan vain vastaus omaan mielipiteesi, sanot ettet pidä itseäsi normaalin näköisenä niin terapeutti lohduttaa että on paljon erikoisen näköisiä ihmisiä.

Minusta terapeutti voisi lohduttaa sanomalla, että "näytän ihan normaalilta" (tai jotain tähän tyyliin). Mutta ilmeisesti hän on eri mieltä, eikä halua valehdella.

Ap

Mistä terapeutti on saanut sellaisen käsityksen etteivät ns. erikoisen näköiset ihmiset välittäisi mitä heidän ulkonäöstään ajatellaan? Esimerkiksi akne on tutkimusten mukaan yhteydessä masennukseen ja kohonneeseen itsemurhariskiin.

Joo just, sitähän se terapeutti tarkoitti.

Jos et ole saanut terapiasta edes tuollaisia luuloja pois, mieti tarkkaan, kannaattako terapiaa jatkaa, just tämän terapeutin kanssa.

Terapiasta tulee saada tervehdyttäviä fiiliksiä, oman itsensä käsittelyn jälkeen, sun fiilikset tuntuu tällä erää tosi vainoharhaisilta. Tsemppaa ja yritä itsekin auttaa itseäsi parantumaan,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti olet itse maininnut ettet pidä itseäsi normaalin näköisenä, eihän kukaan muuten sanoisi tuollaista. Eli se on tavallaan vain vastaus omaan mielipiteesi, sanot ettet pidä itseäsi normaalin näköisenä niin terapeutti lohduttaa että on paljon erikoisen näköisiä ihmisiä.

Minusta terapeutti voisi lohduttaa sanomalla, että "näytän ihan normaalilta" (tai jotain tähän tyyliin). Mutta ilmeisesti hän on eri mieltä, eikä halua valehdella.

Ap

Minulla ihan sama tilanne, puolitoista vuotta terapiaa takana ja kertaakaan terapeutti ei ole sanonut että näyttäisin normaalilta. Mitä muita johtopäätöksiä tästä nyt voi vetää paitsi että olen oikeassa ulkonäköni suhteen.

Joo, just ap, sitähän se terapeutti tarkoitti, olet kenties maailman rumin ihminen,

Mieti, mitä terapia on antanut sinulle. Viestistäsi päätellen, ainakin kärsit jonkinlaisesta vainoharhaisuudesta.   Jos terapia ei pelitä, lopeta, ja pyydä uusi terapeutti.

Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään hoitoon ja parantumiseen vaikeastakin sairaudesta,

Mutta muistathan, sun itsesikin täytyy olla sitoutunut hoitomenetelmään.

Siihen ei kuulu harhaluulot terapeutin sanomista, miksi terapeutti haluaisi sanoa sinua rumaksi?

Kerro  se

Ei ole minusta terapeutin tehtävä sanoa "näytät kauniilta", vaikka ajattelisikin niin.

Pointti minusta sanomassaan (ja oikeastikin)  on se, et on tärkeintä hyväksyä itsensä sellaisenaan, oli sitten jonkun mielestä kaunis tai ruma. 

ps, jokainen on jonkun mielestä kaunis ja toisen mielestä taas ruma. Oikeasti pakko kasvaa tuon yli, meidän jokaisen!

Vierailija kirjoitti:

Elämä kestää maksimissaan sen 130-vuotta, miksi kukaan on niin tyhmä että käyttää sen ajan miettimiseen mitä muut ajattelee?

Oho, kerrankin löysin ihmisen joka ajattelee samoin kun minäkin. Kiitos! :)

Vierailija kirjoitti:

Ei ole minusta terapeutin tehtävä sanoa "näytät kauniilta", vaikka ajattelisikin niin.

Pointti minusta sanomassaan (ja oikeastikin)  on se, et on tärkeintä hyväksyä itsensä sellaisenaan, oli sitten jonkun mielestä kaunis tai ruma. 

ps, jokainen on jonkun mielestä kaunis ja toisen mielestä taas ruma. Oikeasti pakko kasvaa tuon yli, meidän jokaisen!

Jotkut piirteet ja ihmiset on kyllä suurimman osan mielestä rumia. Jotkut ihmiset asetetaan ulkonäjönsä vuoksi miltei mahdottoman tehtävän eteen. Kaikki eivät ole läheslään saman arvoisessa asemassa. Miten sen yli kasvetaan?

Vierailija kirjoitti:

Minullekin olisi tärkeää kuulla terapeutiltani että näytän normaalille, mutta koskapa hän ei ole tätä pystynyt sanomaan, oletan, että kaikki epäilyni, havaintoni maailmasta ja pelkoni ovat totta : näytän todella rumalta ja epämuodostuneelta.

Ymmärrän, että tuo helpottaisi oloasi. Kauneus on kuitenkin erityisen subjektiivinen käsite, ja toisen ulkonäön kommentointi ei välttämättä olisi kovin asiallista terapiasuhteessa. Ylittäisi tietynlaisen rajan. Terapeutti voi yrittää auttaa sinua kokemaan ulkonäkösi normaaliksi ja auttaa sinua pärjäämään negatiivisten ajatustesi kanssa; rikkomaan negatiivisten ajatusten ja havaintojen kehän, joka saa sinut näkemään itsesi huonossa valossa. Tarkoitushan olisi, että olisit kokonaisvaltaisen tyytyväinen itseesi juuri yksilöllisenä, persoonallisena ja mahtavana itsenäsi! Eli vaikka terapeutti ei sitä sinulle sanoisi, se ei tarkoita, etteikö niin olisi (ja mitä luultavimmin onkin). 

Ihmiset yleensä kaipaavat oman käsityksensä vahvistamista tai kiistämistä.

Toisaalta se, jos terapeutti kiistää käsityksesi ja sanoo "mielestäni olet normaalin ja ihan kivannäköinen" tms., niin eihän se olisi kuin terapeutin oma näkemys. Ei hän edes voisi kertoa objektiivista totuutta ulkonäkösi viehättävyydestä.

Niiden, jotka ovat haukkuneet ulkonäköäsi, omat näkemykset ovat yhtä valideja subjektiivisia näkemyksiä (paitsi jos he ovat narranneet) kuin jonkun joka pitää sinua vaikka ihan normaalin näköisenä ja viehättävänä.

Ehkä ongelmasi on, että oletat, että on olemassa objektiivinen totuus kunkin ihmisen viehättävyydestä?

En itse välttämättä lähestyisi asiaa siltä kannalta, että vertaisin sinun suhtautumistasi muihin, kuten terapeuttisi sanoessaan "eiväthän jotkut muutkaan välitä, miksi sinä välität?". Itse asiassa todella suuri osa ihmisistä välittää ulkonäöstään ja siitä, miten muut siihen suhtautuvat.

Minusta tärkeintä olisi todeta, että ulkonäön haukkuminen on väärin, vaikka pitäisikin jotakuta epäviehättävänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti olet itse maininnut ettet pidä itseäsi normaalin näköisenä, eihän kukaan muuten sanoisi tuollaista. Eli se on tavallaan vain vastaus omaan mielipiteesi, sanot ettet pidä itseäsi normaalin näköisenä niin terapeutti lohduttaa että on paljon erikoisen näköisiä ihmisiä.

Minusta terapeutti voisi lohduttaa sanomalla, että "näytän ihan normaalilta" (tai jotain tähän tyyliin). Mutta ilmeisesti hän on eri mieltä, eikä halua valehdella.

Ap

Ehkä terapeutti on saanut sellaisen käsityksen ettei mieltäsi voi ihan helposti muuttaa? Esimerkiksi toistuvasti mainitset olevasi erilainen. Siksi sen sijaan että kuvailisi sinua normaaliksi, kokeilee toista vaihtoehtoa ja pyrkii saamaan sinut hyväksymään erilaisuutesi?

Vierailija kirjoitti:

N27 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jopas on aivan totaalisen turhaa terapiaa jos monta kertaa terapeutti sanoo saman asian ilman että sun ongelma/mielentila siitä lähtee etenemään mihinkään suuntaan millään lailla. Ei sun itsetunto noin turhanpäiväisten keskustelujen avulla parane.

Luulen että se ei ole mitään oikeaa/suunnitelmallista terapiaa vaan ihan vain ns. keskusteluapua (esim psyk sairaanhoitaja juttelee sun kanssa terveyskeskuksella ilmaiseksi). Se on turhaa. Tai siis, tuollainen keskusteluapu saattaa auttaa jos on jokin akuutti väliaikainen elämänkriisi meneillään, niin keskusteluapu saattaa auttaa selviytymään sen kriisin yli, pääsemään ylös siitä kuopasta johon on hetkeksi sen kriisin takia pudonnut. Mutta jos on pitkäaikainen pysyvä krooninen ongelma eli esim sun tapauksessa se että jo vuosien ajan sulla on ollut huono itsetunto niin keskusteluapu on täysin turhaa. Niiden siellä terveyskeskuksella pitäisi tajuta se ja siksi niiden ei pitäisi ehdottaa sulle turhaa keskusteluapua. Mutta ei ne mitään tajua koska ne on tolloja. Tarjoaisivat kunnon hyvää terapiaa tai ei apua ollenkaan. Aivan turha tuhlata aikaa tuollaiseen keskusteluun.

Terapian tehokkuus riippuu aina asiakas-terapeuttisuhteesta. Eli maailman paraskaan terapeutti ei voi saada tuloksia, ellei asiakas ota työkaluja vastaan. Terapeutin tehtävä on auttaa asiakasta ja antaa työkalut, joilla asiakas voi lievittää häiritsevää oirehdintaa sekä parantaa elämänlaatua. Työ käyttäytymisen, ajatusten ja motivaation muuttamiseksi tulee kuitenkin tehdä itse. Ei terapeutilla ole mitään taikasauvaa, jolla saada toiselle parempi olo. 

Millaista sinusta olisi sitten kunnon terapia tällaiseen ongelmaan? Mielestäni terapeutti juuri yrittää haastaa asiakasta näkemään asiat toiselta kantilta sekä yrittää itse ymmärtää jatkokysymyksellä, minkä vuoksi asiakas kokee ulkonäkönsä negatiivisesti. Näin pienellä otannalla terapiasta ei voi oikein sanoa juuta eikä jaata terapian kokobaisvaltaisesta onnistumisesta.

T. psyk opiskelija

Koen ulkonäköni negatiivisesti, koska olen kuullut niin paljon negatiivisia kommentteja siitä - "pulloposket!", "apina!", "helvetin ruma mies!", "turvonnut naama" jne. Se siis tuntuu häiritsevän monia ihmisiä ja terapeutti koettaa kieltää tätä sanomalla että "Ei sillä ole mitään väliä. Varmasti joku ajattelee sinusta, että 'onpa tuossa kivan oloinen nuorimies'". Tunnustaisi edes itse hienovaraisesti, että olen poikkeava ulkonäöllisesti, niin saisin edes jonkinlaisen mielenrauhan. Tuollainen kiertely ja kaartelu on inhottavaa, varsinkin kun minulla on todettu asperger.

Ap

Minun terapeuttini sanoi että olen kaunis. Minä vaan en uskonut sitä, koska tiedän kyllä mille näytän :p Että kyllä ne jotkut terapeutit haluavat lohduttaa. Et vaan välttämättä uskoisi mitä sanotaan, vai uskoisitko? Vaihda nyt kumminkin se terapeutti toiseen.

Talttahampaat ja posket pullollaan ruokaa! Söpöä <3